Kesko - Kaupan alan osaaja

Helander mainitsi eilen moneen otteeseen että vuonna 2025 alkaa ns, paremmat ajat, tai jopa jo tämän vuoden toisella vuoden puolikkaalla.

Itse en uskaltaisi vielä katsoa noin pitkälle, liikaa epävarmuustekijöitä tunnelissa. Ja jokainen varmasti tietää mitä ne ovat jos yhtään ovat lukeneen talouden artikkeleita tulevasta.

Jos kuitenkin vuosi 2025 tulisi olemaan kasvun vuosi, se tarkoittaisi sitä että Keskon osake lähtee viimeistään ensi syksynä selvään nousuun.

Mennään nyt kuitenkin tämä vuosi ensin ja katsellaan sitten missä mennään.

2 tykkäystä

SEB nosti Keskon tavoitehinnan 16,2 eurosta 17,2 euroon. Pidä-suositus ennallaan.

9 tykkäystä

Samaan aikaa kun kurssi on melkein viiden pinnan laskussa, porskuttaa yritystarina eteenpäin askelmerkkien mukaan:

41 tykkäystä

Muutama sananen BNP Paribasin antamasta 11,50 € tavoitehinnasta.

Käytännössä tuo tarkoittaisi että Keskon tämän vuoden liikevaihto putoaisi vähintään 35% viime vuodesta ja liiketulos samassa suhteessa. Tämä taas tarkoittaisi sitä että maailmantalous kääntyisi pitkäaikaiseen lamaan, josta ei ainakaan ole tällä hetkellä merkkejä näkyvissä. Lähi-Idän sodan tulisi siis laajentua, Kiina-Taiwan sodan tulisi syttyä, Venäjä-Nato tilanteen tulisi eskaloitua. Ja näin ollen inflaatio lähtisi räjähdysmäiseen nousuun

Toivottavasti Kesko ei maksa BNP:n “analyyttisistä” näkemyksistä.

8 tykkäystä

Koko Davidsenin velaton kauppahinta (190 MEUR) ja nyt tiedotettu liikevoitto vuodelta 2023 heikossa suhdanteessa (7 MEUR) kohottaa kaupan EV/EBIT-kertoimen 27x, kun vuoden 2022 tuloksella (23 MEUR) EV/EBIT 8x. Vastaavat EV/EBITDAt 16x ja 7x.

Kuuntelin tuossa uudelleen Keskon taannoisen infon Davidsenin ostosta, missä Helander kommentoi noin 17 min paikkeilla kauppahintaa: “Huono suhdanne on huomioitu kaupan ehdoissa, mikä muun muassa näkyy valuaatiossa.”

Davidsen on toki strategisesti tärkeä päänavaus rautakauppamarkkinoilla, mutta kyllähän tuossa hyvässä suhdanteessa pitää tulosta alkaa syntyä, jotta kaupan arvostus tulee perustelluksi.

32 tykkäystä

Maksumuurin takana, mutta HS:n toimittaja pohtii ruokakaupan suuria katteita, sekä pohtii Keskon laskevaa markkinaosuutta.

Myymälöiden määrän sijasta syytä kannattaa etsiä hinnoista. Ruoan hinnasta on tullut kuluttajille entistä tärkeämpi ostoperuste ruoan kallistuessa.

S-ryhmällä ja Lidlillä kilpailustrategia on perustunut jo pitkään hintoihin. Kun S-ryhmä aikanaan aloitti kovan halpuuttamisen, K-kaupat päättivät hinnan sijasta keskittyä laatuun. Ne halusivat olla se hieman parempi kauppa.

Se saattoi olla väärä valinta.

Hintojen merkitykseen K-ryhmässä on herätty vasta nyt.

Kannattavuuden perusteella halpuutukselle olisi reippaastikin tilaa.

9 tykkäystä

Vähän näin omistajan näkökulmasta ärsyttää tuollainen uutisointi. Vaikka jutussa mainitaan, että K-kaupat keskittyvät hinnan sijasta laatuun, ja sehän on kuluttajan valinta maksaako asiakaskokemuksesta, valikoimasta jne.

Mä en itse käytä K-kauppaa juurikaan, mutta kiinnostuneena seuraan heidän tekemisiä. Mun mielestä hyvä ratkaisu oli kun alkoivat jokunen aika sitten mainostaa näitä eri hintakoreja, K-menu/pirkka = halpa. Eikä Citymarket taida hintavertailussa olla edes älyttömän kallis.

