Kempower - Liikkuminen sähköistyy latureilla

Osakkeet
1489

St1 suunnitelmista lisätietoa (juttu muurin takana):

EU:n ja energiaviraston tuet tuovat sähköautoille ripeästi lisää latausasemia.

Isoja investointeja on seuraavaksi luvassa energiayhtiö St1:ltä, joka rakentaa Kempowerin kanssa Suomeen ja Ruotsiin 72 asemaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Asemista 33 tulee Suomeen.

Investoinnit maksavat yhteensä noin 25,9 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 12,7 miljoonaa euroa. EU:n CEF-tuki kattaa kuluista 30–40 prosenttia.

Yhdeksälle muulle Suomeen rakennettavalle asemalle St1 on saanut lisäksi energiaviraston tukea ja osan asemista yhtiö rahoittaa itse.

”Suomessa tavoite on rakentaa kaikkiaan 42 kenttää, joissa kaikissa on 4–12 lataustolppaa. Suunnitelman mukaan näitä tolppia on 344 vuoden 2025 lopussa. Kaikki sijoittuvat nykyisille jakeluasemillemme”, kertoo St1:n myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen.

Yksi 4–6 lataustolpan kenttä maksaa tehoyksikön kera noin 0,4–0,6 miljoonaa euroa.

EU:n tavoite on, että TEN-T-ydinverkon varrella on vuoteen 2025 mennessä sähkölatausasemia vähintään 60 kilometrin välein. Ehdotuksesta neuvotellaan edelleen.

CEF-tuella rakennettavat St1:nkin asemat sijoittuvat siksi pääteiden varsille ja ne toimivat 400:n ja 800 voltin järjestelmillä. Kaikissa latausteho on vähintään 150 kilowattia, vaikka kaikki tolpat olisivat käytössä samaan aikaan.

Muilla kuin CEF-tuella rakennettavilla St1:n asemilla latausteho sen sijaan vaihtelee 0-400 kilowatin välillä käytössä olevan latauskuorman mukaan.

19 tykkäystä
1490

Norjassa on 23.800 latausasemaa. Kuluttajien kannalta Norjan ongelmat ovat asemien ylläpito eli liian paljon out of order -laitteita ja toisaalta asemien latausteho on heikko nyky EV -autoille. Suomea ei kannata viitata Norjaan, jos katsoo listaa kuinka pajon valtion on tukenut sähköautoiluun siirtymistä niin saman paperin, kun veisi Purralle niin se huuto kuuluisi kuuhun asti…
Norjahan aloitti asemien tekemisen vuosia sitten ja nyky EV -autojen vaatimia tehokkaita laitteita on määrään nähden vähän. En tiedä minkälainen rumba on päivittää latureita tehokkaammiksi. Se sama rumba on edessä nykyisillä teholatureilla 3-4-5-? vuoden päästä, kun solid state -akut tulevat. Niissä lataustehot pyörivät ihan eri lukemilla. Mitenkähän käy nuiden Kempowerin asemien päivitys?

6 tykkäystä
1491

Käsittääkseni juuri modulaarisuus ja skaalautuvuus on niiden suuri etu.

11 tykkäystä
1492

Kempowerin kohtalon kysymys on mielestäni se, kykeneekö se olemaan yksi suurista.

Ketjussa on aiemmin tuotu esiin, että bensapumppujen valmistaminen on keskittynyt globaalisti vain parille suurelle toimijalle. Sama tulee väistämättä tapahtumaan myös sähköautojen laturivalmistajille. Vertailukohtana voi miettiä vaikka kännyköitä, joissa on Apple, Samsung, Huawei ja pari muuta. Muutama suuri peluri tuo mittakaavaetua ja kustannustehokkuutta.

Melken uskaltaa jo julistaa, että Tesla tulee olemaan yksi kahdesta tai kolmesta suuresta globaalista latauslaitevalmistajasta. Sen lisäksi ykkösketjussa on 1-2 paikkaa jaossa. Kempowerilla on mahdollisuus olla yksi niistä ja tehdä suomalaista pörssihistoriaa. KONE ei ole huono verrokki.

Näen siis Kempowerin suurten mahdollisuuksien ja isojen riskien firmana. Tilanne on “kaikki tai ei mitään” -tyyppinen. Nimenomaan pitkällä aikajänteellä. Firman pitää nyt keskittyä myymään pää märkänä.

27 tykkäystä
1493

Jos yksi tolppa maksaa noin 100t€, niin jos virtaa myydään esim. 0,20€ voitolla per kWh niin pitää myydä puoli miljoonaa kWh:ta per tolppa ennen kuin on omillaan. Tuntuu aika paljolta. Pienemmällä katteella vieläkin enemmän.

