Samaan aikaa kun kurssi on melkein viiden pinnan laskussa, porskuttaa yritystarina eteenpäin askelmerkkien mukaan:
41 tykkäystä
Muutama sananen BNP Paribasin antamasta 11,50 € tavoitehinnasta.
Käytännössä tuo tarkoittaisi että Keskon tämän vuoden liikevaihto putoaisi vähintään 35% viime vuodesta ja liiketulos samassa suhteessa. Tämä taas tarkoittaisi sitä että maailmantalous kääntyisi pitkäaikaiseen lamaan, josta ei ainakaan ole tällä hetkellä merkkejä näkyvissä. Lähi-Idän sodan tulisi siis laajentua, Kiina-Taiwan sodan tulisi syttyä, Venäjä-Nato tilanteen tulisi eskaloitua. Ja näin ollen inflaatio lähtisi räjähdysmäiseen nousuun
Toivottavasti Kesko ei maksa BNP:n “analyyttisistä” näkemyksistä.
8 tykkäystä
Koko Davidsenin velaton kauppahinta (190 MEUR) ja nyt tiedotettu liikevoitto vuodelta 2023 heikossa suhdanteessa (7 MEUR) kohottaa kaupan EV/EBIT-kertoimen 27x, kun vuoden 2022 tuloksella (23 MEUR) EV/EBIT 8x. Vastaavat EV/EBITDAt 16x ja 7x.
Kuuntelin tuossa uudelleen Keskon taannoisen infon Davidsenin ostosta, missä Helander kommentoi noin 17 min paikkeilla kauppahintaa: “Huono suhdanne on huomioitu kaupan ehdoissa, mikä muun muassa näkyy valuaatiossa.”
Davidsen on toki strategisesti tärkeä päänavaus rautakauppamarkkinoilla, mutta kyllähän tuossa hyvässä suhdanteessa pitää tulosta alkaa syntyä, jotta kaupan arvostus tulee perustelluksi.
32 tykkäystä
Maksumuurin takana, mutta HS:n toimittaja pohtii ruokakaupan suuria katteita, sekä pohtii Keskon laskevaa markkinaosuutta.
Myymälöiden määrän sijasta syytä kannattaa etsiä hinnoista. Ruoan hinnasta on tullut kuluttajille entistä tärkeämpi ostoperuste ruoan kallistuessa.
S-ryhmällä ja Lidlillä kilpailustrategia on perustunut jo pitkään hintoihin. Kun S-ryhmä aikanaan aloitti kovan halpuuttamisen, K-kaupat päättivät hinnan sijasta keskittyä laatuun. Ne halusivat olla se hieman parempi kauppa.
Se saattoi olla väärä valinta.
Hintojen merkitykseen K-ryhmässä on herätty vasta nyt.
Kannattavuuden perusteella halpuutukselle olisi reippaastikin tilaa.
9 tykkäystä
Vähän näin omistajan näkökulmasta ärsyttää tuollainen uutisointi. Vaikka jutussa mainitaan, että K-kaupat keskittyvät hinnan sijasta laatuun, ja sehän on kuluttajan valinta maksaako asiakaskokemuksesta, valikoimasta jne.
Mä en itse käytä K-kauppaa juurikaan, mutta kiinnostuneena seuraan heidän tekemisiä. Mun mielestä hyvä ratkaisu oli kun alkoivat jokunen aika sitten mainostaa näitä eri hintakoreja, K-menu/pirkka = halpa. Eikä Citymarket taida hintavertailussa olla edes älyttömän kallis.
13 tykkäystä
Suomi on niin sosialistinen maa, että täällä kyllä osataan huutaa kurkku suorana, jos joku firma tekee voittoa. Kuinka vaikeaa sitä on ymmärtää, että Kesko on valinnut erilaisen strategian kuin S ja Lidl, keskittyen laatuun ja asiakaskokemukseen, jolloin myös tuotteista voi luonnollisesti pyytää hieman korkeampaa hintaa kuin kilpailijat? Miksi Keskon pitäisi ryhtyä puhtaaksi kopioksi kahden edellä mainitun kaupan kanssa ja ryhtyä kilpailemaan hinnalla, kun loistavia tuloksia näyttää syntyvän tällä nykyisellä ja kilpailijoista erottuvalla strategialla?