13 tykkäystä

Suomi on niin sosialistinen maa, että täällä kyllä osataan huutaa kurkku suorana, jos joku firma tekee voittoa. Kuinka vaikeaa sitä on ymmärtää, että Kesko on valinnut erilaisen strategian kuin S ja Lidl, keskittyen laatuun ja asiakaskokemukseen, jolloin myös tuotteista voi luonnollisesti pyytää hieman korkeampaa hintaa kuin kilpailijat? Miksi Keskon pitäisi ryhtyä puhtaaksi kopioksi kahden edellä mainitun kaupan kanssa ja ryhtyä kilpailemaan hinnalla, kun loistavia tuloksia näyttää syntyvän tällä nykyisellä ja kilpailijoista erottuvalla strategialla?

42 tykkäystä

Hesarin väitteestä poiketen kilpailuahan Suomessa riittää. Usein muistetaan vain kolme suurinta ketjua, mutta sen lisäksi löytyy myös esim. M-kaupat, Tokmannin ja eräiden muiden halpakauppaketjujen joidenkin kauppojen laajat elintarvikeosastot jne. Se ettei nuo ketjut ole laajempia tai että tietyt ketjut ovat kadonneet markkinoilta, ei kerro kilpailun puutteesta vaan kovasta kilpailusta. Pärjääminen vaatii laajaa myymäläverkostoa, tehokkuutta ja miellyttävää kuluttajakokemusta.

8 tykkäystä

Totta! Joku retail-osaaja voisi kertoa, että onko Suomi myös keskimäärin vaikeampi markkina laajan ja hajanaisen asutuksen vuoksi.

1 tykkäys

Suomen markkina ei ole erityisen houkutteleva, johtuen pienestä väestöstä ja pitkistä etäisyyksistä Euroopan laidalla. Tämä on kieltämättä johtanut tilanteeseen, jossa kilpailu ei ole erityisen kovaa. Silti kummallista on, että kuitenkin kilpailun piirissä oleva päivittäistavarakauppa nostetaan tikun nokkaan, kun meillä samaan aikaan on olemassa useita monopoleja tässä maassa.

Monopolien purkamisen tulisi olla ilmeisin keino kilpailun lisäämiseksi yhteiskunnassamme. ALKO, apteekki ja Veikkaus ovat ensimmäisenä listalla. Näiden monopolien purkaminen toisi Keskollekin lisää bisnestä. Lisäksi julkiselta sektorilta löytyy runsaasti toimintoja, joiden tuominen kilpailun piiriin hyödyttäisi koko kansantaloutta.

25 tykkäystä

Artikkelista:
"Keskon liikevoittoprosentti ylsi viime vuonna peräti 7,0 prosenttiin. Vaikka luku heikkenikin hivenen toissa vuoden 7,5 prosentista, se on edelleen ainutlaatuisen kova.
Ruotsissa suurimman ruokakaupan ketjun ICA:n liikevoittoprosentti oli toissa vuonna 4,3 prosenttia ja toiseksi suurimman Axfoodin 4,2 prosenttia. Norjalaisen Norges Gruppenin luku on ollut 3,5 prosenttia.

Kertovatko luvut siitä, että Kesko olisi niin paljon parempi kuin maailman muut kaupat? Tuskinpa."

Lisäksi K-kauppiaat ruokapuolella tekevät todella kovaa tulosta. Hyvällä katteella pystytään pitämään K-markettien kauppatiheyttä suurena. Esimerkiksi Turussa on 14 K-markettia tai Supermarkettia kilometrin sisällä.

2 tykkäystä

Luen parhaillaan Keskon historiikkia. Siinä kuvataan, kuinka Keskon yrittäjämäinen kauppiasmalli, osakeyhtiömuoto ja menestys ovat olleet tikunnokassa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Huvittavaa, kuinka Keskovastainen perinne jatkuu edelleen. Sille on kuitenkin historialliset syynsä ja “poliittiset tuntemukset” eivät helpolle lähde pois. Suomessa on ollut aina vahva osuuskunta-aate kaupan alalla ja S- ja K-ryhmän välinen nokittelu on kestänyt jo 100 -vuotta. Ja kuten arvata saattaa, niin osuuskuntaperinteisiin kuulu herkästi politisoituminen. Lisäksi vasemmistolla on ollut omat ketjuliikkeensä, jolloin ala on entisestäänkin politisoitunut. Tässä keskinäisessä taistossa ei siis ole kilpailtu pelkästään katteista ja toimittajillakin voi olla omat kaltevat näkemykset historiaan peilaten. Ainakin ennen liian porvarillisena pidetty osake-Kesko ei tässä huomiopelissä aina pärjää.

