Kaupallisten tiedotusten puolelta, huomenna avataan Espoon suurin K-Market:
“Kaupan omassa keittiössä valmistetaan keittolounaat, lämpimät ateriat, täytetyt patongit ja kylmästä mukaan otettavat valmiit ateriakokonaisuudet. Salaattibaarista voi koota mieleisensä salaattiannoksen. Kaupasta löytyy myös vaihtuva valikoima itse pakattua kalaa.”
Kolme viikkoa sitten puolestaan uutisoitiin Turun suurimman K-Marketin avaamisesta, joten nämemä Keskossa panostetaan ihan mukavasti noihin pienempiin kauppoihin, ja kasvatetaan laatueroa Sale-myymälöihin, joka kai se pääkilpailijan selkein verrokki on.
Tässäkin ketjussa aiemmin pohdittiin etnisten kauppojen menestystä ja miten esim. Kesko vastaa haasteeseen. Aamulehti käsitteli tänään tuon sektorin kauppojen toimintaa:
Itäkeskuksen Stockmannille entisiin Herkun tiloihin muuttava Alanya Market kykenee näemmä terveen liiketoiminnan pyörittämiseen. Mutta muutaman esille nostetun Tampereella toimivan firman tulostietojen perusteella bisnes ei näytä kovinkaan kummoiselta.
Vahvempien alkoholien tuominen päivittäistavarakauppaan etenee ja laki on tarkoitus saada voimaan jo ensi keväänä:
Jo ennestään meillä on monia K-kauppiaita, jotka ovat panostaneet todella paljon erikoisoluiden tarjontaan. Nyt mahdollisuudet paranevat entisestään, ja noilla prosenttirajoilla saadaan jo joitakin ihan kelvollisia mietoja viinejäkin kauppoihin. Eli tähän tapaan:
S-Ryhmän tammi-syyskuun myyntiluvut jakoon. Kasvu päivittäis- ja käyttötavarakaupassa 8,5 % (vs. Kesko 3,2 %).
Tämä meidän arviomme mukaan selittyy S-Ryhmän uusperustannalla, mutta alemmalla hintamielikuvalla on varmasti oma vaikuttava tekijänsä. Meidän mielestä Keskolla tärkeintä tässä markkinatilanteessa on kuitenkin pitää PT-kaupan kannattavista asiakkaistaan kiinni, mutta markkinaosuuden jatkuva häviäminen ei myöskään ole hyvä signaali.
S-Ryhmä on saavuttanut markkinaosuutta myös verkossa, missä Kesko ollut historiassa vahva. Keskon tammi-kesäkuun liikevaihto verkossa laski 4 %, kun taas S-Ryhmän kasvu on parhaimmillaan kuukausitasolla ollut kaksinumeroista (tammi-syyskuu).
Oman tulkinnan mukaan Kesko kuitenkin peittosi kilpailijan food service-kaupassa 13,2 %:n kasvulla, (S-Ryhmän kehitys “positiivista”). Molemmat kasvanut markkinaa nopeammin.
Omistan, reaaliosinkoja K-Ruoka -sovelkuksen kautta… Keskihinta lähemmäs 18e eli miikalla ollaan, varovaisia lisäyksiä olen tehnyt alkusyksystä ja tehneen koko taantuman läpi…
Sama juttu. Kesko salkun suurin sijoitus, silti lisäilen. Ja miinuksella ollaan. Tosin Kesko niitä sijoituksia, joissa en oikein välitä, onko joku vuosi miinuksella vai ei. Osingot pääasia. Ja kunhan ajat taas paranee, niin nykyostot näyttää varsin hyviltä hankinnoilta!
Tavallaan on ihan hyvä, että Keskon ympäriltä on se suurin hypetys hävinnyt. Olkoonkin, että yltiöpositiivisuus näyttää vaihtuneen monella melkoiseksi pessimismiksi ja positiivia signaaleja ei edes huomata. Esim. tekniseen tukkukauppaan liittyen kukaan ei ole tainnut edes mainita Puolan äskettäistä vaalitulosta ja miten se voi avata Puolan jäädytettynä olevat massiiviset 35 miljardin elvytyspaketin rahahanat. Siitä summasta aika suuri osuus on suunniteltu käytettävän vihreään siirtymään mm. rakennusten energiaremonttien muodossa. Onnisen teknisestä tukkukaupasta jotain 15 % tulee Puolasta, joten ihan olemattomasta asiasta ei ole kyse.