42 tykkäystä
Hesarin väitteestä poiketen kilpailuahan Suomessa riittää. Usein muistetaan vain kolme suurinta ketjua, mutta sen lisäksi löytyy myös esim. M-kaupat, Tokmannin ja eräiden muiden halpakauppaketjujen joidenkin kauppojen laajat elintarvikeosastot jne. Se ettei nuo ketjut ole laajempia tai että tietyt ketjut ovat kadonneet markkinoilta, ei kerro kilpailun puutteesta vaan kovasta kilpailusta. Pärjääminen vaatii laajaa myymäläverkostoa, tehokkuutta ja miellyttävää kuluttajakokemusta.
8 tykkäystä
Totta! Joku retail-osaaja voisi kertoa, että onko Suomi myös keskimäärin vaikeampi markkina laajan ja hajanaisen asutuksen vuoksi.
1 tykkäys
Suomen markkina ei ole erityisen houkutteleva, johtuen pienestä väestöstä ja pitkistä etäisyyksistä Euroopan laidalla. Tämä on kieltämättä johtanut tilanteeseen, jossa kilpailu ei ole erityisen kovaa. Silti kummallista on, että kuitenkin kilpailun piirissä oleva päivittäistavarakauppa nostetaan tikun nokkaan, kun meillä samaan aikaan on olemassa useita monopoleja tässä maassa.
Monopolien purkamisen tulisi olla ilmeisin keino kilpailun lisäämiseksi yhteiskunnassamme. ALKO, apteekki ja Veikkaus ovat ensimmäisenä listalla. Näiden monopolien purkaminen toisi Keskollekin lisää bisnestä. Lisäksi julkiselta sektorilta löytyy runsaasti toimintoja, joiden tuominen kilpailun piiriin hyödyttäisi koko kansantaloutta.
25 tykkäystä
Artikkelista:
"Keskon liikevoittoprosentti ylsi viime vuonna peräti 7,0 prosenttiin. Vaikka luku heikkenikin hivenen toissa vuoden 7,5 prosentista, se on edelleen ainutlaatuisen kova.
Ruotsissa suurimman ruokakaupan ketjun ICA:n liikevoittoprosentti oli toissa vuonna 4,3 prosenttia ja toiseksi suurimman Axfoodin 4,2 prosenttia. Norjalaisen Norges Gruppenin luku on ollut 3,5 prosenttia.
Kertovatko luvut siitä, että Kesko olisi niin paljon parempi kuin maailman muut kaupat? Tuskinpa."
Lisäksi K-kauppiaat ruokapuolella tekevät todella kovaa tulosta. Hyvällä katteella pystytään pitämään K-markettien kauppatiheyttä suurena. Esimerkiksi Turussa on 14 K-markettia tai Supermarkettia kilometrin sisällä.
2 tykkäystä
Luen parhaillaan Keskon historiikkia. Siinä kuvataan, kuinka Keskon yrittäjämäinen kauppiasmalli, osakeyhtiömuoto ja menestys ovat olleet tikunnokassa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Huvittavaa, kuinka Keskovastainen perinne jatkuu edelleen. Sille on kuitenkin historialliset syynsä ja “poliittiset tuntemukset” eivät helpolle lähde pois. Suomessa on ollut aina vahva osuuskunta-aate kaupan alalla ja S- ja K-ryhmän välinen nokittelu on kestänyt jo 100 -vuotta. Ja kuten arvata saattaa, niin osuuskuntaperinteisiin kuulu herkästi politisoituminen. Lisäksi vasemmistolla on ollut omat ketjuliikkeensä, jolloin ala on entisestäänkin politisoitunut. Tässä keskinäisessä taistossa ei siis ole kilpailtu pelkästään katteista ja toimittajillakin voi olla omat kaltevat näkemykset historiaan peilaten. Ainakin ennen liian porvarillisena pidetty osake-Kesko ei tässä huomiopelissä aina pärjää.