Sikälikin saattaa olla haastava kuvio kun moni taitaa kotona ladata suurimmaksi osaksi.

Sitä mietin että pidemmällä tähtäimellä on aika oleellinen asia että Kempowerin asiakkaat saavat investoinneilleen tuottoa että homma pysyy käynnissä ilman tukiakin.

Jos tekee tämmösen ajatusleikin ja pyöristää että Suomessa on 75 000 sähköautoa ja Traficomin mukaan laturipisteitä oli 2022 elokuussa jo 8000. Keskimäärin autolla ajetaan 16800km/vuosi, eli virtaa menee noin 3500kWh per auto (20kWh per 100km). Vaikka autoja ladattaisiin vain latureilla (eikä kotona) niin keskimäärin virtaa myytäisiin 32800kWh per latauspiste, todellisuudessa ehkä 20% tuosta, eli 6500kWh.

Mikäli latauksen myyjä tekee voittoa noin 0,20€/kWh niin 6500kWh per vuosi per tolppa tarkottaisi se noin 1300€ tuloja vuodessa per tolppa… Ja tolppa maksaa satakertaisesti. Joka vuosi tolppia tulee lisää, eli keskimääräinen latausmäärä siis laskee per tolppa oman logiikan mukaan. Best case scenario olisi siis että kotona ei ladattaisi lainkaan ja yksi tolppa tuottaisi 6500€/vuosi, ei sekään tunnu paljolta kun ajattelee että käytännössä elinkaari on 7v parhaimmillaan niin siinäkin best case scenariossa pystyisi yhdellä tolpalla teoreettisesti “tienaamaan” 45500€, eli jäisi karkeasti puolet tappiolle.

Onko nyt jotain mitä en tule ajatelleeksi vai miten tuosta saa kannattavaa liiketoimintaa pitkällä tähtäimellä? Jos nyt ei lähdetä siitä että valtio tukee toimintaa maailman tappiin.

Ihan fundamentti-kysymys Kempowerin busineksen jatkuvuutta ajatellen omasta mielestä.

Toivon että ei aleta halkomaan hiuksia tuosta esimerkkilaskelmasta, tein vain ajatusleikkinä. Onko näistä jollain jotain todellista laskelmaa että kuinka kannattavaa tuo latauspalvelun tarjoaminen on?

Itsellä vaan tulee tässä sijoittajana mieleen että jos ROI on noin hutera mitä oma varmasti aika peffallaan oleva ajatusleikki antaa ymmärtää niin mikä on tulevaisuudessa se motivaatio noihin investoida kun ajatellaan että parinkymmenen sentin katteella per kWh ei ole tällä hetkellä edes mahdollista päästä omilleen vaikka sähköautoja ei ladattaisi lainkaan kotona…

Tai tuliko mulla nyt joku pilkkuvirhe laskelmiin tai oleellinen ajatusvirhe? :thinking:

14 tykkäystä
1494

En ole ihan varma, mutta tuossa artikkelissa puhutuissa summissa saattaa olla mukana muutakin kuin pelkät latauslaitteet. Eli kenttien suunnittelu, toteuttaminen, mahdolliset liittymien suurentamiset jne. Ja tuo tolppa-käsitekin on hieman moniselitteinen, Kempowerin laitteilla kun saa halutessaan kaksi latauspistettä yhteen satelliittiin.

Lisäksi useimmiten iso osa latauksen tuomista tuotoista tulee siitä kun asiakkaat asioivat yrityksen myymälässä/kahviossa/ravintolassa/kaupassa latauksen aikana, eli ohjaavat kulutuskäyttäytymistään ketjuun latureiden ansiosta. En St1:n tapauksesta tiedä, mutta useimmiten latausmahdollisuuden tarjoaminen tuo muitakin tuottoja kuin itse sähkön myynnin kate.

12 tykkäystä
1495

Sähkö toiminee sisäänheittotuotteena huoltoasemalle niinkuin polttoainekin. Tämän jutun mukaan ”bensiinimyynnin osuus huoltoaseman liikevoitosta on noin prosentin luokkaa. Muu tulos tulee esimerkiksi kahvila- ja ravintolamyynnistä sekä muista oheispalveluista.”

20 tykkäystä
1496

Minusta ihan mielenkiintoinen näkökulma tämä. Tuolla logiikalla voisi mielestäni laskea ainakin sen, kuinka monta latauslaitetta esim. Suomessa maksimissaan saisi olla, jotta latauspalvelutoiminta olisi vielä kannattavaa näin keskimäärin pelkästään sähkön myynnin katteilla.

