Nämä ovat niitä makuasioita joissa jokainen on enemmän ja vähemmän oikeassa. Omasta mielestäni S-ryhmän bonus järjestelmä on vain parempi kuin kilpailijoilla.
Ja taas omasta mielestäni K-ryhmällä on ollut tosi laadukkaita tarjouksia viime aikoina, näiden tarjoustuotteiden esille tuominen on antanut laadukkaan mielikuvan brändistä, tuotekuvat, mainosten yleisilme jne.
Asiasta on keskusteltu aika moneen kertaa tällä(kin) palstalla. Keskon hetkittäiset tarjoukset ovat kyllä hyviä, mutta kohdistuvat harvemmin tuotteisiin joita erityisesti tarvitsisin. Eli ne tulevat sitten aina perusostosten päälle heräteostoksina, “kun halvalla saa”.
Lisäksi tarjouksissa on aina jokin määrärajoite, esim. 2kpl/talous tms. Eivät nuo määrät ainakaan meillä riitä mihinkään. Säästö on siis tässäkin enemminkin ajatus ja fiilis kuin lompakossa näkyvä asia.
Olen jojoillut S- ja K-ryhmien välillä pariin otteeseen ja minut palauttaa S-ryhmään aina sama asia: Lapsiperheen ruokakorin hintaero 10% S-ryhmän hyväksi on asia jota minun tulotasollani ei voi olla huomioimatta. Ja bonukset päälle.
Häipyvä talousjohtaja innostui keventelemään omistuksiaan:
Mediapoiminta Hesarista (maksumuuri): Keskon strategiassakin korostetaan, miten kauppiasyrittäjyys ja -malli on sille kilpailuetu. Siksi on kiinnostava lukea ja kuulla aina kauppiaista, heidän taustoistaan ja kehittämisestään. Muutama poiminta jutusta.
Kauppiaskoulutus: Vuosittain noin 400 hakijaa, joista 50-60 valitaan ja koulutetaan päivittäistavarapuolelle, rautakauppaan ja Intersporttiin noin 15. Kesko on kouluttanut kauppiaitaan aina 1960-luvulta lähtien, nykymallinen kauppiaskoulu noin 15 vuotta vanha.
Hakijoiden tausta ja kauppiasuran houkuttelevuus: Koulutettavista noin puolet on alanvaihtajia, kuten Hesarin jutun henkilöt (tangokuningas, stand up -koomikko ja yksityispankin johtaja). Yrittäjämäinen asenne korostuu, ”muut asiat voi oppia”. Harva tulee koulutukseen ilman mitään kosketusta kaupan alaan. Hakemusten määrä K-kauppiaaksi on kasvanut viime vuosina.
Kauppiaan ura: Keskimäärin kauppiasura kestää 14 vuotta ja alkaa tyypillisesti K-marketista. Lopettamissyitä ovat arki- ja liike-elämästä tutut: eläkeikä, elämäntilanne, muuttunut kilpailutilanne tai investointitarve. Osa ei jaksa.
Nykytilanne: K-kauppiaita on noin 1 100. Vuosittain 150–200 kauppaa vaihtaa kauppiasta. Uusia kauppiaita aloitti viime vuonna 50. Lopettajia oli 63.
Rahoitus ja muut seikat: Kesko haluaa solmia koulutettavien kanssa kymmenen vuoden ketjusopimuksen, joka päättyy pääsääntöisesti 63-vuotiaana. ”Viidenkympin korvilla on viimeistään syytä lähteä tavoittelemaan K-kauppijuutta.” Kauppiailleen Kesko tarjoaa lainan takausta oma takausyhtiönsä kautta.
Keskon IR-sivuille oli ilmestynyt jonkin aikaa sitten päivitetty englanninkielinen sijoittajaesitys. Kiinnitti huomiota, että esityksessä oli listattuna nyt tarkemmin uusien K-Citymarkettien aikataulu ja kaikkinensa investoinnit kauppapaikkoihin. (Luulen, että tämä on hyvä laittaa tänne muistiin, kun näihin palataan aivan varmasti vielä.)
Keskon vuosiraportti 2023:
Taitaa olla melkoinen bestseller, kun ensimmäinen latausyritys epäonnistui ja koko sivut kaatuivat. Mutta toisella yrittämällä onnistui: 319 sivua tarinaa.
Olinpa juuri tulossa mainostamaan…
Tosiaan eeppinen teos, joka koostuu 5 osiosta:
Yleisön toiveesta pt-kaupan eri kauppatyyppien lukumäärätkin ovat jälleen mukana (s. 30, ping @JuhaR)
Antoisia lukuhetkiä!
Mahtavaa, että toiveet kuullaan. Yksi itseäni eniten kiinnostava sivu raportissa on rakentamisen markkinaosuuksien kehittyminen. Poimin tähän vielä kuvakaappaukset sekä vuosien 2022 että 2023 raporteista.
Kiitos edelliselle mainiosta katsauksesta, mikä kertoo Keskon satsauksesta rautakauppaan.