Lukusuositus Keskon historiasta kiinnostuneille (K-plussaa näyttämällä sai puoleen hintaan Pirkkalan Citymarketista 
)
12 tykkäystä
Ensiksi Keskon sivuilta löytyvät päivitetyt tiedot K-kauppojen määrästä 12/23. Suluissa vuoden takaisen lukemat:
Citymarket: 81 (81)
K-Supermarket: 251 (248)
K-Market: 747 (756)
Neste K: 65 (68)
Muut: 64 (67)
Ja sitten väittämääsi. Rohkenen olla eri mieltä tuosta yleistyksestä, että K-kauppiaat tekisivät kovaa tulosta. Useat Citymarket-kauppiaat kyllä näkyvät verotilastoissa, kuten myös osa K-Supermarkettien kauppiaista. Suurin osa kauppiasyrittäjistä pyörittää kuitenkin pienempiä lähikauppoja. Ne harvoin ovat tie vaurauteen, paitsi sitä kautta että jonain päivänä saatat päästä pyörittämään sitä suurempaa supermarkettia tai hypermarkettia. Suurelle osalle ne toiveet suuremmasta kaupasta jäävät toteutumattomaksi haaveeksi.
8 tykkäystä
Kyllä ovat ne pienemmätkin yksiköt ovat todella kannattavia, toki on selvää että 3 miljoonan liikevaihdolla ei tehdä tulosta yhtä miljoonaa. Epäilen hintakilpailun kiristyvän jossain vaiheessa myös ruokakaupoissa, olisi jo vihdoin sen aika.
Jos keskimääräisen K-ryhmän kauppiaan tulot on 60-70 t vuodessa, lienee aivan selvää että rajauksen pelkästään K-marketteihin tehden tulotaso on selvästi pienempi:
Semminkin, kun K-Marketeissa ei yritysvarallisuuttakaan kerrytetä suurmarkettien tapaan, ja itse asiassa monet kauppiaat toimivat ihan yksityisinä elinkeinonharjoittajina.
Lähikauppojen kohdalla tuskin tullaan näkemään mitään aggressiivista hintakilpailua, ja kuten Keskon kauppapaikkojen tilastoistakin näkyy, vähenee niiden määrä vuosi vuodelta. Erilaiset oheispalvelut ovat nousseet, ja varmasti nousevat jatkossakin, merkittävään rooliin asiakasvirran houkuttelemisessa. Sinällään olisi ihan mielenkiintoista kuulla joltain asiantuntevalta henkilöltä kommenttia, että onko esim. Matkahuollon noutopisteiden pyörittäminen kaupoille ihan aitoa tuottavaa bisnestä, vai ainoastaan olemattoman katteen toimintaa, jonka varjolla yritetään houkutella asiakkaita liikkeisiin. Kysymys ei sinällään liity suoraan Keskoon, mutta K-kauppiaiden liiketoiminnan elinvoimaisuuteen kuitenkin.
4 tykkäystä
S-ryhmä lisää painetta k:n suuntaan, ainakin hämeenmaan s-marketeissa.
5 tykkäystä
Ja mikä on keskimääräisen kauppiaan työaika. Ainakin hätätapauksissa varmasti itse pienemmissä putiikeissa paikkaavat iltoja, viikonloppuja ja tekevät pyhiä tai muita kalliimpia päiviä.
Voi olla, että mulla on jotenkin romantisoitu ajatus, mutta jos olisin kauppias, niin olisi hienoa tehdä välillä ihan perusvuoroja muiden joukossa, niin ymmärtää ja muistaa sen arjen ja kohtaa aidommin asiakkaan tarpeet.
