En ole ihan varma, mutta tuossa artikkelissa puhutuissa summissa saattaa olla mukana muutakin kuin pelkät latauslaitteet. Eli kenttien suunnittelu, toteuttaminen, mahdolliset liittymien suurentamiset jne. Ja tuo tolppa-käsitekin on hieman moniselitteinen, Kempowerin laitteilla kun saa halutessaan kaksi latauspistettä yhteen satelliittiin.
Lisäksi useimmiten iso osa latauksen tuomista tuotoista tulee siitä kun asiakkaat asioivat yrityksen myymälässä/kahviossa/ravintolassa/kaupassa latauksen aikana, eli ohjaavat kulutuskäyttäytymistään ketjuun latureiden ansiosta. En St1:n tapauksesta tiedä, mutta useimmiten latausmahdollisuuden tarjoaminen tuo muitakin tuottoja kuin itse sähkön myynnin kate.
Sähkö toiminee sisäänheittotuotteena huoltoasemalle niinkuin polttoainekin. Tämän jutun mukaan ”bensiinimyynnin osuus huoltoaseman liikevoitosta on noin prosentin luokkaa. Muu tulos tulee esimerkiksi kahvila- ja ravintolamyynnistä sekä muista oheispalveluista.”
Minusta ihan mielenkiintoinen näkökulma tämä. Tuolla logiikalla voisi mielestäni laskea ainakin sen, kuinka monta latauslaitetta esim. Suomessa maksimissaan saisi olla, jotta latauspalvelutoiminta olisi vielä kannattavaa näin keskimäärin pelkästään sähkön myynnin katteilla.
Tehdään ensin nuo aiemmin mainitut oletukset, eli yhden latauslaitteen kustannus asennuksineen on keskimäärin 100 kEUR ja latauksesta otetaan katetta 0,20 EUR/kWh eli 200 EUR/MWh. Tällöin, jos operaattori tavoittelisi laitteelle vaikka 5 vuoden takaisinmaksuaikaa, niin yhdestä laitteesta täytyisi myydä noin 100 MWh sähköä vuodessa. Oikeastihan nämä sähkön myynnin kassavirrat pitäisi vielä diskontata, mutta jos se tehdään pienellä reaalikorolla, niin lukema on suurin piirtein sama.
Tarkastellaan sitten vaikka tilannetta, jossa Suomessa olisi miljoona sähköautoa, mikä nyt on vielä kohtuu kaukana tulevaisuudessa. Jos ja kun yksi auto tarvitsee keskimäärin noin 3500 kWh (= 3,5 MWh) latausenergiaa vuodessa, niin miljoona autoa tarvitsee sen 3 500 000 MWh. Jos vielä oletetaan, että “vain” 20% latauksista tapahtuu julkisilla latureilla, niin tästä saadaan sähkön myyntiä 700 000 MWh vuodessa. Tuosta sitten yksinkertaisella jakolaskulla saadaan, että miljoonaa sähköautoa palvelisi 7 000 latauslaitetta. Ei taida tällainen olla kuitenkaan käyttökokemuksen näkökulmasta ihan realismia.
Jos puolet latauksista tapahtuisi julkisilla latureilla, niin silloin latauspisteiden määrä olisi 17 500 per miljoona sähköautoa.
Näiden lukujen pyörittelyjen jälkeen en suoraan sanottuna näe miten pelkästä lataussähkön myynnistä tulisi järkevää liiketoimintaa, ainakaan noin “pienellä” katteella. Pitänee laskea vielä paremmalla ajalla sekin keissi auki, missä lataussähkön hinta olisi sama kuin bensan hinta, josko siitä tulisi jotain järkevämpää ulos. Yksi vaihtoehto paremman kannattavuuden saavuttamiseen olisi tietysti myös se, että latauslaitteen hinta tulisi alas.
Kuten jo pari kirjoittajaa onkin todennut, niin tällä hetkellä latauslaitteiden asennusta ajaa varmasti enimmäkseen pyrkimys houkutella asiakkaita ostamaan muita tuotteita. Käsittääkseni myös tyyliin kaikki pelkkää latauspalvelua tarjoavat operaattorit tekevät tällä hetkellä tappiota.
Markkina tulee konsolidoitumaan varmasti, mutta vielä en julistaisi voittajia. Teslan laatu (autoissa) on monella osa-alueella niin huono, että en yhtään ihmettele vaikka menettäisi kaiken etumatkansa seuraavan 5v sisällä. Kempowerin on nyt tärkeä ottaa markkinaosuutta ja pitää laatu korkealla, vaikka se vähän söisi kannattavuutta.
Mahtaako Kempowerin Lahden uusi tuotantolaitos olla jo ainakin osittaisessa toiminnassa, vaikka alkup. aikataulun mukaan avaaminen 2024? Ainakin tämän postauksen pohjalta oltaisiin tuotantolaitos juuri avattu, jossa keskitytään power moduleihin ja liikuteltaviin latureihin.
Minusta Kempowerin kohdalla keskitytään liikaa nimenomaisesti tähän yksityisautoilun sähköistymiseen, toki onhan se kaikkein näkyvin osa meille tavallisille tallaajille. Firmahan kuitenkin keskittyy vahvasti myös julkisen ja raskaan liikenteen lataukseen. Nämähän ovat myös sähköistymässä direktiivien myötä ja varikko missä näitä ladataan ei myy sähköä ulospäin. Kun katselee tuotteita verkkosivuilta, niin omaan silmään Kempowerilla on kilpailijoihin verrattuna tässä selkeä kilpailuetu, osa tuotteista on suoraan (ja ainoastaan) suunniteltu raskaalle liikenteelle ja megawatt charging on tulossa.