Kun pohtii, että elämme “kauheassa lamassa ja ostoaikeet aivan pohjilla”, niin sitä peilaten Kesko tekee varsin hyvää tulosta. Samalla suuren kassansa turvin laajentaa koko ajan rautakauppaansa pohjoismaissa. Hetken kun miettii, niin mikähän tilanne mahtaa olla kahden vuoden päästä, kun jälleen elämme nousukautta ja väki pää märkänä remontoi asuntojaan, auto- ja asuntokauppa toimii normaalisti. Ehkäpä silloin katsoo taaksepäin, että tuolloin maaliskuussa 2024 Kesko oli naurettavan edullinen ja kun osingotkin olivat juuri tulossa. Eli lienekkö varsin mainio hetki Kesko-ostoksille. Mitä analyytikot tuumailevat ostosta kahden vuoden sijoitukselle Keskoon?
Nämä Arhin tviitit kiinnostanevat tässä ketjussa.
Tässä vielä linkki Ylen juttuun (sama kuin jälkimmäisessä tviitissä), jossa häntä haastateltiin mm. kaupan alan hintakilpailusta.
Kaupan isoimmat eivät lähde spekuloimaan tulevilla hinnoilla, mutta kaupan analyytikko Arhi Kivilahti tekee sen mielellään.
Hänen mielestään alkuvuoden alennuskampanjat eivät ole kuluttajalle niin merkittäviä kuin markkinointi antaa ymmärtää.
– Terävillä hintakampanjoilla voidaan ohjata mielikuvaa halvoista hinnoista verrattuna todelliseen hintatasoon. Alennuksissa ollaan vielä vähän näissä reuna-alueen tuotteissa, jolloin todellinen vaikutus asiakkaan ostoskoriin on pieni, Kivilahti sanoo.
Esimerkiksi S- ja K-ryhmässä alennukset kohdistuvat kaupan omien, edullisimpien merkkien tuotteisiin, joita on vain pieni osa valikoimasta.
Mietiskelen kaupan omien tuotteiden voittomarginaalia. Ne ovat todella suurivolyymisia tuotteita eli niin K- kuin S- ryhmä on kilpailuttaneet ne todella edulliseksi itselleen ja lisäksi niitä ei tarvitse mainostaa, joten näinkin ne ovat erittäin edullisia myyjälle. Voisin tuumailla, että kaupan omat merkit ovat huomattavan kannattavia, jolloin niitä markkinointimielessä voidaan “halpuuttaa” huomattavasti ilman, että voittomarginaalit häviäisivät minnekään.
Lisäksi ne toimivat mukavasti sisäänheittotuotteina, jolloin ostajan kärryyn huomaamatta kolahtaa merkkituotteita. Siispä niin - K kuin S- ryhmällä menee erittäin hyvin halpuuttamishöpinöistä huolimatta.
Käyttötavaroissa private labeleiden myyntikatemarginaalit pyörii 50 %:n ympärillä. Ruoassa ja muissa päivittäistavaroissa private label-katteet on kuitenkin näitä alhaisemmat, hihasta heitettynä jossain 20-40 %:n paikkeilla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä päivittäisempi tavara on, sitä alhaisempi on marginaali.
Eurooppalaisittain kaupan omien merkkien osuus ostoista on verrattain pieni Suomessa. Muissa Pohjoismaissa liikutaan ymmärtääkseni yli 30 %:ssa ja Ranskassa ja Britanniassa puhutaan noin 30-40 %. Päivittäistavarakaupan sivuilta löytyy mennyttä kehitystä ja tasaisesti osuus on pysynyt Suomessa noin 25 %:n paikkeilla.
Lidlin valikoimasta noin 75 prosenttia on oman merkin tuotteita eli selvästi suurempi osuus kuin Keskolla tai S-Ryhmällä. Keskon juuri julkaistun 2023 vuosikertomuksen mukaan omien brändien vähittäismyynnin osuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnistä oli yli 20 %. Vuoskarissa todetaan myös, että “kansainvälisellä hankintayhteistyöllä ja omilla merkeillä, kuten Pirkka- ja K-Menu-tuotteilla, on merkittävä rooli asiakkaille tarjottavien valikoimien monipuolisuudessa sekä hintakilpailukyvyssä.”
Niinhän se on, että Lidlissä halpa hinta haetaan ennen kaikkea omien tuotemerkkien kautta. Perinteisempien brändituotteiden kanssa hintaeroa muihin kauppoihin vaikeampi nähdä.
Hintalapun lisäksi täytyy katsoa myös vastinetta, mitä sille tuotteelle saa, kun puhutaan kauppojen omien tuotemerkkien halpuuttamisesta. K-Menu on mielestäni perinteinen “halpuutusmerkki” S-ryhmän ja Lidlin omien merkkien lailla. Niissä tavoitellaan sitä tuoteryhmien edullisinta hintaa, ja se on usein tuotelaadun suhteen sitten jonkinlainen kompromissi.
Pirkka-merkissä taas painotetaan selvästi enemmän laatua, mikä vielä korostuu Pirkka parhaat -tuotteissa, ja hinnat eivät läheskää aina edusta tuoteryhmissään kaupan edullisinta tasoa, mutta pärjäävät sen sijaan hinta-laatuvertailussa erinomaisesti.
