Ei voi, tarkoittaa tehokerrointa. Ts. loistehon suhdetta pätötehoon. Kuluttajat maksavat pätötehosta kun taas infra ja merkittävästi suuret yksityiset joutuvat välillisesti maksamaan loistehon kompensoidista laitteistoineen.
Tavallaan puhutaan paljon häröä aiheutuu verkkoon. Mitä lähempänä on ykköstä, sitä parempi kaikille. Halvempi käyttääkin siis suuressa mittakaavassa, mutta kotikäyttäjälle 0.98 vs 0.90 ei merkityksellinen.
Tuoreimmassa Kästi & Keskiväli jaksossa Teemu Lila ja @Heikki_Keskivali keskustelivat Kempowerista ja Spinnovasta. 
Tämän viikon jakso on uusi! Aiheena on, kuinka filippiiniläiset McDonald’sit tarjoavat spagettia asiakkailleen. Kilpailussa katsojien toivomat Spinnova ja Kempower. HUOM! Jakso nauhoitettu ennen Kempowerin Q4 tulosta ja isoa kurssilaskua 14.2. Isossa kuvassa näkemykset eivät ole muuttuneet.
Aiheet:
00:00 Intro
02:00 Kempower
07:03 Yhtiötilanne ja liiketoiminta
10:15 Markkina
12:35 Spinnovakuitu
17:35 Yhtiöiden tavoitteet
23:19 Arvostukset ja loppuanalyysi
Danske Bankin päivitetty näkemys Kempowerista. Suositus OSTA, tavoitehinta 40,00 € (edellinen: 45,00 €). 
(Screenshot maksuttomasta ja verkossa vapaasti luettavissa olevasta Dansken aamukatsauksesta.)
Kempowerin esitteistä löytyy tällainen:
”Efficiency at full load: 94 %”. Efficiency voisi kääntyä suomeksi hyötysuhteeksi?
Ja tällainen löytyi myös (95 %):
Hienoa, että Business Finland on lähtenyt rahoittamaan Kempowerin kehitysohjelmaa kohtuullisen merkittävällä summalla!
Alla poiminta tiedotteesta pohdinnan aiheeksi erityisesti heille, jotka katsovat vedyn olevan tulevina vuosina ainoa varteenotettava raskaan liikenteen energianlähde. Tulevaisuudesta tietenkin saa ja pitää olla monenlaisia näkemyksiä - aika näyttää kuka arvasi lähimmäksi.
Raskaan liikenteen ja kuorma-autojen sähköistyminen on vasta alkamassa. DC -latauksen eri käyttökohteista Kempower ennustaa kuorma-autojen latauksen lähtevän nopeasti liikkeelle ja kehittyvän merkittävimmäksi käyttökohteeksi vuoteen 2030 mennessä. Kempower arvioi hyötyajoneuvojen DC -latausmarkkinan kasvavan noin 9,1 miljardiin euroon Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuoteen 2030 mennessä.
Raskaan liikenteen sähköistyminen on vasta alkamassa. Tähän tiivistyy minun Kempower uskollisuus.
Negaa on heitetty paljon mutta…kuka tämän ottaa haltuun on mielestäni voittaja. Kempowerin kyvykkyys tällä alalla on jo tunnustettu. Isoja sopimuksia on tehty ja iso pyörä pyörii.
Ei hätäpäivää. Kärsivällisyys tullaan palkitsemaan.
Ja panikoitsijoille…pistäkää laput luiskaan…elämä on siten helpompaa.
Oma näkemykseni on, että kehityskaaret on peräkkäisiä ja osittain päällekkäisiä: sähkö nousee ensin tulevina vuosina merkittävämmin, ja vety puolestaan ottaa kuljetusmarkkinassa isomman roolin pidemmällä aikavälillä.
Rajun kurssilaskun myötä Kempower kiinnostaa alati enemmän, osin lahtelaisuuden, enemmän mahdollisesti hersyvän tuottopotentiaalinsa ansiosta.
Mutta @JNivala ajattelua mukaillen näen tämän edelleen binäärisenä “kaikki tai ei mitään” yhtiönä. Kuka tietää miltä sähkölaturimarkkina näyttää 2030-luvulla? Youtubessa toivottiin uutta epäilijä-videota Paulin kanssa, mihin pitänee valmistautua takomalla haarukasta miekan viime videon kielikuvaa käyttäen. 
Hienointahan sijoittajalle olisi ostaa loistavaa firmaa sellaisella hinnalla, että se voi mörnähtää ja aiheuttaa pettymyksen ilman suurta laskua osakekurssissa. Toisin sanoen, markkinan odotukset osoittautuisivat vääräksi.