Tehdään ensin nuo aiemmin mainitut oletukset, eli yhden latauslaitteen kustannus asennuksineen on keskimäärin 100 kEUR ja latauksesta otetaan katetta 0,20 EUR/kWh eli 200 EUR/MWh. Tällöin, jos operaattori tavoittelisi laitteelle vaikka 5 vuoden takaisinmaksuaikaa, niin yhdestä laitteesta täytyisi myydä noin 100 MWh sähköä vuodessa. Oikeastihan nämä sähkön myynnin kassavirrat pitäisi vielä diskontata, mutta jos se tehdään pienellä reaalikorolla, niin lukema on suurin piirtein sama.

Tarkastellaan sitten vaikka tilannetta, jossa Suomessa olisi miljoona sähköautoa, mikä nyt on vielä kohtuu kaukana tulevaisuudessa. Jos ja kun yksi auto tarvitsee keskimäärin noin 3500 kWh (= 3,5 MWh) latausenergiaa vuodessa, niin miljoona autoa tarvitsee sen 3 500 000 MWh. Jos vielä oletetaan, että “vain” 20% latauksista tapahtuu julkisilla latureilla, niin tästä saadaan sähkön myyntiä 700 000 MWh vuodessa. Tuosta sitten yksinkertaisella jakolaskulla saadaan, että miljoonaa sähköautoa palvelisi 7 000 latauslaitetta. Ei taida tällainen olla kuitenkaan käyttökokemuksen näkökulmasta ihan realismia.

Jos puolet latauksista tapahtuisi julkisilla latureilla, niin silloin latauspisteiden määrä olisi 17 500 per miljoona sähköautoa.

Näiden lukujen pyörittelyjen jälkeen en suoraan sanottuna näe miten pelkästä lataussähkön myynnistä tulisi järkevää liiketoimintaa, ainakaan noin “pienellä” katteella. Pitänee laskea vielä paremmalla ajalla sekin keissi auki, missä lataussähkön hinta olisi sama kuin bensan hinta, josko siitä tulisi jotain järkevämpää ulos. Yksi vaihtoehto paremman kannattavuuden saavuttamiseen olisi tietysti myös se, että latauslaitteen hinta tulisi alas.

Kuten jo pari kirjoittajaa onkin todennut, niin tällä hetkellä latauslaitteiden asennusta ajaa varmasti enimmäkseen pyrkimys houkutella asiakkaita ostamaan muita tuotteita. Käsittääkseni myös tyyliin kaikki pelkkää latauspalvelua tarjoavat operaattorit tekevät tällä hetkellä tappiota.

7 tykkäystä
1497

Markkina tulee konsolidoitumaan varmasti, mutta vielä en julistaisi voittajia. Teslan laatu (autoissa) on monella osa-alueella niin huono, että en yhtään ihmettele vaikka menettäisi kaiken etumatkansa seuraavan 5v sisällä. Kempowerin on nyt tärkeä ottaa markkinaosuutta ja pitää laatu korkealla, vaikka se vähän söisi kannattavuutta.

9 tykkäystä
1498

Latausliiketoiminnan kannattavuudesta on tehty ainakin tämä diplomityö vuonna 2012: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/21389/Markkula.pdf?sequence=3&isAllowed=y

6 tykkäystä
1499

Mahtaako Kempowerin Lahden uusi tuotantolaitos olla jo ainakin osittaisessa toiminnassa, vaikka alkup. aikataulun mukaan avaaminen 2024? Ainakin tämän postauksen pohjalta oltaisiin tuotantolaitos juuri avattu, jossa keskitytään power moduleihin ja liikuteltaviin latureihin.

IMG_1691
IMG_16911170×1478 344 KB

33 tykkäystä
1501

Minusta Kempowerin kohdalla keskitytään liikaa nimenomaisesti tähän yksityisautoilun sähköistymiseen, toki onhan se kaikkein näkyvin osa meille tavallisille tallaajille. Firmahan kuitenkin keskittyy vahvasti myös julkisen ja raskaan liikenteen lataukseen. Nämähän ovat myös sähköistymässä direktiivien myötä ja varikko missä näitä ladataan ei myy sähköä ulospäin. Kun katselee tuotteita verkkosivuilta, niin omaan silmään Kempowerilla on kilpailijoihin verrattuna tässä selkeä kilpailuetu, osa tuotteista on suoraan (ja ainoastaan) suunniteltu raskaalle liikenteelle ja megawatt charging on tulossa.

Eikös myös uusi Vaasan toimipiste ja Lahden tutkimuskeskus keskity nimeomaisesti raskaan liiketeen sähköistymiseen? Näin voisi päätellä että isot paukut kohdistetaan nimenomaisesti tähän segmenttiin tulevaisuudessa.