7 tykkäystä
Kiinnostava juttu Keskosta ja, yllätys yllätys, sen päivittäistavarakaupasta. Maksumuurin takana. Mitään suuria osto- tai myyntiaikeita ei herättänyt, mutta pari nostoa ja kommenttia:
Keskon päivittäistavarakaupan EBIT-% 7,0-7,5% on maailmanlaajuisesti ennätyksellisen kova. Muualla jo 4,5–5,0 prosentin kannattavuutta pidetään ruokakaupalle hyvänä. Tesco 4,0%, Royal Ahold 4,3%, Walmart alle 4%…
Ero kertoo jutun mukaan tehokkuuden sijaan enemmän Suomen markkinatilanteesta ja kilpailun puutteesta - esim Lidlillä on parempi kannattavuus Suomessa (5,1%) kuin maailmalla. S-ryhmään (2,0%) on hankala verrata, koska se on osuuskunta eikä tähtää pelkästään tuottoon.
Ajattelin, että Kespro hankaloittaa vertailua. Mutta jos nyt katson oikein, Kespro kattoi Q4 2023 tiedotteen mukaan loka-joulukuussa 287m myynnistä (1639m, 17%) ja vertailukelpoisesta liikevoitosta 17,9m (124m, 14,4%) eli ei käytännössä vaikuta.
Tähän vielä huomio, että koko Kesko-konsernin vertailukelpoinen EBIT-% oli Q4 2023 oli 5,9% ja Q4 2022 6,5%. PT saa suhteettoman paljon huomiota, mutta kannattaa silti muistaa, että se on suuri - Q4 2023 yli 55% liikevaihdosta, ja kannattavuus on siis tällä hetkellä vielä keskimäärin jonkin verran parempi kuin muilla alueilla, eli paljon sen varassa on.
Suomessa kahden suurimman eli S-ryhmän ja Keskon yhteenlaskettu markkinaosuus ruokakaupasta on peräti yli 82 prosenttia. Vastaavan tasoista ruokakaupan keskittymistä löytyy lähinnä vain Uudesta-Seelannista, jossa kahden suurimman kaupan markkinaosuus on yhteensä 79 prosenttia. Siellä maan johto on jo yrittänyt puuttua asiaan.
Uuden Seelannin toimenpiteistä löytyy viime syksyltä ainakin sääntelyä, jonka tavoitteena on suojata toimittajia suurten ketjujen vahvalta neuvotteluasemalta. Keskustelu on ilmeisesti ollut samantyyppistä kuin Suomessa jo pitkään, mutta tarkemmin ei itsellä tietoa.
”Suomessa tuskin on toimijaa, joka pystyisi kilpailemaan K- ja S-ryhmän kanssa lääkkeiden tai viinin myynnissä”, Kivilahti sanoo.
Tässä on hyvä potentiaali jos lääkkeet ja viinit siirtyy ruokakauppoihin. Niistä taitaakin olla ajatusta nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa. OP arvioi aiemmin, että pelkkien viinien vapauttamisesta voisi tulla Keskolle liikevoittoa 7-19 miljoonan euron haarukassa vuosittain, jos tietyt oletukset markkinaosuudesta jne toteutuu.
Lopussa vielä huolta Keskon markkina-osuuksien laskusta, eli PT:n myynti (2,3%) selvästi alle markkinan kasvun (6,0%), mikä viittaa ”historiallisen suuriin” markkina-osuuden menetyksiin. Jutun mukaan puhutaan mittaluokaltaan yksittäisistä prosenteista.
EDIT: Ja pahoittelut, en löytänyt aiemmin että sama uutinen olikin jo laitettu tänne. Jätän silti kommentit.
