Kempower - Liikkuminen sähköistyy latureilla

Minua kiinnostaa eniten se mikä on Kempon ns. moat eli pysyvä/pitkäaikainen etu vrt kilpailijat.

Pari vuotta sitten Zaptecin ketjussa ihmettelin että mikä selittää Zapin isot kertoimet kun puhutaan hidaslatureiden osalta kuitenkin bulkkialasta jossa on hyvin vaikeata saada pysyviä etuja vrt muihin ja hinnat tulee alas väkisin kun saadaan linjastot kasvatettua ja volyymiä tulee markkinoille. Tämä on toteutunut varsin hyvin, tällä hetkellä saat hyvän kotilaturin parilla sadalla ja Zapin lisäarvoista on vaikea pyytää suurta lisähintaa.

Pikalatureissa on vielä selkeesti tilaa edistyneille tuotteille mutta kuinka kauan? Ne asiat joissa Kempo tällä hetkellä erottuu kilpailjjoistaan lienee “suht helposti” kopioitavissa - korjatkaa jos olen väärässä - eli mitään IPR moattia ei taida olla? Onko 5v päästä tilanne se että kaikilta löytyy modulaarinen ja skaalautuva ratkaisu ja hinnat alkavat tulla alas?

18 tykkäystä

Tuo kotilataus alkaa olla kuitenkin jo Helsingissä vaikeaa puhumattakaan oikeista suurkaupungeista. Töissä on konvertoitu osa lämmitystolpista latauskäyttöön, mutta ei niistä hirveitä tehoja saa irti ja isommat tehot vaativat vähän isompia muutoksia.

Pikalataus on elektroniikaltaan aika paljon haastavampaa kuin kotilataus missä niitä eroja on oikeasti vaikea tehdä laitteiden välillä. Tehot, etäseuranta, tehonjako, latauskäyrät, kenttien laajennettavuus yms. ovat asioita mitkä eivät koske kotilatausta.

EU:ssa nyt kuitenkin valtaväylille tulee se tietty määrä suurteholatureita (en jaksa puhelimella kaivaa lukua), en tiedä onko Jenkeissä vastaavaa suunnitelmaa?

Marginaaleista on kyllä samansuuntaisia huolia :grimacing:

4 tykkäystä

Kempower käsittääkseni tähtää pitkässä juoksussa eräänlaiseksi MaaS-softataloksi, johon nuo osan kutsumat bulkkilaturit on vain ensimmäinen etappi.

Ja jos joku kysyy onko MaaS tässä oikea termi, niin ei välttämättä. Tuskin koko termiä on olemassa kymmenen vuoden päästä. Kempower haluaa kuitenkin tarjota asiakkailleen valtavien fleetien kustannustehokkaaseen optimointiin tähtäävää energiaratkaisua. Siinä on mukana jo AI, data, analyytiikkaratkaisut, älykäs kunnossapito ja IoT, vastuullinen ja kestävä liikenne, robotiikka ja ilmastomuutoksen torjunta. Eli mihin kilpailuetuun tai megatrendiin halutaan tyytyä tai nojata? Aika monta vaihtoehtoa, mikä on positiivista moneen vakiintuneeseen toimialaan tai yritykseen verrattuna. Toki rönsyilylle ei ole hirveästi varaa ja kuten täälläkin on korostettu, pitäisi olla koko ajan maailman kärjessä oikeaan aikaan oikealla kulmalla.

Olisin itse kuitenkin vähemmän huolissani, että Kempowerilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hiipua bulkkitoimittajaksi. :smile:

14 tykkäystä

Hirveitä olettamuksia juu joutuu tekemään ja hyvä kommentti tuo binäärisyys. Itse en suoraan latureista tiedä paljoakaan, mutta lähellä samaa tekniikkaa mitä inverttereissä käytetään.

Siemens, ABB, Danfoss, GE, Toshiba, Delta jne… sitten Kempower. Sähköautojen lataukseen tulee vuosien saatossa täysin uutta tekniikka ja jos yhdenkin muutoksen kohdalla ollaan jäljessä tai latureiden laadussa tulee takapakkia jostain syystä, se oli siinä. Invertterivalmistajia maailmasta löytyy valtava määrä, laadusta ja käyttöiästä kun puhutaan, määrä ei olekaan enää suuri.

