Sen verran pakko palata vielä tähän caseen, että onkohan yhtiöissä ymmärretty IR-viestintä ja sen merkitys? Kun yhtiöt näkevät fuusion niin positiivisena, kannattaisi olla aktiivinen viestimään tästä positiivisesta puolesta. Nyt ollaan liian hiljaa, eikä epäilyihin vastata tarpeeksi suoraan. Tilaisuudessa olisi ollut vietävän hyvä mahdollisuus perustella paremmin ja tarttua selkeisiin kipukohtiin. Nythän edelleen on mahdollisuus, että Sievin yhtiökokouksen äänestyksessä yhdistyminen torpataan piensijoittajien toimesta. Tämä, jos mikä olisi täysi viestinnällinenkin epäonnistuminen. Jos yhdistyminen on oikeasti yhtiölle niin tärkeä ja hyvä kuin hallituksen pj esityksessä hehkutti, olisi syytä laittaa kaikki panokset huolien hälventämiseen ja asioiden perusteluun.
Joo vaikea on kuvitella että Preatolla ei olisi tässä roolia. Mahtaako joku sääntö kieltää sen sanomisen, kun toisaalta heiltä on kuitenkin vakuutus puolesta äänestämisestä.
Vaihtosuhteen kommentoinnista ei kyllä voi antaa Sievin hallituksen pj:lle pinnoja. Jos sitä kuvaa sanalla ok, ollaan aika kaukana siitä mitä osakkeenomistajat toivovat: hyvää korvausta.
Eikös ne käynyt ne halutut kysymykset läpi esittelyssä, vastaukset eivät vain olleet toivotunlaisia.
Preato tuonut asian varmaan hallitukselle yhditymisestä ja sitten jäävännyt itsensä. Tottakai isännän ääni puhuu.
Erittäin hyvä pointti, juuri samaa pohdin. Vaikka itse nyt äkkiseltään puollan sitä että yhtiöt yhdistyvät, on sijoittajaviestintä tämän casen osalta ollut umpisurkeaa. Inderes on tehnyt tässä hyvää työtä, kun on pystynyt pitämään edes hieman ajantasalla missä mennään ja mikä on ns. oikea hinta osakkeille. Toivottavasti sama jatkuu ja ainakin Inderes pystyisi pitämään viestinnän osalta ohjat käsissä ja meidät piensijoittajat tietoisina asioista. Laput pysyy toistaiseksi omassa salkussa, mutta toivon yhtiön skarppaavan tämän osalta hyvin pian.
Inderesin tavoitehinnoilla laskettu yhtiöiden markkina-arvojen suhde yhdistymisestä ilmoitettaessa oli 61/39.
Yhtiöiden markkina-arvojen suhde yhdistymisestä ilmoitettaessa oli n. 70/30 (en muista ihan tarkkaan).
Boreon neuvonantajan OP:n mielestä osakkeiden vaihtosuhde 60/40 on Boreon omistajille kohtuullinen.
Sievin neuvonantajan Handelsbankenin mielestä osakkeiden vaihtosuhde 60/40 on Sievin omistajille kohtuullinen.
Yhtiöiden tämän hetken markkina-arvojen suhde on 63,5/36,5 (Boreon 0,20e osinko vähennettynä).
Valtaosa tämän ketjun keskustelusta yhdistymisestä ilmoittamisen jälkeen on keskittynyt valittamaan jakosuhteen epäreiluudesta. Mielestäni tämä jakosuhteesta jankkaaminen on täysin epäolennaista ainakin niin pitkään kun markkinoiden mielestä Sieville ei kuuluisi markkina-arvojen perusteella edes sitä 40%. Sen sijaan oleellisemmasta asiasta eli yhdistymisen synergioista mitä Inderesin raporteista voi lukea ei ole keskusteltu juuri lainkaan, joiden moni ilmeisesti arvioi olevan lähellä nollaa ainakin äänestyksen kielteisen fuusioitumiskannan perusteella. Itse uskon molempien yhtiöiden hyötyvän fuusiosta.