Lukusuositus Keskon historiasta kiinnostuneille (K-plussaa näyttämällä sai puoleen hintaan Pirkkalan Citymarketista :wink: )

12 tykkäystä

Ensiksi Keskon sivuilta löytyvät päivitetyt tiedot K-kauppojen määrästä 12/23. Suluissa vuoden takaisen lukemat:

Citymarket: 81 (81)
K-Supermarket: 251 (248)
K-Market: 747 (756)
Neste K: 65 (68)
Muut: 64 (67)

Ja sitten väittämääsi. Rohkenen olla eri mieltä tuosta yleistyksestä, että K-kauppiaat tekisivät kovaa tulosta. Useat Citymarket-kauppiaat kyllä näkyvät verotilastoissa, kuten myös osa K-Supermarkettien kauppiaista. Suurin osa kauppiasyrittäjistä pyörittää kuitenkin pienempiä lähikauppoja. Ne harvoin ovat tie vaurauteen, paitsi sitä kautta että jonain päivänä saatat päästä pyörittämään sitä suurempaa supermarkettia tai hypermarkettia. Suurelle osalle ne toiveet suuremmasta kaupasta jäävät toteutumattomaksi haaveeksi.

8 tykkäystä

Kyllä ovat ne pienemmätkin yksiköt ovat todella kannattavia, toki on selvää että 3 miljoonan liikevaihdolla ei tehdä tulosta yhtä miljoonaa. Epäilen hintakilpailun kiristyvän jossain vaiheessa myös ruokakaupoissa, olisi jo vihdoin sen aika.

Jos keskimääräisen K-ryhmän kauppiaan tulot on 60-70 t vuodessa, lienee aivan selvää että rajauksen pelkästään K-marketteihin tehden tulotaso on selvästi pienempi:

Semminkin, kun K-Marketeissa ei yritysvarallisuuttakaan kerrytetä suurmarkettien tapaan, ja itse asiassa monet kauppiaat toimivat ihan yksityisinä elinkeinonharjoittajina.

Lähikauppojen kohdalla tuskin tullaan näkemään mitään aggressiivista hintakilpailua, ja kuten Keskon kauppapaikkojen tilastoistakin näkyy, vähenee niiden määrä vuosi vuodelta. Erilaiset oheispalvelut ovat nousseet, ja varmasti nousevat jatkossakin, merkittävään rooliin asiakasvirran houkuttelemisessa. Sinällään olisi ihan mielenkiintoista kuulla joltain asiantuntevalta henkilöltä kommenttia, että onko esim. Matkahuollon noutopisteiden pyörittäminen kaupoille ihan aitoa tuottavaa bisnestä, vai ainoastaan olemattoman katteen toimintaa, jonka varjolla yritetään houkutella asiakkaita liikkeisiin. Kysymys ei sinällään liity suoraan Keskoon, mutta K-kauppiaiden liiketoiminnan elinvoimaisuuteen kuitenkin.

4 tykkäystä

S-ryhmä lisää painetta k:n suuntaan, ainakin hämeenmaan s-marketeissa.

5 tykkäystä

Ja mikä on keskimääräisen kauppiaan työaika. Ainakin hätätapauksissa varmasti itse pienemmissä putiikeissa paikkaavat iltoja, viikonloppuja ja tekevät pyhiä tai muita kalliimpia päiviä.

Voi olla, että mulla on jotenkin romantisoitu ajatus, mutta jos olisin kauppias, niin olisi hienoa tehdä välillä ihan perusvuoroja muiden joukossa, niin ymmärtää ja muistaa sen arjen ja kohtaa aidommin asiakkaan tarpeet.