Eikös myös uusi Vaasan toimipiste ja Lahden tutkimuskeskus keskity nimeomaisesti raskaan liiketeen sähköistymiseen? Näin voisi päätellä että isot paukut kohdistetaan nimenomaisesti tähän segmenttiin tulevaisuudessa.
Verkkosivuja kun selailee, niin sinne näyttää ilmestyneen myös ”Ports” industry, joka kuulostaa mielenkiintoiselta. Mikäli esim. Euroopan suuret tavarasatamat ovat sähköistymässä kalustoaan tulevaisuudessa, puhutaan varmasti isoista investoinneista kaluston lataukseen…
Myös tuota Kempowerin Pohjois-Amerikan verkkosivua selaillessa silmiin pisti ”School Bus” industry. Hieman aihetta tutkiessa tuli ilmi, että Yhdysvallathan ovat sähköistämässä koulubusseja. Niitä muuten riittää tuossa maassa kun jokainen koululainen niitä kärjistettynä käyttää. Latureille lienee myös täällä tarvetta. Tietääkseni esim. Teslalla ei ole tähän soveltuvia latureita (ainakaan vielä).
Summasummarum sanoisin, että Kempower on erittäin hyvin iskemässä kasvaviin segmentteihin ja ei ole laittanut kaikkia munia yksityisautojen lataamisen koriin.
Aika paljon kuullut närää työpaikalla siitä, että latureita on liian vähän. Kurkistan välillä ABC -sovellusta niin tiettyinä kellonaikoina on 3-tien latureilla yli 90 % käyttöaste. Kai tämän voi tulkita positiiviseksi ongelmaksi.
Mitä sitten tarkoittaakaan “useamman vuoden”, mutta jos ajatellaan sen tarkoittavan tätä vuosikymmentä, niin kuten Kempowerin laajassa raportissa mainittiin, vuoteen 2030 mennessä Euroopan ja Pohjois-Amerikan DC-laturimarkkinoiden odotetaan kasvavan 14 miljardiin euroon. Se on vuosittain n. 33% kasvu. Raskaaseen liikenteeseen liittyy varmasti enemmän epävarmuustekijöitä, sitä ei ole kieltäminen. Siltikin, vaikka kasvu tulisi jäljessä henkilöliikenteeseen nähden ja olisi maltillisempaa, on se silti merkittävää ja tulee kaiken järjen mukaan tuottamaan Kempowerille markkinaosuuksia. Käyttöaste on kaupallisessa liikenteessä myös korkeampaa, joten latauksiakin vaaditaan enemmän. Sen vuoksi raskaan liikenteen latausverkostoa luulisi rakennettavan autokannan sähköistymistä nopeammin.
Ja sitten tuo ihmisten liikuttaminen eli bussit. Jenkeissähän on täälläkin todettu koulubussien sähköistäminen.
Mutta ylipäätään jokapuolella tuo kaupunkiliikenne eli ne bussit. Niitähän ei ajeta 50 tonnia niskassa satojen kilometrien vetoa vaan pienillä nopeuksilla taajamissa. Ja niitäkin on aivan jäätävän paljon. Ajo ei isossa määrin ole edes yötä päivää vaan valtaosa liikenteestä on 6-20 välisenä aikana. Potentiaalia tuossakin on paljon ja noilla massoilla ei pitäisi nykyinen akkuteknologia olla pullonkaula?
Sitten on mainittu nuo satamat jne missä tulevaisuudessa sähkö lienee yhtä itsestäänselvyys kun terminaaleissa trukit olleet jo vuosikymmenet.
Kempower on lisätty Sijoittaja.fi-palvelun osaketyökaluun. Osaketyökalu on varattu palvelun jäsenten käyttöön, mutta tämän tiedotteen pääsee jokainen lukemaan:
Kylmä sää ja raju pörssisähkön hinnannousu lisännyt latausmäärää ABC-lataus (eli Kempower) -verkostossa. Olosuhteista huolimatta lataukset toimivat luotettavasti. ABC-lataus on tutkitusti toimintavarmin kotimainen latausverkosto. (Lainaus LinkedIn:stä)
Tuolla USA:n ZEF energyllä on valikoimassa Kempowerin lisäksi ABB:n ja Tritiumin laitteet. Jos nyt ja jatkossa menee projekteihin pääosin Kempoweria niin hyvä merkki Kempowerin kilpailukyvystä myös USA:ssa. Pieni toimija kuitenkin.
11.1.2024:
NEWS: The Biden administration today announced $623 million in grants to help build 7,500 EV charging ports across the U.S.
Tweetin/päätöksen lähde:
“The Biden-Harris Administration today announced $623 million in grants to help build out an electric vehicle (EV) charging network across the U.S., which will create American jobs and ensure more drivers can charge their electric vehicles where they live, work, and shop. This is a critical part of the Biden Administration’s goal of building out a convenient, affordable, reliable and made-in-America national network of EV chargers, including at least 500,000 publicly available chargers by 2030 ensuring that EVs are made in America with American workers.”