Sijoittajaviestinnässä olisi kyllä yhtiöillä paljon parantamisen varaa.
No itse kait tehnyt selväksi, et fuusio on stna hyvä juttu…kyse vain jakosuhteesta. Eli jos fuusio ois pelkästää hyvä ni mun ei tarttis miettiä, mut tuo suhde 40% tulevasta firmasta on vaa aika jumalattoman kriittinen eli onko saatava hyöty isompiku mitä haluan kakkua jakaa…45% tulevast ni äänestän heti jees, nyt en tiedä…
Erikoinen näkemys asiaan. Itse katson asiaa niin ettei Boreon nykyhinta vakuuta Sievin omistajia. Kuka hullu olisi valmis maksamaan enemmän kuin mikä esitetty jakosuhde on 
Jos olet myymässä vaikka taloasi, niin onko kauppahinta sinulle täysin epäolennainen yksityiskohta? Kunhan hyvä ostaja löytyy niin myyt puolen miljoonan talon vaikka kymppitonnilla, kun ei se oo niin justiinsa?
Jakosuhde on tietenkin kaikki kaikessa tässä kaupassa. Sievin omistajilta ollaan ostamassa heidän osuutensa yhtiöstä pois, ja maksuksi tarjotaan osuutta uudesta yhtiöstä, jonka käyvästä arvosta on selvästi hyvin erilaisia näkemyksiä. Tottakai se on täysin oleellista nähdäänkö tuon tarjotun korvauksen vastaavan sitä rahallista arvoa jolla kukin olisi valmis omistamansa sievin osakkeet myymään.
Olin pettynyt siihen, että tilaisuudessa ei avattu sijoittajille yhtiöiden hallitusten käyttämiä arvostusmalleja yksityiskohtien tasolla - pitkää epämääräistä jaarittelua taseesta, tulosnäkymistä, osakekursseista, preemiosta ja ulkopuolisilta haetuista fairness-lausunnoista - paljon puhetta, ei lainkaan yksityiskohtia. Arvostusmallit esiin yksityiskohtineen ja julkisiksi - ei epämääräisiä slideja, vaan ne paperit, joilla esim. tilaisuudessa mainitut fairness opinionit haettiin!
Aiheet, joita oli tarpeen toistuvasti painottaa:
- Preato ei ole ollut osallisena prosessissa (uskokoon ken tahtoo)
- Sieviläisille ollaan maksamassa todella iso preemio (outoa, kun se ei osakekurssissa näy)
Kohdassa 14.25 Nerg kehuu tulevan yhdistetyn uuden Boreon erinomaista tulevaa taseasemaa ja sitä, kuinka nettovelan ollessa suureksi osaksi vuokravastuita (= Sievin osuus nettovelasta) “Uudella yhtiöllä on hyvä asema lähteä kehittämään liiketoimintoja ja toteuttamaan sitä kasvuvetoista strategiaa”. Kohdassa 33.16 Q-A -osiossa kysytään yhtiöiden ja erit. Boreon velkaisuuksista. Vastauksessa painotus siinä, kuinta Sievin IFRS-nettovelka on Boreon tasolla - mainitaan sentään sivulauseessa velan rakenne, mutta heti perään, että IFRS-säädöksillä mennään eli ilmeisesti tuo aiemmin mainittu “kasvupotentiaali”, joka tulee Sievin puolelta, ei ollut yhdistämissuhdetta määriteltäessä minkään arvoinen.
Ihan asialliset esiintymiset kaikilta, mutta sisältö ei muuttanut omaa kantaani: Tarjottu yhdistymissuhde on Sieviläisille liian huono, äänestän vastaan - toivottavasti riittävä osa muistakin - ja jos fuusio kuitenkin toteutuu, niin sitten jatkan uuden Boreon osakkeenomistajana ja katsotaan homma alusta.
