Mielenkiintoista olisi, jos Costco tulisi sekoittamaan Suomen päivittäistavarakaupan markkinaa. Voisi Kesko olla aika kovilla sen jälkeen. Samalla voisi painetta tulla Lidlin ja S-ryhmän suuntaankin
Tämä on ollut täällä joskus ennenkin, mutta linkataan uusiksi:
Ja tämäkin näytti ihan asialliselta sisällöltään:
Kaupan liitolta kertaus vuodesta 2023 ja näkymät vuoteen 2024. Ennustavat vähittäiskaupassa 0,5-1 % volyymilaskua, johon päälle sitten tulee inflaatio (joka on hidastunut). Melko odotettu projektio, kun vertaa esim. BKT:n ennustettuun kehitykseen.
Kaupan myynnin kehityksessä riskinsä – hallituksen huolehdittava kuluttajien ostovoimasta | Kauppa
Keskon, S-ryhmän ja Lidlin logistiikkatoiminnot lakkoilee 14. helmikuuta kello 5.00 - 17. helmikuuta kello 4.59.
Olenkin miettinyt, että voisiko Keskon autokauppa-toimialalta tuoda tuoteosaston Citymarkettiin. Mutta ajattelin kyllä enemmän, että se tarkoittaisi autokauppa-toimialan alla toimivan urheilukaupan tuotteita, eikä niitä varsinaisia autoja:
Keskon ruotsalainen verrokki Ica julkisti tuloksensa, ja 7 % kasvulla ruokakaupasssa sen onnistui kasvaa pitkästä aikaa kilpailijoitaan nopeammin ja voittamaan markkinaosuutta.
Taustalla on selvästi 6 % markkinakasvua vahvempaan myyntiin (10 %) yltäneet Maxi-hypermarketit. Muissa Ican ketjuissa kasvu oli edelleen muuta markkinaa heikompaa. Hypermarkettien merkitys korostuu länsinaapurissakin, puhumattakaan ruoan hinnasta: alkuvuodesta Ica ilmoitti noin 1 mrd. kruunun panostuksesta laskea ruoan hintaa ja ymmärtääkseni aiemmat hinnanalennukset on kohdistettu aika lailla Maxi-ketjuun.
Kesko on historiassa ostanut useita Länsiauton liiketoimintoja. Myymälien/liiketoimintojen lukuja ei olla julkaistu, mutta joitakin johtopäätöksiä näistä voidaan vetää, ettei uudet autot ole Länsiautolle ollut välttämättä huippubisnestä. Länsiauto kertoo uusien autojen liiketoimintojen olevan tappiollista vs. Kesko tekee tosi hyvää kannattavuutta uusilla autoilla.
Välittömää/suoraa vaikutusta tällä ei varmaankaan ole Keskon uusien autojen kilpailutilanteeseen, sillä Länsiauto operoi pitkälti eri merkkien agenttina. Välillistä vaikutusta saatetaan nähdä niiden kuluttajien joukossa, jotka ei etsi autoa brändi edellä. Olisi muuten mukava saada jotain tutkimusnäyttöä siitä kuinka usein kuluttaja etsii tietyn brändin autoa.
Vaihtoautoissa kilpailu varmasti kirenee kuluttajien kukkaroiden ollessa siellä tällä hetkellä avoimempia ja useiden yhtiöiden kohdistaessa resursseja tälle markkinalle.
Kamux on asiaa hiukan penkonut.
Toki tuo kertoo enemmän merkkiuskollisuudesta kuin tietyn brandin etsimisestä suoraan.
Muutoksia edessä Keskon johtoryhmässsä. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund siirtyy Fazeriin.
Erlund on toiminut Keskon talous- ja rahoitusjohtajana sekä konsernijohtoryhmän jäsenenä marraskuusta 2011 lähtien. Hän lopettaa nykyisessä tehtävässään elokuuhun 2024 mennessä. Yhtiö on aloittanut hänen seuraajansa haun.
Erlundin vastuualueeseen ovat kuuluneet talous- ja rahoitusasioiden lisäksi mm. Kesko-konsernin tietohallinto, yritysjärjestelyt ja sijoittajasuhteet.
Keskon tammikuun myyntilukemat eivät näemä ole herättäneet vielä mitään ajatuksia. Tässä Inderesin kommentti:
Itse suhtaudun lukuihin positiivisesti. Päivittäistavarakaupassa aletaan taas piristymään. Autokauppa-liiketoiminta-alueella lasku syntyi urheilukaupan taapertamisen vuoksi. Ja rakentaminen… no se nyt on mitä on, kunnes suhdanteet paranevat.
Tällainenkin tiedote tältä päivältä:
Kulutin maanantaina tämän kuukauden kiintiöni maikkarin tv-kanavan katselemisessa, ja silloin vastaan osui mainos jossa S-ryhmä kertoi laskeneensa kaikkien Xtra-tuotteiden hintoja. Kotisivuillaan kertovat laskeneensa hintoja “pysyvästi”, mikä kuulostaa vähintäänkin kyseenalaiselta kuluttajalupaukselta. Mutta sen enempää S-ryhmän kampanjoinnin rehellisyyteen menemättä, hienoa että K-ryhmä on hereillä ja vastaa haasteeseen.