Suo anteeksi pessimismini mutta tuossa skenaariossa on melkoisen paljon muttia ennen realisoitumista osakkeenomistajan arvonlisäykseksi. Ja kun kyse on Puolasta, raha todennäköisesti käytetään johonkin muuhun kuin remontteihin. Lisäksi vihreän siirtymän infrainvestoinneista suurin osa on AFAIK isoja energiahankkeita, ei yksityisille jaettavaa avustusta.
Yli 14 miljardia on tarkoitus käyttää vihreään energiaan ja energiatehokkuuteen.
“Sisältää investointeja perusparannuksiin ja energiatehokkaampaan lämmitykseen kotitalouksissa ja julkisissa rakennuksissa sekä ilmanlaadun ja ympäristöllisen kestävyyden parantamiseen, investointeja energiainfrastruktuuriin ja energian varastointiin (vety), sekä investointeja uusiutuvaan energian, ennen kaikkea tuulivoimaan.”
Tällainen uutinen toissapäivältä osui vasta nyt silmiini:
Esim. OP:n ennusteessa Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto laskee ensi vuonna 4 %, mutta tuon sektorin tulos sulaa samalla peräti 11 %. Kuulostaa lähtökohtaisesti ihan uskottavalta arviolta. Mutta samalla itselläni riittää uskoa siihen, että Kesko onnistuu kyllä puolustamaan liikevoittoaan kuluja karsimalla.
Miltä osin ne eivät kohtaa? Autokaupalla menee (vielä) loistavasti. Rakentamisen ja talotekniikan puolella menee suunnilleen juuri niin kuin tässä markkinassa voi mennä. Päivittäistavarakaupassa voisi mennä paremminkin, ja hintakampanjointiin olisi voinut panostaa enemmän, mutta kauppojen uusperustannan suhteen tehdään juuri oikeita päätöksiä.
Mielestäni tässä on myös syksyn aikana tehty hyviä siirtoja yritys- ja kiinteistöhankintojen saralla.
En mä itse osaa Keskoa tämän vuoden osalta paljoa muusta moittia kuin hintakampanjoinnin laimeudesta. Sekä tietenkin siitä, että niitä Maraboun tuotteiden myyntiä ei keskeytetty.
Juu Keskon päivittäistavarakauppojen hintamielikuva on ”kallis” ja osittain kyllä syystäkin. Just näin samaa leikkelettä myynnissä Cittarissa Mammutti-markkinoilla tarjouksessa. Kilohinta oli sama kuin S-Marketin hyllyreuna. Molemmissa ko. lihajaloste (makkara) n. 25€/kg.
Ei suomalaisilla vielä huonosti mene, kun tuollaisella hinnalla kama käy kaupaksi. Keskolaiset kaupat on hoidettuja ja valikoimatkin laajoja, sopii ihmisille jotka eivät hinta edelle tee päätöksiä.
Kyllä K-kaupossa on hyviä kamppiksia ja tarjouksia aika usein. Prisma on kyllä halvempi jos ostaa kaikki samasta paikasta, mutta esim. hedelmät, leivät ym. eivät ikinä ole tuoreita. Vihanneksetkin pitää syynätä todella tarkkaan. Pääsääntöisesti K-kaupassa on paljon tuoreempaa. Onneksi asun paikassa jossa kaikki kaupat ovat tosi lähellä, eli voin poimia rusinat joka pullasta (S, K ja Lidl). Salessa ei tule käytyä kun pari kertaa vuodessa ainoastaan siitä syystä että se on täällä pisimpään auki, mutta kallein kaikista.
Kun olen tehnyt remppaprojekteja kotona on K-Rauta ollut aina halvin. Viimeksi kun kilpailutin niin listalla oli Stark, Bauhaus, Netrauta, Lakkapää ja K-Rauta. Hintaetua oli satoja euroja, joten ei mikään marginaalinen ero. Myös palvelu ollut pääsääntöisesti parhaasta päästä, ei aina, mutta hyviä kokemuksia. K-Rauta on esim. ainoa paikka jossa yleensä puutavara, kipsilevyt ym. säkit kannetaan auton perään tai peräkärryyn ihan pyytämättä.