On eri asia, onko velka omassa taseessa kuten Boreolla vai omistusten taseissa kuten Sievillä. Tämä on se oleellinen ero, mikäli esim. finanssikriisin kaltaiset tilanteet toistuu lähitulevaisuudessa. Sieviltä menee omistettyja yhtiöitä ehkä nurin ja osake halpenee. Boreo saattaa mennä itse nurin.
Minusta olisi selkein vaihtoehto, että Boreo ostaa Sievin pelkällä rahalla. Toinen hyvä vaihtoehto osakkeenomistajille on, että Sievi myy osaomistamansa yhtiöt parhaiten maksavalle ja jakaa saadut rahat osakkeenomistajille ja yhtiö puretaan. Taitaa vaan yhtiön purkaminen vaatia isoa enemmistöä mennäkseen läpi, joten se ei ole realistista.
Nykyiset yhdistymisehdot eivät ole hyväksyttäviä. Inderesin ennusteet perustuvat näkemykseni mukaan siihen,että tämä ilmaisen rahan jakaminen jatkuu ja finanssiinstrumentiien kupla paisuu edellleen. Sellaisessa maailmassa Boreon velalla vivutettu kasvutarina voi saada jatkoa.
Totta. Hyvä huomio.
Yhtiökokouksen pitäisi sallia etukäteen äänestäminen, jotta valtakirjakikkailulta vältytään.
Mm. kaikki he jotka ovat ostaneet/ostavat näinä päivänä/viikkoina Boreon osaketta.
Katkaisit lainauksen kesken lausetta. Muutenkin mielestäni ontuva vertaus. Jos olisin taloani tai osaketta myymässä niin saattaisin hyvinkin myydä jonkun tarjotessa selvästi nykymarkkinahintaa enemmän. Mutta en ole osakkeitani myymässä koska näen niiden arvon nousevan tulevien synergioiden myötä. 
Mielestäni nykyhinnoilla olisi hullua myydä Sievin osakkeita.
Hieman erikoinen oli kyllä vastaus Sievi Capitalin uudelta TJ:lta kysymykseen vaihtosuhteesta. Niin että riippumattomat neuvonantajat ovat tätä molemmista leireistä arvioineet ja käytetty erityisesti markkina-arvoja sillä hetkellä arvioinnissa. Eikö oikeasti osakkeenomistajalle kuuluisi huomattavasti tarkempi tieto tuosta prosessista, koska sehän on ihan olennainen asia koko tässä jutussa.
Ketkä ovat näitä riippumattomia neuvonantajia? Heidän sidonnaisuudet? Mitä muita arvonmäärityskeinoja on käytetty? Jos käytetty vain lyhyen aikavälin markkina-arvoa, niin aika heikoilla jäillä kyllä mennään kun ottaa huomioon että sijoittajien tuottovaatimuksien heilahtaessa tuo lukema muuttuu radikaalisti, etenkin juuri Boreon kaltaisen kasvuyhtiön kohdalla. @Olli_Vilppo eikö näistä voisi hieman tarkemmin saada tietoa?
Voiko etukäteen äänestäminen jopa estää tarpeettoman yhtiökokouksen. Jos riittävä vastustus ( yli 30 % ?? ) tulee täyteen ennakkoäänillä, niin kokoustahan on turha järjestää. Voiko ennakkoäänestykseen laittaa oman ehdotuksen ?
Paras vaihtoehto taitaisi olla, että joku tekisi käteistarjouksen Sievistä nyt kun on tiedossa, että Boreo ei aio tarjota järkevää hintaa. Sieviläisten työpaikkoja tässä on aika vaikea suojella.
Fairness opinion vaihtosuhteelle saatu Sievin osalta Handelsbankenilta ja Boreon osalta OP:lta.
Ja molemmat tahot tekivät töitä toisistaan (ja esim. Preatosta) riippumatta ja päätyivät täysin samaan vaihtosuhteeseen?