20 tykkäystä
Alla on Arhi Kivilahden kiinnostavat tviitit:
Ja sitten on tällainen noin viidessa minuutissa luettava juttu ruokakaupan tilasta:
Ruokakauppa on pohjimmiltaan suurten volyymien liiketoimintaa. Mitä enemmän ostat, sitä paremmat ostoehdot (sekä markkinointirahat) teollisuus valmis antamaan. Mitä enemmän tavaraa kuljetat, sitä tehokkaammaksi logistiikan yksikkökustannukset käyvät. Suuruuden ekonomia tuntuu ruokakaupan kaikissa osissa. Tehokkuus on toinen puoli kannattavuutta. Eli vaikka hinnat eivät olisi korkeita, kannattavuus voi olla hyvällä tasolla.
Alaotsikot:
- Ruokakauppa keskittyy, kannattavuus paranee
- Onko keskittyminen sitten ongelma?
- Suuria ja hienoja myymälöitä, paljon
- Tehokkuus on usein perusteena, ilman perusteluita
- Markkinoilletulon esteet keskiössä
13 tykkäystä
Keskon uusi pääjohtaja Jorma Rauhala Kauppalehden haastattelussa (maksumuuri).
Muutama poiminta jutusta, valtaosa entuudestaan tuttua, mutta kertaus on opintojen…
- KL:n mukaan Keskon pääjohtajien kaudet ovat kestäneet keskimäärin 7,5 vuotta. Rauhala täyttää tänä vuonna 59 vuotta ja hän on “sitoutunut toimimaan pääjohtajana 65-vuotiaaksi”. (Taitaa olla niin, että vuonna 1965 syntyneillä eläkeikä on nykyisin 65 vuotta, ja kyllä tässä ajassa Rauhala ehtii Keskon pääjohtajanakin jälkensä Keskoon jättää.)
- Rauhala toistaa haastattelussa, että Keskon markkinaosuuden lasku ruokakaupassa johtuu osin kilpailijoiden uusperustannasta. “Vuoden 2012 jälkeen Suomeen on tullut kymmenen uutta S-ryhmän Prismaa, mutta vain yksi uusi K-Citymarket.” Uusia Citymarketteja tuleekin lähivuosina useita. Aiemmista muistiinpanoistani ketjussa: Vuosaari (2024), Kivistö (2025), Lempäälä (2025), Kuopio (2025) ja Porvoo (rakennuslupa).
- Porvooseen uutta K-Citymarkettia on suunniteltu vuosikaudet: “Sen rakennuslupa on juuri hyväksytty.” Ellen ymmärtänyt viime viikon infossa väärin, vielä tuolloin Porvoon Cittarin rakennuslupa ei ollut saanut sinettiä.
- Lisäksi kauppapaikkoihin investoinneista todetaan, että tänä vuonna “Kesko remontoi ja uudistaa kolmetoista K-Citymarketia” sekä kaikkiaan kaikkiaan vuoden aikana “uudistetaan lähes 50 K-ruokakauppaa ja avataan kymmenkunta uutta kauppaa”. Investoinnit ruokakauppoihin ovat jatkossakin 200–250 miljoonaa euroa vuodessa.
30 tykkäystä
Jos ilmaisumuoto oli tuollainen “osin”, niin pidän tuota melko merkittävänä näkemysmuutoksena. Helanderin viestinnässä kilpailijan uusperustanta oli kaiken keskiössä markkinaosuuden laskussa. Haastattelusta riippuen muita syitä ei joko mainittu, tai sitten ne muut syyt ohitettiin varsin ylimalkaisesti. Merkittävä osasyy uusperustanta (ts. uudet Prismat) aivan varmasti onkin, mutta vain osasyy. Jos Rauhala osaa tarkastella haastetta laajemmin ja tunnistaa useampia siihen liittyviä syitä, siitä tuskin on ainakaan haittaa.
Ps. K-Ruoka-sovelluksen viikon toisena mobiilietuna on neljä pakettia kahvia kympillä. Vaikka itse en jauhettua kahvia ostakaan, ja tarjous jää hyödyntämättä, niin Keskon osakkeenomistaja ilahduin. Juuri tuollaisia niiden viikkoetujen tulee olla, että hintamielikuvaa saadaan parannettua ja väki kauppoihin.
16 tykkäystä