Hyviä pointteja, mutta erästarkennus:

Kempowerin iso ajuri DC-latausmarkkinassa on nähdäkseni raskas liikenne, jonka Kempower on itsessään jo tunnistanut hyvin merkittäväksi osaksi tuota koko pikalatausmarkkinan kasvua. Inderespodista poimittua: 14 mrd pikalatausmarkkinasta 9 mrd pitäisi tulla raskaasta liikenteestä. Näitä ei kotilatureilla latailla. Tähän toki liittyy huomattavasti enemmän epävarmuutta kuin henkilöautoiluun, koska raskaiden BEV-autojen markkina on vasta niin lastenkengissään.

Katteista on vaikeaa olla eri mieltä ja 10% liikevoittomarginaali on mielestäni pitkällä aikavälillä perusskenaario. Toki tuottoisa palvelubisnes (huolto- ja kunnossapito) voinee noita nostaa, mutta Kone-maista suoritusta ja kannattavuutta ei liene syytä perus- tai edes perus plus-skenaarioihin laskea.

14 tykkäystä

Milloinkahan Buffet aikoo myydä Berkshire Hathawayn, ilmeisesti pörssiin meneminen on ollut täysin järjetöntä jos sitä ei tapahdu. Wallenbergitkään eivät ole ymmärtäneet myydä Investoria pois, hämmentävää

12 tykkäystä

Pysyvä kilpailuetu - niin tavoiteltu asia yritysmaailmassa, mutta tosi usein tällaisia pysyviä kilpailuetuja ei ole kuin harvalla. Mielestäni voidaan jo kättelyssä sanoa, että tällaista pysyvää kilpailuetua tällä alalla on mahdotonta saada. Kuitenkin vähän pehmempiä kilpailuetuja mielestäni Kempowerilla kiistatta on ja jos ajattelee kilpailuedun käsitettä ei-binäärisesti vaan tällaisella pitkällä janalla, jonka toisessa ääripäässä on maailman parhaan vallihaudan omaavat firmat ja toisessa päässä pörssin paskafirmat, niin Kempower mielestäni sijoittuu tällä janalla kuitenkin kohtalaisen hyvin.

Kempowerin moat henkilöautobisneksessä:
Lyhyellä aikavälillä, Kempowerin tuote on teknisesti mielestäni markkinoiden paras, tai vähintään top. 2 yhdessä Teslan kanssa. Tämän pystyy mielestäni argumentoimaan niin teknisten ominaisuuksien puolesta, kuin asiakaskokemuksen puolesta. Tämä on sellainen moat, joka ei ole pysyvä ja varmasti muutkin kilpailijat tulevat lähivuosina teknisesti lähemmäs Kempowerin tuotteita. Tästä kuitenkin päästään koko sijoituskeissin ytimeen:

Jos Kempowerilla on lyhyellä (0-3v) säteellä kilpailuetua

  • Laatuvaatimusten puolesta
  • Asiakaskokemuksen puolesta
  • Hinnoitteluvoiman puolesta

Niin on perusteltua mielestäni olettaa, että Kempower voittaa markkinaosuuksia hyvin tällä lyhyellä aikavälillä. Miksi operaattorit tilaisivat latureilta joltain ABB:ltä tai Tritiumilta, kun heidän tuotteet on nyt paskoja hintalaatusuhteeltaan vs. Kempowerin laitteet?

Voiko siis Kempower saavuttaa moatin “first mover -advantagella”? Mitkä ovat Kempowerin asiakkaiden vaihtamisen kustannukset 4-7v päästä kun vuosien 2023-2025 laturit menevät uusintaan? Tai pitää skaalata omaa tarjoamaa ylöspäin sähköautojen yleistyessä ja siten kysynnän kasvaessa? Tätä asiaa olen paljon pohtinut ja mielestäni Kempowerillla on ihan aito mahdollisuus tällaiseen moatiin tulevaisuudessa. Tekeehän nykyiset bensa-asemien letkujenkin valmistajat törkeän kovia marginaaleja (bing @Jukka_Lepikko , pohdit noita kannattavuusasioita yllä ) eli en näe että tällaisen vahvan dominantin markkina-aseman saaminen ei voisi tuoda noita 15 % EBIT-marginaalitasoja tulevaisuudessa. Mikään itsestäänselvyys se ei todellakaan ole, mutta ei ihan täysin tekemätön paikkakaan mielestäni.