Jos kyseessä fairness opinion, niin se on lähinnä kumileimasin saavutetun neuvottelutuloksen kohtuullisuudesta (kyllä/ei). Kyseessä ei myöskään ole aina sama neuvonantaja, joka toimi neuvotteluvaiheessa firman apuna eli sen pohjalta ei ole lähdetty neuvotteluihin.
Monesti suurin syy näille ovat mahdolliset oikeustoimet, koska yrityskaupoissa aina joku osakas on tyytymätön ja jenkeissä ainakin päädytään sitten nopeasti oikeuteen.
Sievi ja Boreo molemmat oli vissiin vasta tänä aamuna saaneet käsiinsä nämä “fairness opinionit”, mikä kuulostaa hassulta ajankohdalta:
Fairness opinion -lausunnot
Sievi Capitalin hallitus katsoo, että järjestelyn yhteydessä maksettava vastike on taloudellisesta näkökulmasta Sievi Capitalin osakkeenomistajille kohtuullinen. Sievi Capitalin hallitus teki arvionsa otettuaan huomioon useita eri tekijöitä, kuten muun muassa Handelsbanken Capital Marketsin fairness opinion ‑lausunnon, joka toimitettiin Sievi Capitalin hallitukselle 29.9.2021. Handelsbankenin fairness opinion-lausunto on tämän tiedotteen liitteenä.
Boreon hallitus katsoo, että järjestelyn yhteydessä maksettava vastike on taloudellisesta näkökulmasta Boreon osakkeenomistajille kohtuullinen. Boreon hallitus teki arvionsa otettuaan huomioon useita eri tekijöitä, kuten muun muassa OP Yrityspankki Oyj:n fairness opinion ‑lausunnon, joka toimitettiin Boreon hallitukselle 29.9.2021. OP:n fairness opinion-lausunto on tämän tiedotteen liitteenä.
Itse lausunnothan on aika diipadaapaa, ja vaikuttaa ennemminkin vain “tilatulta asiakirjalta”.
Sievi:
https://ml-eu.globenewswire.com/Resource/Download/7533284c-e88c-4736-a086-b2522548c4e1
Boreo:
https://ml-eu.globenewswire.com/Resource/Download/ad8572ab-16c6-4827-a031-3fb29e1a56d9
Kuulostaa jänniltä TJn kommentit ja/tai hallituksen päätökset. Hallitus näki, ettei sievin toimintamalli ole tarpeeksi hyvä nykypäivänä, joten sitä oli hyvä uudistaa itsenäisesti tai sitten boreon kanssa. Koska yksinään tämä olisi ollut liian riskistä, päätettiin yhdistyä boreon kanssa. Muutamia kysymyksiä jos @Olli_Vilppo haluaa ja ehtii vastailla:
-
Mitä riskejä tämä yksintoteutettuna olisi tuonut? Omistusten velat olisi muuttunut sievin veloiksi, mutta ei kai tälläinen organisaatiomuutos vaikuta yhtiöiden operatiiviseen tekemiseen millään lailla? Ja boreon kanssa samat velat ovat yhtälailla riski (+boreon velat)? Lisäksi esim. yksintoteutuksen tuoma IFRS-16 paperi rumba on joka tapauksessa edessä?
-
TJ myös kommentoi, että nykymallilla kohdeyhtiöiden arvo ei tule oikean lailla esille, miksi näiden hintalapuksi sitten katsottiin tuo “arvo joka ei tule esille”, jos kerran hallituksessa oli parempaa näkemystä näiden oikeasta arvosta? Eli siis, jos hallituksen mielestä markkinat arvottaa 100 euron seteliä 50 kympillä, niin miksi he tyytyvät myymään sen sitten 55 eurolla, eikä yritä tuoda sitä arvoa edes lähelle tuota 100 euroa ennen neuvotteluita tai vaihtoehtoisesti vaadi saavansa siitä lähemmäs 100 euroa neuvotteluiden yhteydessä?
PS. boreon kanssa tämä prosessi oli kuulemma ainakin nopeampi, onko tämä nyt sitten hyvä vai huono syy 