7 tykkäystä

Kiinnostava juttu Keskosta ja, yllätys yllätys, sen päivittäistavarakaupasta. Maksumuurin takana. Mitään suuria osto- tai myyntiaikeita ei herättänyt, mutta pari nostoa ja kommenttia:

Keskon päivittäistavarakaupan EBIT-% 7,0-7,5% on maailmanlaajuisesti ennätyksellisen kova. Muualla jo 4,5–5,0 prosentin kannattavuutta pidetään ruokakaupalle hyvänä. Tesco 4,0%, Royal Ahold 4,3%, Walmart alle 4%…

Ero kertoo jutun mukaan tehokkuuden sijaan enemmän Suomen markkinatilanteesta ja kilpailun puutteesta - esim Lidlillä on parempi kannattavuus Suomessa (5,1%) kuin maailmalla. S-ryhmään (2,0%) on hankala verrata, koska se on osuuskunta eikä tähtää pelkästään tuottoon.

Ajattelin, että Kespro hankaloittaa vertailua. Mutta jos nyt katson oikein, Kespro kattoi Q4 2023 tiedotteen mukaan loka-joulukuussa 287m myynnistä (1639m, 17%) ja vertailukelpoisesta liikevoitosta 17,9m (124m, 14,4%) eli ei käytännössä vaikuta.

Tähän vielä huomio, että koko Kesko-konsernin vertailukelpoinen EBIT-% oli Q4 2023 oli 5,9% ja Q4 2022 6,5%. PT saa suhteettoman paljon huomiota, mutta kannattaa silti muistaa, että se on suuri - Q4 2023 yli 55% liikevaihdosta, ja kannattavuus on siis tällä hetkellä vielä keskimäärin jonkin verran parempi kuin muilla alueilla, eli paljon sen varassa on.

Suomessa kahden suurimman eli S-ryhmän ja Keskon yhteenlaskettu markkinaosuus ruokakaupasta on peräti yli 82 prosenttia. Vastaavan tasoista ruokakaupan keskittymistä löytyy lähinnä vain Uudesta-Seelannista, jossa kahden suurimman kaupan markkinaosuus on yhteensä 79 prosenttia. Siellä maan johto on jo yrittänyt puuttua asiaan.

Uuden Seelannin toimenpiteistä löytyy viime syksyltä ainakin sääntelyä, jonka tavoitteena on suojata toimittajia suurten ketjujen vahvalta neuvotteluasemalta. Keskustelu on ilmeisesti ollut samantyyppistä kuin Suomessa jo pitkään, mutta tarkemmin ei itsellä tietoa.

”Suomessa tuskin on toimijaa, joka pystyisi kilpailemaan K- ja S-ryhmän kanssa lääkkeiden tai viinin myynnissä”, Kivilahti sanoo.

Tässä on hyvä potentiaali jos lääkkeet ja viinit siirtyy ruokakauppoihin. Niistä taitaakin olla ajatusta nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. OP arvioi aiemmin, että pelkkien viinien vapauttamisesta voisi tulla Keskolle liikevoittoa 7-19 miljoonan euron haarukassa vuosittain, jos tietyt oletukset markkinaosuudesta jne toteutuu.

Lopussa vielä huolta Keskon markkina-osuuksien laskusta, eli PT:n myynti (2,3%) selvästi alle markkinan kasvun (6,0%), mikä viittaa ”historiallisen suuriin” markkina-osuuden menetyksiin. Jutun mukaan puhutaan mittaluokaltaan yksittäisistä prosenteista.

EDIT: Ja pahoittelut, en löytänyt aiemmin että sama uutinen olikin jo laitettu tänne. Jätän silti kommentit.

20 tykkäystä

Alla on Arhi Kivilahden kiinnostavat tviitit:

Ja sitten on tällainen noin viidessa minuutissa luettava juttu ruokakaupan tilasta:

Ruokakauppa on pohjimmiltaan suurten volyymien liiketoimintaa. Mitä enemmän ostat, sitä paremmat ostoehdot (sekä markkinointirahat) teollisuus valmis antamaan. Mitä enemmän tavaraa kuljetat, sitä tehokkaammaksi logistiikan yksikkökustannukset käyvät. Suuruuden ekonomia tuntuu ruokakaupan kaikissa osissa. Tehokkuus on toinen puoli kannattavuutta. Eli vaikka hinnat eivät olisi korkeita, kannattavuus voi olla hyvällä tasolla.

Alaotsikot:

  1. Ruokakauppa keskittyy, kannattavuus paranee
  2. Onko keskittyminen sitten ongelma?
  3. Suuria ja hienoja myymälöitä, paljon
  4. Tehokkuus on usein perusteena, ilman perusteluita
  5. Markkinoilletulon esteet keskiössä
13 tykkäystä