Mitä tulee tuohon lupausten pitämiseen päivittäistavarakaupassa niin mielestäni olisi hyvä jakaa se kahteen osaan. Uusperustantaan ja halpuuttamisen mielikuvaan. Uusperustannassa sanottiin, että sitä tehdään mutta siinä ollaan selektiivisiä ja valitaan niin sanotusti parhaat kohteet. Näin mielestäni ollaan tehtykin.
Halpuuttamista on myös tehty, mutta onko sitä tehty riittävän agressiivesti? Lukujen valossa on helppo sanoa ei, mutta jos katsotaan vähän pintaa syvämmälle niin asia ei välttämättä ole niin yksioikoinen. Olen myös pohtinut Keskon päivittäistavarakauppaa ja kirjoitan tähän omat havaintoni niin voidaan debatoida siitä lisää.
Ensi alkuun todettakoon, että asun Helsingissä ja kirjoitteassani puhun pääasiassa pääkaupunkiseudusta ja mökkimatkoista. Käytän sujuvasti eri kauppoja(K-kauppa, S-ryhmä, Lidl ja yksityiset etniset kaupat) ristiin sen mukaan missä satun olemaan ja mitä tarvitsen.
Aloitetaan K-kaupoista. Hyvää on, että kauppiaat huomioivat asiakkaansa, valmisruoka tarjonta(eteenkin kaupassa valmistetut tuotteet) ovat laadukkaita ja palvelutiskin tarjonta on yleensä erinomainen(eroa tosin löytyy kauppiaden välillä). Plussajärjestelmä on epäselvä enkä jaksa sitä käyttää. Asiakaskunta on pääasiassa yli 40- vuotiaita kantasuomalaisia.
Lidlissä on hintalaatusuhteeltaan hyviä tuotteita ja tuotteita mitä ei muista kaupoista saa. Tuotteet ovat pääsääntöisesti halvempia, kuin kahdessa muussa ryhmässä. Esimerkiksi paistopisteeltä saa hyviä pitaleipiä valmiiksi paistettuna. Niistä on helppo tehdä nopea ja terveellinen ruoka perheelle(kanaa, tzatikia, kurkkua, sipulia, tomaattia, salaattia). Toiseksi siellä on sellaista bazaaritunnelmaa. Aina on jotain ihmeellistä tavaraa tai vähintään halvalla jotain tuontiolutta mitä olet juonut, jollain reissulla. Etukuponki juttu pitää ladata puhelimelle. Kokeilin eikä ollut mielestäni vaivan arvoinen. Miinuspuolena on ehdottamasti tarjonnan niukkuus. Et todennäköisesti saa kaikkea tarvitsemaasi vaik liiteristä. Asiakaskunta on sekalaista. Etnisiä vähemmistöjä sekä vanhuksia on paljon.
S-ryhmä on rakentanut mielestäni toimivan symbioosin etukorttinsa kautta. Ruokakauppa, pankki, huoltoasema yhdistelmä toimii ja siihen päälle on sitten ketjuravintolaa, hotellia ja apteekkia. Noista jälkimmäisistä en kauheasti perusta, mutta kaipa ne monelle lisäarvoa tuovat. S-marketit ovat kalliita, mutta Prismat ovat edullisia ja Wotkinit pitää ainakin kahdessa prismassa palvelutiskiä. Abc-huoltoasemilla on kohtuullinen lounaspöytä ja paljon latauspaikkoja sähköautoille. Ruokit jälkikasvun suhteellisen terveellisesti sillä aikaa, kun lataat akkua. Bensa-auton tankkaamisesta saa myös bonusta. Bonusjärjestelmä itsessään on selkeä ja siitä saa rahaa tilille, joka kuukausi. Tiedän perheitä, jotka keskittävät asiointinsa S-ryhmään, koska sieltä saa keskittämisensä takia yli 50 euroa boonuksia, joka kuukausi ja tämän rahan voi käyttää mihin vain.
Etnisiä kauppoja on yllättävän paljon suhteessa siihen miten määräävä markkinaasema ketjukaupoilla on. Erilaisia aasiamarkettaja on Kalliossa, keskustassa, kuin idässäkin. Siihen päälle on tullut välimeren ja afrikan aluetta edustavia kauppoja, kuten Alanya market. Nämä tuovat tuotteita laajasti omilta alueiltaan. Lihapuolella löytyy kaikkia ruhonosia. Ihan alkaen kanansydämmistä(syötän koiralle. On terveellisempää ja halvempaa, kuin kuivamuona) päättyen tavalliseen paistiin. Se mikä tässä on tärkeää on se, että liha on Halal. Islaminuskoiset asioivat laajalti näissä kaupoissa. Aasia marketeista löytyy puolestaan esimerkiksi miriniä, jos olen päättänyt keittää teriyakia. Niissä myös myydään yrttejä erittäin paljon ketjunpaikkoja halvemmalla. Niin ikään myyvät kotiseutujensa oluita, mutta niissä ei kyllä hintaeroa muihin kauppoihin ole. Myös nuudeleita ja erilaisia limuja on paljon. Nämä ovat lasten suosiossa.
Tästä yhteenvetona siis todettakoon seuraavaa:
-S-ryhmällä on toimivampi klusteri, joka kannustaa pysymään sen sisällä. Kaipaako Keskon bonusjärjestelmä uusimista?
- Tuo etnisten kauppojen nousu toi mieleen kysymyksen, että huomioidaanko maahamuuttajia(olivat sitten ensimmäisen tai kolmannen polven) Keskossa tarpeeksi? En muista nähneeni tiskillä Halal-lihaa tai mainoksia siitä tai mainoksia englanniksi. Kesko sinällään mainostaa paljon, mutta mainonta tuntuu kohdistuvan paikallislehtiin ja ständeihin suomenkielellä. Oikeastaan tässä olisi mielenkiintoinen kysymys kysyttäväksi Keskolta itseltään. Miten Kesko huomio etniset vähemmistöt ja kasvattaa markkinaosuuttaan heidän joukossaan?