Osakkeenomistajan kannalta tällaisessa hintakilpailussa ei ole mitään hyvää. Parempi kun kilpailija nostaisi hintoja ja itse tekisi saman perässä.
Osakkeenomistajan näkökulmasta on hienoa, että Kesko rakentaa vahvempaa hintamielikuvaa. Viime viikkoina olen huomannut, että Keskon meno on taas terävöitynyt tarjouskampanjoinnissa, ja olen siitä palstallakin tainnut mainita. Kenties joku muukin on huomannut saman, kun päivittäistavarakaupan myynnin kehitys oli sen verran pirteää tammikuussa.
Ruoan hinnoille on povattu tälle vuodelle maltillista laskua, joten olettaa sopii että näitä alennuksia on voitu toteuttaa tuotantokulujen laskiessa.
En usko että varsinaisesta laskusta on kyse. Sen sijaan hinnoilla voi olla pidempi näkyvyys kuin aiemmin, kaikenmaailman pandemioiden, sotien ja energiakysymysten jälkeen. Eihän nuo kriisit ohi ole, mutta niiden luomaan tilanteeseen on nyt saatu edes jollakin tapaa vastattua jolloin näkyvyys eteenpäin paranee.
Näiden Xtra- ja Coop-tuotteiden alennukset eivät ainakaan omassa ruokalaskussani edes näy, sillä niiden osuus talouteni ostoksista on häviävän pieni. Hintamielikuvaan ne toki voivat vaikuttaa, eri asia kuinka moni lähtee sillä(kään) perusteella vaihtamaan vakikauppaansa.
Isossa kuvassa siis varsin marginaalikeskustelua.
Kyllä PTT ainakin syksyllä vielä ennusti ruoan hinnan laskevan tänä vuonna: Maa- ja elintarviketalous - syksy 2023 - PTT
Samoin ainakin tuottajahintojen ennakoidaan laskevan paikoin reippaastikin.
Sama juttu itselläni. Monia Pirkka-tuotteita tulee kyllä ostettua, mutta K-Menun tuotteet eivät kyllä päädy ostoskoriin käytännössä lainkaan. Ja sama koskee Xtra-tuotteita.
Hintamielikuva on silti tärkeä asia. Ja kuten esim. Helander viimeisimmissä haastatteluissa monesti korosti, kuluttajat ovat lisänneet asiointia eri kauppojen välillä. Eli kyse ei ole siitä, vaihtavatko ihmiset vakikauppaansa, vaan kuinka tehokkaasti heidät saa tänään asioimaan juuri K-kaupassa.
Tänne ei oltukaan vielä linkattu S-ryhmän tilinpäätöstä. Markettikaupan 2023 vähittäismyynti kasvoi 8 %, noin prosenttiyksikön markkinaa nopeammin.
Salen ja Alepan myynnin kehitys taskulämmintä neljää prosenttia. Prisman 7,7 %, joka uudet kauppa-avaukset huomioiden ei sekään ole niin suuri luku kuin äkkiseltään ajattelisi. Mutta S-Marketit… Yhdeksän prosentin myynnin nousu. Käsittämätön suoritus. Melkein 114 000 uutta asiakasomistajaa vuodessa on sekin kova saavutus, vaikka toki taustalla on kampanjointia, että maksamalla 100 euron osuuskuntamaksun saat about samalla summalla ostosrahaa S-ryhmän kauppoihin ja muita lisäalennuksia päälle.
S-ryhmä tekee hyvää työtä. Omistajia riittää ja kassoilla on ruuhkaa. Enkä ihmettele.
K-kauppojen hinnoitelu on eri tasolla kuin S-ryhmällä.
Nämä ovat niitä makuasioita joissa jokainen on enemmän ja vähemmän oikeassa. Omasta mielestäni S-ryhmän bonus järjestelmä on vain parempi kuin kilpailijoilla.
Ja taas omasta mielestäni K-ryhmällä on ollut tosi laadukkaita tarjouksia viime aikoina, näiden tarjoustuotteiden esille tuominen on antanut laadukkaan mielikuvan brändistä, tuotekuvat, mainosten yleisilme jne.
Asiasta on keskusteltu aika moneen kertaa tällä(kin) palstalla. Keskon hetkittäiset tarjoukset ovat kyllä hyviä, mutta kohdistuvat harvemmin tuotteisiin joita erityisesti tarvitsisin. Eli ne tulevat sitten aina perusostosten päälle heräteostoksina, “kun halvalla saa”.
Lisäksi tarjouksissa on aina jokin määrärajoite, esim. 2kpl/talous tms. Eivät nuo määrät ainakaan meillä riitä mihinkään. Säästö on siis tässäkin enemminkin ajatus ja fiilis kuin lompakossa näkyvä asia.
Olen jojoillut S- ja K-ryhmien välillä pariin otteeseen ja minut palauttaa S-ryhmään aina sama asia: Lapsiperheen ruokakorin hintaero 10% S-ryhmän hyväksi on asia jota minun tulotasollani ei voi olla huomioimatta. Ja bonukset päälle.