Katsoin meidän raportin DCF-mallin oletuksia, joista näkee hyvin mitä tavallaan tuo +30 euron tavoitehinta pitäisi sisällään. Kurssin ollessa 24 euroa on markkinan odotus vähän maltillisempi.
Tuottaakseen tuon 9 % per annum osakkeen pitäisi siis nousta 34 euroon. Vuonna 2033 Kempower mörnähtää 3 % ikuisuuskasvuun 15 % liikevoittomarginaalilla. Ja, osake treidaa silloin 20 kertaa sen vapaan kassavirran tai 15 kertaa liikevoiton verran! Omaan makuuni aika kovat oletukset, vaikka toisaalta mikäli jos kuin kasvu jatkuu 2033 jälkeen perusteltavissa.
Mutta kuka oikeasti tietää? Niin paljon epävarmuuksia!
Näin en kovin syvällisesti perillä olevana DCF-mallista olevana, tarkentaisin vielä, että millä aikaa osakkeen tulisi nousta tuohon 34 euroon? 12 kk sisällä? Eli kun kurssi on nyt alempi, niin (noilla oletuksilla) tuotto-odotus on hieman korkeampi alemmasta kurssista johtuen?
Ehkä tämä sataa Kempowerin laariin, kun asiakas miettii Teslan ja Kempowerin latureiden välillä.
Ennusteissa odotetaan, että yhtiö olisi pääoman tuotolla mitattuna maailman kannattavimpia teollisia toimijoita. Lähivuosina sijoitetun pääoman kiertonopeus pyörii 6x paikkeilla (sijoitettu pääoma 2025E 97 MEUR ja 2026E liikevaihto 608 MEUR) ja pääomatarpeiden osalta capex ennusteet ei näytä nousevan merkittävästi (vuonna 2032 capextarpeet nousseet vuodesta 2024 pari miljoonaa 27 MEUR:oon, kun liikevaihtomassaa odotetaan olevan noin 1 120 MEUR vuonna 2032) eli oletettavasti kiertonopeus paranee vielä tästä. Terminaalissa odotetaan marginaalin asettuvan 15%:iin eli toisin sanoen kestäväksi sijoitetun pääoman tuotoksi (ROCE%) ennusteissa odotetaan vähintään 90%. Tähän ei pääse edes Atlas Copco (keskimääräinen ROCE-% 2012-2022: 55%), joka myy sentään liiketoimintakriittistä kampetta asiakkaille, joilla on käytännössä yksi tai korkeintaan kaksi muuta vaihtoehtoa ostaa samankaltainen laite. Latureissa oletettavasti kilpailua piisaa seuraavat 20 vuotta. Voisi sanoa, että aika viritetyt on odotukset.
Tuo 34 euroa on siis mallin antama arvo osakkeelle. Inderesin virallinen tavoitehinta on 32 euroa ja tavoitehinta annetaan 12kk säteellä. Siispä osakkeelle maalaillaan +33 % nousua sinne 12 kuukauden sisällä, jonka jälkeen osake olisi “käyvässä arvossa” ja riski/tuotto-suhde neutraali eli ylituottoa ei olisi enää luvassa, ceteris paribus, puribus huribus, kaikki muut asiat ennallaan.
Jep. Pääomakeveille bisneksille ei tuo ole mahdoton taso, mutta kaippa Kempower kuitenkin vähän vaatii varastoa ja seinät ympärille tuotteiden kasaamiseen. Ja vaikka pääomaa se sitoisi vähän, on tuo marginaalioletus kysymysmerkki.
Käytännössä Kempowerin pitää tuotteillaan dominoida markkinaa täysillä 2030-luvulla ja markkinan pitää olla luonteeltaan löyhästi kilpailtu, mikä mahdollistaisi tuollaisen kannattavuuden.
Eli aika paljon tapaus tiivistyy siihen, kuinka isoksi potentiaalinen markkina kasvaa ja kuinka ison siivun Kempower siitä saa itselleen paalutettua kestävällä tavalla.
Mistä tämä usko Kempowerin ylivertaisuuteen ja muiden kilpailijoiden heikkouteen oikein kumpuaa? Olen itse käyttänyt tuotteita loppukäyttäjänä kolmisen vuotta enkä näe mitään merkittävää etumatkaa Kempowerin kannalta. Suomessa toki huolto pelaa ja varaosia löytyy, mutta myös muut ovat parantaneet tässä eikä tätä peliä ratkaista Suomen piirimestaruutena. Virtarajoitukset ja huonompi hyötysuhde ei ainakaan paranna kilpailuasetelmaa.