Tästä asiasta voitaisiin ketjussakin mielestäni enemmän puhua! Mitkä on asiakkaiden vaihtamisen kustannukset kun Kempower saa jalan oven väliin? Kun Australiaan, Iso-Britanniaan ja Kaliforniaan saadaan kadut täyteen Kempowerin latureita, niin ovatko ne Kempowerin latureita myös 2030-luvulla? Miksi ei ole? Mikä saa operaattorit vaihtamaan tai pysymään jatkossakin Kempowerin asiakkaana?

Jos Kempower nousee erinomaiseen markkina-asemaan, niin miksi myöhemmin operaattorit ostaisivatkin kilpailijan teknisesti yhtä hyviä tuotteita, jos heillä on jo toimiva asiakassuhde Kempowerin kanssa? Käsittääkseni rahallinen vaihtamisen kustannus on tässä tapauksessa jo selkeä, sillä kalliimmaksi se tulee purkaa Kempowerin latausjärjestelmät pihalta ja hommata kokonaan uudet tilalle toiselta firmalta. Kempowerhan mainostaa myös tätä, että asiakkaat voi lähtä alkuun ostamaan pienempiä määriä latureita + tehoyksikön ja myöhemmin skaalata tarjontaa ylös ostamalla vain lisää “sateliitteja”. Pystyykö kilpailijat myöhemmin polkemaan hinnat niin alas, että operaattorin kannattaa tämä vaihto tehdä? Mielestäni tämä ei ole missään nimessä itsestäänselvää, sillä kilpailijat kamppailee jo nyt positiivisen kannattavuuden kanssa, vaikka heidän tuotteet ovat heikkoja. Voisi siis olla myös järkevää, että Kempower keskipitkällä aikavälillä (vuodet 2026-2030?) pitäisi hinnoittelun tasolla, että asiakkaiden ei ole investointilaskelmissa järkevä lähtä vaihtamaan latureiden toimittajia toiseen. Tämä mahdollistaisi enemmän sen oligopoli -tyyppisen tilanteen sitten 2030- ja 2040 vuosikymmenille. Kovin kauaa ei kuitenkaan kilpailijat pysty turskaa tekemään ennen kuin homma pitää puhaltaa poikki. Ja mitä kauemmin Kempower voittaa markkinaa ja skaalaa tuotantoa ylös, sitä suuremmaksi myös suuruudeen ekonomia moat kasvaa. Voiko siis Kempower saavuttaa ensin first mover advantage -moatin ja ajallaan economies of scales -moatin? Tämähän on se klassisin lineaarisen liiketoimintamallin omaavien firmojen moat, mitä etenkin 2000-luvun alkuun asti ollaan nähty globaalisti koko ihmiskunnan historian. Ja edelleen pätee tällaisessa valmistavassa teollisuudessa.

Lisäksi, tässä tullaan osittan myös kysymykseen johdon osaamisesta. Mielestäni Kempowerin johto vaikuttaa äärimmäisen hyvältä, koska:

  • Strategian toteuttamista kiihdytettiin jenkkien laajentumisen osalta ja mielestäni tuo viittaa juuri siihen, että Kempowerin johto tunnistaa tämän “first mover advantage” -ilmiön tulevalla markkinalla, jota nyt luodaan kovaa vauhtia.
  • Pääoman allokointi on harvinaisen järkevää suomalaiseksi firmaksi: ei makseta osinkoja vaikka on varaa, koska ROIC on niin korkea tulevinakin vuosina
  • Ohjeistukset ja markkinoiden ohjaaminen suullisesti on mielestäni ollut erittäinkin asianmukaista

Sitten on vielä erikseen mielestäni tuo raskaan liikenteen markkina, mutta ei siitä nyt enempää, sillä sen alan liiketoimintadynamiikka on mielestäni jonkin verran erilainen ja siihen liittyy jnk verran enemmän epävarmuuksia mm. sen suhteen, minkälaisella aikataululla raskasliikenne sähköistyy. Tämäkin on kuitenkin jonkinlainen positiivinen optio sijoituscasen kannalta.

76 tykkäystä

Mistä tuo Dansken vapaasti luettava aamukatsaus löytyy? Aiemmin linkki oli https://danskebank.fi/aamukatsaus mutta siitä on tullut jo useiden päivien ajan virheilmoitus “sivua ei löytynyt”.

2 tykkäystä

tuo on toimintamalli, kuten kännykän koteloita on kaupassa hyllymetreittäin erilaisia kännykkäkoteloita, ei yhteensopivuutta, samalla arvoista puhutaan

  • miten näissä latureissa

onko lähitulevaisuudessa tulossa jotain järkevää asiakkaan näkökulmasta yhteensopivuutta,
toki markkinareiskat haluavat, ettei näin tapahdu

Eiköhän tässä @JNivala tarkoittanut vaihtamisen kustannusta latausinfran ylläpitäjälle, ei auton lataajalle. Kempower taitaa jo nyt toimittaa miltei kaikkia eri latausstandardeja ja löisin vaikka vetoa, että uudet standardit ovat reteofitattavissa vanhoihin latauslaitteisiin .

Ei olisi kempowerin tai latauskenttien ylläpitäjien etu, jos osaa asiakkaista ei saataisi palveltua.

1 tykkäys

Muutama asia jotka ovat jääneet mielestäni vähälle huomiolle keskustelussa:

-Kemppi on hyvä firma jolla on hyvämaineiset tuotteet kilpaillulla alalla, tästä varmasti liikenee paljonkin oppia Kempowerin tekemiseen erityisesti vatsahappojen säätelyssä kun kilpailu kiristyy

-Defensiivisyyden rakentaminen melko uudelle tuotesegmentille, turvastandardoinnilla (eli kröhm, pelottelulla) halpislaturit pois markkinoilta jne.

1 tykkäys

Niin halppislaturit on ilman muuta uhka myös Kempowerille.
Kiinalaiset kun disruptoivat tai dumppaavat kaikkea sähköön liittyvää, sähköautoja, akkuja, latureita, aurinkopaneeleita, invertterejä jne.

Tänään Risto Murto olis huolestunut asiasta, jenkkejä myös häiritsee Kiinan meininki.

2 tykkäystä

Jossain määrin ehkä mutta uskoisin että kyllä länsimaissa osataan arvostaa laatua enemmän kuin made in china.

Aina joku saattaa mennä “halpaan” ja laittaa kiina laturin mutta vaihtaa sitten kuitenkin laatuun ja maksaa siitä hintaa kun meni halpaan.

Kiinalaiset on varmaan hyviä kopioimaan ja tekemään ns. “laatua” halvalla mutta jossain vaiheessa se alkaa näkymään se halpuus rikkoontuneena laitteena ja kaikki kärsii niin ehkä laatua kuitenkin arvostetaan enemmän mutta se laatu ja arvostus pitää ansaita ei se ilmasta hyppää johonkin tuotteeseen tai palveluun.

Mielestäni Nokian matkapuhelinverkot on kiistaton esimerkki siitä, kun kiinalaiset pilaavat hintahäiriköinnillä koko markkinan. Huawein verkkoinfraa on niin Elisalla Suomessa kuin vaikka DT:llä Saksassa jne. Jenkit on ainut paikka missä kiinalainen kama on nou nou , mutta jenkkilässä moni törmätää protektionismiin kiinalaisten sijaan.
Tästä hyvä esimerkki oli Harvia kiuasten ohjausyksikön tyyppihyväksyntä jenkkilässä.
Vaati paljon työtä ja puolitoistavuotta aikaa, kunnes sitten lopulta ei jenkkilässä valmistettu tuote sai myyntiluvan.
Toivon Kempowerille kaikkea hyvää ja olen myös osakkaana veneessä kyydissä.
Mutta itse suhtauduin skeptisesti arvioihin markkinoista vuonna 2030 ja Kempowerin markkinaosuudesta ko. aikana. Tässä on maailma ja markkinat niin nopeassa muutoksessa, että kuuden vuoden päähän ennustaminen kaipaisi kristallipallon.