Verkkosivuja kun selailee, niin sinne näyttää ilmestyneen myös ”Ports” industry, joka kuulostaa mielenkiintoiselta. Mikäli esim. Euroopan suuret tavarasatamat ovat sähköistymässä kalustoaan tulevaisuudessa, puhutaan varmasti isoista investoinneista kaluston lataukseen…

Myös tuota Kempowerin Pohjois-Amerikan verkkosivua selaillessa silmiin pisti ”School Bus” industry. Hieman aihetta tutkiessa tuli ilmi, että Yhdysvallathan ovat sähköistämässä koulubusseja. Niitä muuten riittää tuossa maassa kun jokainen koululainen niitä kärjistettynä käyttää. Latureille lienee myös täällä tarvetta. Tietääkseni esim. Teslalla ei ole tähän soveltuvia latureita (ainakaan vielä).

Summasummarum sanoisin, että Kempower on erittäin hyvin iskemässä kasvaviin segmentteihin ja ei ole laittanut kaikkia munia yksityisautojen lataamisen koriin.

54 tykkäystä
1502

Kiva yrityksen ja toimitusjohtajan alkutaivalta summeeraava blogikirjoitus tj Ristimäeltä pari viikkoa sitten: “Nothing is constant except change.” Insights on leading a rapidly growing company  - Kempower

9 tykkäystä
1504

Aika paljon kuullut närää työpaikalla siitä, että latureita on liian vähän. Kurkistan välillä ABC -sovellusta niin tiettyinä kellonaikoina on 3-tien latureilla yli 90 % käyttöaste. Kai tämän voi tulkita positiiviseksi ongelmaksi.

28 tykkäystä
1506

Taitaa tuo raskaan liikenteen puoli olla niin pientä vielä useamman vuoden.

2 tykkäystä
1507

Mitä sitten tarkoittaakaan “useamman vuoden”, mutta jos ajatellaan sen tarkoittavan tätä vuosikymmentä, niin kuten Kempowerin laajassa raportissa mainittiin, vuoteen 2030 mennessä Euroopan ja Pohjois-Amerikan DC-laturimarkkinoiden odotetaan kasvavan 14 miljardiin euroon. Se on vuosittain n. 33% kasvu. Raskaaseen liikenteeseen liittyy varmasti enemmän epävarmuustekijöitä, sitä ei ole kieltäminen. Siltikin, vaikka kasvu tulisi jäljessä henkilöliikenteeseen nähden ja olisi maltillisempaa, on se silti merkittävää ja tulee kaiken järjen mukaan tuottamaan Kempowerille markkinaosuuksia. Käyttöaste on kaupallisessa liikenteessä myös korkeampaa, joten latauksiakin vaaditaan enemmän. Sen vuoksi raskaan liikenteen latausverkostoa luulisi rakennettavan autokannan sähköistymistä nopeammin.

9 tykkäystä
1508

Ja sitten tuo ihmisten liikuttaminen eli bussit. Jenkeissähän on täälläkin todettu koulubussien sähköistäminen.

Mutta ylipäätään jokapuolella tuo kaupunkiliikenne eli ne bussit. Niitähän ei ajeta 50 tonnia niskassa satojen kilometrien vetoa vaan pienillä nopeuksilla taajamissa. Ja niitäkin on aivan jäätävän paljon. Ajo ei isossa määrin ole edes yötä päivää vaan valtaosa liikenteestä on 6-20 välisenä aikana. Potentiaalia tuossakin on paljon ja noilla massoilla ei pitäisi nykyinen akkuteknologia olla pullonkaula?

Sitten on mainittu nuo satamat jne missä tulevaisuudessa sähkö lienee yhtä itsestäänselvyys kun terminaaleissa trukit olleet jo vuosikymmenet.

11 tykkäystä
1509

Kempower on lisätty Sijoittaja.fi-palvelun osaketyökaluun. Osaketyökalu on varattu palvelun jäsenten käyttöön, mutta tämän tiedotteen pääsee jokainen lukemaan:

6 tykkäystä
1511

Kylmä sää ja raju pörssisähkön hinnannousu lisännyt latausmäärää ABC-lataus (eli Kempower) -verkostossa. Olosuhteista huolimatta lataukset toimivat luotettavasti. ABC-lataus on tutkitusti toimintavarmin kotimainen latausverkosto. (Lainaus LinkedIn:stä)

https://tekniikanmaailma.fi/pakkaset-ovat-lisanneet-vilsketta-abc-latauspisteilla-latausmaarat-ovat-jaaneet-uudenvuoden-paluuliikenteen-tasolle/

20 tykkäystä
1512

https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/yhdysvaltalainen-zef-energy-juhlii-menestyksekasta-vuoden-kestanytta-kumppanuutta-kempowerin-kanssa/892b97ed-c3b7-54ff-b821-7c28d7da78e4

19 tykkäystä