Jos Kempower saa isoja CPO-lippulaiva-asiakkaita Keski-Euroopasta tai NACS:n kautta jenkeistä, positiivisuus voisi olla paikallaan - olen muuten paljon alhaisemman kurssin kannalla. Sähköinen rekkaliikenne MCS-latauksineen pysyy pitkään nappikauppana ja nykylatureiden NACS/CCS-speksit (1000A/1000V) riittävät pitkään, kun etukenomarkkinassa, Kiinassa, on keskimääräinen akkukoko hyötyajoneuvoissa on laskussa. “Average battery installation per vehicle unit in 2023 was 94.0 kWh, lower than the 138.3 kWh recorded in 2021 and 113.7 kWh in 2022.”
En löytänyt tai hakenut muille vuosille dataa, mutta laskelmoin markkinan kokoa vain karkeasti perustuen tuohon olettamaan tulevasta markkinan koosta. Olettaen että Kempower on nyt 13 % markkinasta ja tuo pitää, tällä erittäin karkealla laskutoimituksella 750 M€ on täysin mahdollinen vuosille 26-28. Tästä puuttuu koko muu maailma ja todennäköisesti kaikki “lisäbisnekset”, kuten teollisuus ym. sähköveneet. Jos kellään on tarkempaa dataa, niin mielellään ottaisin vastaan…
On kyllä hyvin vaikea uskoa myyntikärpäsyyden olevan Kempowerin strateginen tavoite, tosin erittäin suomalaista olisi kyllä haaveilla viimeisestä pistesijasta. Markkinan valtaamisen sijaan kaivataan murusia.
Kempit eivät vaikuta pikavoittoja tavoittelevalta porukalta.
Compounderit tehdään valtaamalla markkina, ei myymällä pois ekalle tarjoajalle. Onko joku oikeasti tän kyydissä yritysmyynnin toivossa?
Paljon riippuu Kempin suvusta. Tuskin kukaan on ostamassa elleivät he ole myymässä.
Perustuen Kempowerin vuosiraporttiin, olen arvioinut yhden laitteen keskimääräiseksi myyntihinnaksi n. 16500 €. Lasken sokeasti tällä luvulla koko markkinan laitearvon.
13 % n. 8 MRD € on n. 1 mrd €. Pelkästään Euroopan koko tarpeen kattamiseksi Kempowerilla menisi yli 10 vuotta, vuoden 2030 kapasiteetilla laskettuna.
Hyvää dataa 
Heräsi ajatus, tarvitaanko julkista/kaupallista latausinfraa todella noin julmettu määrä, että markkinan arvo kasvaa 6x vuoteen 2030. Vertailun vuoksi sähköautojen globaalin myyntimäärän arvioitu kasvu samassa ajassa on 4x, joka tarkoittaisi 40 miljoonaa myytyä sähköautoa vuonna 2030.
Sähköautoilija ei lähtökohtaisesti halua ladata autoa kalliimmalla latausasemalla, jos sitä on mahdollista ladata kotona, työpaikalla tai muualla esim. parkkihallissa hitaammin, mutta selvästi edullisemmin. Tänä päivänä taloyhtiöissä ja muilla pysäköintipaikoilla mahdollisuuksia ladata sähköautoa on vielä hyvin rajoitetusti, mutta vuonna 2030 tilanne tulee olemaan hyvin erilainen. Esimerkiksi itsekään en pysty tänä päivänä latamaan sähköautoa kotona enkä toimistolla ja olen täysin riippuvainen (Kempowerin) pikalatureista. Vuonna 2030 uskoisin lataavani pääosin kotona/työpaikalla, enkä käytä pikalatureita kuin pari kertaa vuodessa ajaessani pidempää matkaa. Tämä yleinen kehityskulku johtaa väistämättä ajatukseen, että Kempowerin tuotteiden kysyntä voi kasvaa hyvinkin paljon hitaammin, kuin sähköautomarkkina.
Toinen haaste on se, että noihin lukuihin päästäkseen Amerikan markkinoilla pitää onnistua ja voittaa markkinaosuuksia siellä. Helpommin sanottu, kuin tehty.
Kolmas haaste on liikevoittomarginaali, jonka pitäisi ajan saatossa kasvaa. Juuri mikään valmistavan teollisuuden yhtiö ei pysty pitkässä juoksussa tuollaisiin marginaaleihin, joita ennustetaan. Nyt ollaan voitu myydä hyvällä marginaalilla, kun latausasemien tuotantokapasiteetti on ollut kysyntää matalampi. Parin vuoden päästä markkinalla ollaan erilaisessa tarjontatilanteessa, jonka voisi olettaa vaikuttavan marginaaleihin negatiivisesti.