11 tykkäystä

Hallituksen jäseneltä 1150kpl osto.

32 tykkäystä

Kempower näkyy ainakin tässä jutussa, hyvää näkyvyyttä. Vaikkakin Recharge vain mainittu ääneen, vaikka onkin Kempowerin laitteet :smiley:

13 tykkäystä

Onko näistä mittareista nyt jotain muutakin näyttöä kuin markkinointimateriaalit? Loppuasiakkaiden tyytyväisyys ei nyt näytä osuvan täysin yksiin Kempowerin operaattoriasiakkaisiin isommissa Euroopan maissa. Fastnedillä on ABB:n ja Alpitronicin latureita - ja asiakastyytyväisyys on huipussa. Kun BP halusi parantaa asiakastyytyväisyyttä ja luotettavuutta, BP valitsi Teslan laturit.

Modulaarisuutta on kaikilla valmistajilla ja SiC-ratkaisuissa ollaan paljon edellä. Jääkaappikokoluokka ei näytä olevan Euroopassa ongelma, kun isoja kenttiäkin tehdään Alpitronicilla. Raskaan liikenteen entry-barrier ei liene vaikea kenellekään nykyvalmistajalle, kun Suomessa jo toinen valmistaja (Plugit) on tehnyt näitä referenssiratkaisuja - ja lisäksi modulaarisia satelliittiratkaisuja kuten nyt lentokentälle. Kuka siis näistä johtavista operaattoreista (Fastned, Ionity, E.On, BP Pulse, Allego, InstaVolt) on vaihtamassa ABB:stä, ChargePointista, Siemensistä ja Tritiumista nyt Kempoweriin?

Tai ennenkaikkea kuka operaattori tulee voittamaan nämä markkinajohtajat Kempowerin teknologialla? Jos teknologia on kerran ylivoimaisen halpaa, tehokasta ja luotettavaa, luulisi olevan operaattorille olevan helppoa vallata markkina.

https://www.eon.com/en/about-us/media/press-release/2023/eon-and-alpitronic-drive-e-mobility-forward.html

4 tykkäystä

Kuinka pystyt vertaamaan valmistajien SiC-ratkaisuja toisiinsa? Ootko tutustunut kaikkiin? Tuskin edes yhteen jos et satu olemaan jollain valmistajalla töissä.

1 tykkäys

Lähinnä tarkoitin tässä ajallisesti edellä. Kempower kertoi SiC-ratkaisusta 9.2.2024, Alpitronic julkaisi Infineon SiC-ratkaisun 16.12.2021, ABB aloitti Creen kanssa yhteistyön 18.11.2019, Tritium 12.12.2022, Delta jne.

En ole valmistajilla töissä, mutta seuraan teknologiaa tässä ja olen sijoittanut useampaan valmistajaan, myös Kempoweriin, mutta alhaisemmalla kurssilla. Jos kilpailijat ovat ottaneet vuosia sitten teknologiaa käyttöönsä, jotain etumatkaa voi tässä suhteessa olla.

Mielelläni kuulen, jos Kempower saa isoja CPO-asiakkaita kilpailijoilta napattua, kun markkinaa jaetaan nyt vahvasti. Toivottavasti tuleva IONNA jenkeissä käyttää (myös) Kempoweria, en ole vielä kuullut laturivalinnasta. Tämä lienee nyt isoin kauppa markkinalla.

12 tykkäystä

Menee ehkä vähän riisinjyvien poimimiseksi ja on enemmänkin “nice to know”, mutta vastikään julkaistussa Goforen tilinpäätöstiedotteessa kerrotaan Kempowerin ja Goforen omaavan tiiviinkin yhteistyön. IT-palveluyhtiö toimittaa Kempowerille useampaa ratkaisua (“lähes kaikki Goforen tarjooman osa-alueet”).

Mitä tästä pitäisi jäädä mieleen mielestäni on se että Gofore on laadukas, muttakin kallis kumppani. Silti, nukkuisin yöuneni hyvin kun tietäisin IT-puolen olevan hoidossa laadukkaalla kumppanilla.

Ps. molempien firmojen väri on oranssi, mikä on hauska yhteensattuma.

27 tykkäystä