Bonus on tosin S-ryhmällä paljon avokätisempi ja palkitsee paremmin sitä keskittämistä. Se esim. kismittää K-plussassa että polttoaineesta ja juurikin noista K-Rauta ostoksista ei sitä plussaa kerry. Ehkä siinä olisi parantamisen varaa.
Sen verran vakuuttavaa toimintaa ollut Keskolla vuosikymmeniä että en nyt ihan vielä ole huolissani mistään syklisestä liikehdinnästä. Jos osingot pysyy tuossa euron tietämillä niin kurssin luisuminenhan on vain positiivinen asia, enemmän osinkoja samaan rahaan kun lisää.
Itse ostan ruoat netistä S-kaupasta (Prisma), ja kyllä tavara on aina ollut hyvää, niin hedelmät, vihannekset kuin kalat. On Prisma Cittariin verrattuna kuitenkin vähän Neuvostoaikainen, sillä Cittareissa ja K-marketeissa on selvästi enemmän panostettu markkinointiin. Silloin harvoin kun käy Cittarissa, tulee mietittyä, että mihin ökykauppaan sitä tulikaan.
Hmm. Hyvä, kun on asia tiedostettu. Päästäisiinköhän parhaimpaan lopputulokseen, jos parhaiden toimijoiden kanssa tehtäisiin pariin isoon cittariin jonkinlaisia shop in a shop- ratkaisuja?
Citymarketeissa kauppiaat vastaavat itse ruokapuolen tarjonnasta. Eiköhän esim. chili-kastikkeet ja mausteet ole jo nykyään aika hyvin tarjonnassa mukana. Halal-lihaakin on jostain saatavana pakasteina. Siinä vaan on sellainen juttu, että jos tuolla sektorilla aletaan eettisyydestä tinkiä, niin moni kuluttaja (minä mukaan lukien) äänestää nopeasti jaloillaan:
Meillä on sen verran heikot tuotantoeläinten olot jo valmiiksi, että tuolla saralla ei ole varaa tinkiä yhtään esim. uskonnollisen pelleilyn vuoksi asioista.
Tuoreuteen vaikuttaa merkittävästi tuotteiden kiertonopeus, enkä usko että Citymarketilla olisi tässä systemaattista eroa Prismaan. Myymäläkohtaisia eroja varmasti löytyy.
HeVissä on se ero muihin kaupan tuotteisiin, että sitä pitää oikeasti osata ostaa. Muuttujia on aika paljon, kun sadot eri alueilla vaihtelevat eivätkä vuodetkaan ole veljeksiä keskenään. Erät ovat pieniä varsinkin satokauden vaihtumisen tienoilla, jolloin pitää tietää tarkasti milloin ja mistä ostaa, mattimyöhäset jäävät ilman. Sopimukset pitää osata tehdä niin, että saat mitä tarvitset ajoissa, mutta varastoon noita ei saa jäädä.
Ymmärtääkseni ero S-ryhmän ja Keskon HeVi-laadussa johtuu tästä. Kesko osaa sen merkittävästi paremmin.
Toki HeVissä myös kuljetus- ja varastointiasioiden on oltava tip top, ja banaanikypsyttämötkin molemmilta keskusliikkeiltä löytyvät. Voi toki olla että S-ryhmällä hintamielikuva on priorisoitu ja laadun kustannuksella täten säästetty, mene ja tiedä. Viime keskustelusta alan ihmisten kanssa on jo sen verran aikaa etten niitä ala tänne kirjoittelemaan, systeemit lienevät muuttuneet Kilon (S-ryhmä) ja KV2:sen (Kesko) ajoista merkittävästi.
Joo no kannattaa seurata ostoskori-vertailuja, Kesko on kallein, ei sille mitään voi. Ja Lidl meni aluksi Suomessa huonosti, sitten tajusivat et myydään Ässän ja Keskon hinnoilla kun kisaa ei ole. Nyt Lidl jättää Suomessa 100M€ vuodessa…… eli Duopoli määrää hinnat ja Lidl peesaa satamilliä fyffee vuodessa
Keskihinta lähemmäs 18e eli miikalla ollaan, varovaisia lisäyksiä olen tehnyt alkusyksystä ja tehneen koko taantuman läpi…
