Tämä on hyvä kysymys🙂. Asiassa on monia puolia ja eikä varmaan yhtään yhtä selkeää ja oikeaa vastausta
Jos pohtii asiaa esim. osinkotuoton kautta niin tänä päivänä paremman osingon saa A-osakkeella. Se näyttäs numeroiden mukaan olevan faktaa. Siis koskien tätä hetkeä. Tulevaa ei kukaan tarkkaan tiedä
Taitaa loppuviimeksi olla sijoittajasta itsestään kiinni kumpaan sarjaan mahdollisesti alkaa sijoittamaan
Tai vaikka molempiin. Saaden hajautuksen hyöty, yhtiön sisäisesti molempiin sarjoihin
Niinkin voi tehdä
Sijoitusneuvoja ei saa täällä antaa!
Tokkopa sillä isoa merkitystä silti ole vaikka omistais molempia sarjoja😆
No on, jos ei osta todella isoja määriä, eikä veivaa edestakaisin. Spreadi on toki isompi A:ssa. A:ta liikkuu senkin takia vähemmän, että K-kauppiaiden on tietääkseni pakko omistaa jokunen tuhat A-sarjaa, eli ostavat ja ikiholdaavat.
Kiitti vastauksista, vielä tohon yhdistymiseen. Toki tätä ei varmaksi kukaan osaa sanoa mutta jos yhdistyminen tapahtuisi, eikö tämän pitäisi sataa A-sarjan laariin suuremman äänivallan turvin?
PTY:n tiedotteen mukaan Foodservice-tukkukaupan liikevaihto kasvoi huhtikuussa 33,0 prosenttia edellisvuodesta. Kespron myynti kasvoi 41.1 % eli kaula kilpailijoihin venyy edelleen. Alkuvuonna ja myös viime vuonna, ero on ollut n. 5%-yksikköä.
Meidän uudessa sijoittajblogissa asiaa mm. rakentamisen ja talotekniikan kaupan menestyksestä eri toimintamaissa, tuotesaatavuudesta ja näkymistä. Haastattelussa toimialajohtaja Jorma Rauhala.
Vaihdon lisäksi A ja B sarjan lappujen arvostukseen saattaa vaikuttaa muitakin seikkoja.
Kim Lindströmin Onnistu Osakemarkkinoilla -kirjassa mainittiin seuraava näkökulma:
Alun perin eri äänivaltaiset laput on aikoinaan laskettu liikkeelle, jotta firma saisi lisää pääomaa ilman, että nykyiset omistajat olisivat menettäneet äänivaltansa. Ulkomaisten suursijoittajien asenne tällaisiin järjestelyihin on nihkeä ja sen vuoksi tätä järjestelyä on pyritty perumaan poistamalla eri osakesarjat ja hyvittämällä menetetyt äänioikeudet joko maksuttomalla tai maksullisella osakeannilla.
Tämän mahdollisuuden luulisi kuitenkin nostavan kurssia. Joten Keskon tapauksessa voi olla todennäköisempää, että ero johtuu vaihdosta.
Keskon ohjeistuksen nostosta on jo kohta 2 kk. Uutta ei ole tullut eli tämä on siis voimassa. Ja juuri kerrottiin rakentamisen ja talotekniikan jatkuvasta kasvusta. Tuloksen ennakoidaan siis edelleen kasvavan vuodesta 2021, mikä tarkoittaa todennäköisesti edelleen kasvavaa osinkoa. Silti kurssi laskee muiden mukana. No, me pitkään mukana olleet emme tietysti asiaa säikähdä, mutta ihmettelemme kyllä.
”Keskon myynti kasvoi toukokuussa päivittäistavarakaupassa ja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa. Ruokakaupassa myynti oli hyvällä tasolla ja se kasvoi voimakkaasti foodservice-palveluissa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa kasvu jatkui vahvana yritysasiakaskaupassa. Toimituspäiviä oli Suomessa ja Ruotsissa yksi enemmän ja Norjassa kaksi enemmän kuin edellisenä vuonna”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.
Päivittäistavarakaupan myynti oli toukokuussa 516,2 milj. euroa ja se kasvoi 7,4 %. Päivittäistavaramyynti K-ruokakaupoille kasvoi 3,2 %. Myynti laski K-Citymarketin käyttötavarakaupassa. Kespron myynti kasvoi 34,0 %. Kulutus painottui edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti enemmän foodservice-palveluihin kuin vähittäiskauppaan.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti oli toukokuussa 482,7 milj. euroa ja se kasvoi vertailukelpoisesti paikallisissa valuutoissa 13,9 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti ilman erikoiskauppaa kasvoi vertailukelpoisesti 14,0 %. Myynti kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa 16,7 % sekä Ruotsissa 12,0 % ja Norjassa 5,4 %. Erikoiskaupassa vapaa-ajankaupan myynti kasvoi vertailukelpoisesti 12,6 %. Raportoitu rakentamisen ja talotekniikan kaupan myynti kasvoi 14,0 %.
Autokaupan myynti oli toukokuussa 82,4 milj. euroa ja se laski 17,9 %. Myynnin kehitykseen vaikutti autojen heikko saatavuus. Toukokuussa Suomessa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 19,5 % ja pakettiautoja 26,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käytettyjen autojen kappalemääräinen myynti laski Suomen autokaupassa 8,3 % verrattuna edelliseen vuoteen.
Kuulin tänään eräältä ravintolan pitäjältä että Kespro on nostanut alkukevään aikana rahtihintoja. Ymmärsin että jokin kiinteä summa olisi tullut, tässä tapauksessa oli kyse 60 euron korotuksesta per kuljetus. Nämä korotukset kun otetaan yhden tien varresta jokaiselta asiakkaalta niin ei Kespro ainakaan tappiota tee
Luulen että elämme ensi vuonnakin osinkojen valossa iloisia aikoja.
Kyseessä on läpikulkuerä Kespron kannalta. Kuljetusliike laskuttaa toimituksista Kesproa, joka vastaavasti asiakkaita. Kun kuljetusliikkeet nostaneet (ihan syystä) omia taksojaan, näin ne siirretään eteenpäin. Vaatii toki hinnoitteluvoimaa, samoin kuin tuotteiden hintojen korotukset eli sinällään ihan itsestään selvyys tuo ei ole. Markkinoilla on niitäkin, jotka jättävät nostamatta ja yrittävät saada näin uusia asiakkaita.
Nyt tässä kesällä olen usemman kerran käynyt paikallisessa K-Raudassa ja olen todella ollut yllättynyt kuinka paljon asiakkaita joka kerta siellä on. Myyjät ovat olleet oikein kiireisiä ja palvelua on joutunut odottamaan. Paikkakunta on eräs pieni kaupunki jossa paljon kesämökkiläisiä.
Tapahtuukohan tätä kenties läpi Suomen? Jos näin on, niin Keskolla luulisi olevan vahva tilanne koska heillä taitaa olla markkinoilla hinnoitteluvoimaa ja saavat nousevat hankintahinnat ja muut kulut suoraan hintoihin…ainakin itse uskoisin.
Ei oikein ole mielipidettä kuluttajien käyttäytymisestä. Mutta hyvä muistaa että Keskolla RT-myynnistä on noin 75% BtoB -myyntiä. Sen mahdollinen sakkaaminen pistää mietityttämään.