Samaan aikaan kun mietitään kauppojen omien tuotemerkkien markkinaosuutta, kannattaa muistaa myös se, että osa brändituotteista on yksinoikeusmyynnissä jossain tietyssä kauppaketjussa. Niiden markkinaosuus kokonaismyynnistä tuskin on kovinkaan suuuri, mutta tuotenimikkeinä noihin törmää entistä useammin. Tai sitten niihin vain tulee kiinnittäneeksi enemmän huomiota.
Yksi ketjussa useimmiten toistamani sana on hintamielikuva. Täytyipä vertailla kahta uusinta Keskon vuosikertomusta, että kuinka usein sana toistuu niissä. Vuoden 2022 osalta päästiin lukemaan 12 ja vuoden 2023 osalta lukemaan 8. Laatu korvaa kuitenkin määrän, sillä uudessa vuosikertomuksessa päivittäistavarakaupan strategisissa tavoitteissa “hintakilpailukyvyn ja hintamielikuvan vahvistaminen” on mainittu ensimmäisenä asiana.
Mielestäni tuo ei ole jäänyt vain puheen helinäksi, vaan mobiilisovelluksen OmaPlussa-etuihin on ilmestynyt viime aikoina sekä enemmän että alennukseltaan merkittävämpiä tarjouksia. Ylipäätään hintavetoinen kampanjointi on selvästikin piristynyt esim. viime syksyyn verrattuna.
Mobiilisovelluksesta puheen ollen, tällainenkin uutinen toissapäivältä:
Keskon osaketta on tullut taas lisäiltyä tällä viikolla, kun kurssi on vaihteeksi lasketellut. Ensi viikolla kaiketi on luvassa helmikuun myyntilukujen julkaisu.
Osui Keskon suurimpia osakkeenomistajien listaa selatessa silmään, että vielä tammikuussa Mikko Helander oli 43. suurin osakkeenomistaja 436 385 lapulla. Helmikuussa miestä ei enää sadan suurimman osakkeenomistajan joukossa näkynyt, johon olisi päässyt 200 000 osakkeen omistuksella, joten joko kaikki tai merkittävä osa osakeomistuksista on laitettu lihoiksi heti toimarikauden päätyttyä.
39:55 →
Eihän tuo mikään yllättävä asia ole, Mikkohan suorastaan vaikuttaa ajoittavan osakkeiden tankkausta ja treidailee eläkeläiseksi varsin aktiivisesti. 
Leikki sikseen… Luin Rohkean Kauppajätin läpi (suosittelut muuten kaikille Keskon tai suomalaisen kaupan historiasta kiinnostuneille) ja sen verran politisoitunut, sekava ja sisäsiittoisen oloinen on Kesko organisaationa ollut aina, että varmaan jokainen roolistaan vapautunut pääjohtaja haluaa ottaa etäisyyttä yhtiöön. Mikko on vain myyntimiehenä viime aikoina puhunut vähän liian hyvää Keskosta ottaen huomioon sen, että nyt heti eläköidyttyään myisi kaiken/ison osan omistuksistaan.
Asian voi nähdä noin. Mutta ihan kuten totesit, niin myös niin, että jos 9 vuotta on ollut kiinni jossain firmassa pääjohtajan jobin edellyttämällä tavalla, eläkepäivillä ehkä haluaa ottaa etäisyyttä kioskiin. Eikä esim. pitää merkittävää osaa omaisuudesta kiinni firman lapuissa ja lueskella Inderesin analyysejä, että mitäs niiden osakkaiden kanssa tulisi seuraavaksi tehdä.
Ps. Tähän väliin vähän päivän hittimusaa:
Nyt kun elämme osinkoinnon kuuminta aikaa, niin en malta olla herättämättä keskustelua Inderesin vaisusta osinkonäkemyksestä Keskon osalta.
Tältä vuodelta Inderes ennustaa Keskon maksavan osinkoa 0,8 euroa, kun esim. OP:n arvio on 1,00 euroa. Ensi vuodelta Inderesin arvio on 0,98 euroa, kun OP:llä se on 1,04 euroa. Ja vielä, vuodelta 2026 Inderesin osinkoennuste on 1,07 euroa ja OP:llä vastaavasti 1,08 euroa. Mainittakoon kuitenkin, että vaikka etenkin tämän vuoden tuloksen osinkoennusteissa on Inderesin ja OP:n välillä merkittävä ero, niin ennuste-ero osakekohtaisen tuloksen osalta on vain 3 senttiä. Ja ensi vuoden osalta vain yhden sentin. Eli näkemyseroa ei ole niinkään Keskon tuloksentekokyvystä, vaan ainoastaan voitonjaosta.
Lähelle saivartelua menevänä huomiona @Arttu_Heikura , Inderesin tiedoissa mainitaan viime vuodelta maksettavan osinkoa 1,00 euroa, kun ehdotus yhtiökokoukselle on 1,02 euroa.
Inderesin luvut:
