Tämä ei nyt vaikuta hirveän hyvältä. Onko Evergranden ja kiinteistösektorin yskimisen aiheuttama shokki, vai onko tilanne noin huono, vai meneekö rahat kotimaan matkustelun sijaan vaikka uusiin televisioihin? Ulkomaan matkusteluun ei taida mennä ihmisillä rahaa, eli kotimaan matkustelun pitäisi olla voimissaan.
6 tykkäystä
Tuo Kiinan kulutuksen heikko elpyminen on ollut kieltämättä harmillista ottaen huomioon tavoitteen tasapainottaa talouskasvua kulutukseen, pois investoinneista.
Käsittääkseni se maltillisempi elvytys, mitä Kiina koronakriisissä harrasti, oli enemmän tarjontapuolta tukevaa ja kotimainen kysyntä on jäänyt heikoksi. Aggressiiviset reaktiot uusiin koronaryppäisiin varmaan rajoittavat myös kulutusintoa.
Sen sijaan Kiina on elpynyt ja kasvanut voimalla etenkin viennin paisuessa kun kysyntä vetää sitten ulkomailla.
5 tykkäystä
Mielenkiintoisia spekulointeja miten Taiwanin tilanne voisi eskaloitua. Muitakin geopoliittisia jännitteitä on vireillä, mutta tällä on ehkä potentiaalisesti kaikkein eniten globaaleja vaikutuksia.
1 tykkäys
Ajakohtainen artikkeli joka mielestäni pitää hyvin paikkansa. Vaikuttaa siltä, että Kiina on tosissaan valmis luopumaan talouden kasvusta jotta puolueen valta pitää.
Kiina on viimeisen vuoden aikana kiusannut Taiwania esim kieltämällä joidenkin maataloustuotteiden (anakset esim) viennin Taiwanista Kiinaan. Jos tätä halutaan jatkaa niin listalla on paljon tavaroita jotka hyvin nopeasti vaikuttavat todella moneen yritykseen ja tuotteeseen. Isoin olisi toki elektroniikan tuonti kielto Taiwanista. Suuri osa TSMC tuotannosta menee Kiinaan kasaukseen. Mutta esim muovituotteiden kielto aiheuttaisi sen, että lähes kaikki Applen kalliit puhelimet olisivat ilman kameralinssejä (Largan precision valmistaja Taiwanissa). Tälläisiä esimerkkejä on pitkä lista eikä kyse ole vaan elektroniikasta vaan esim teknisistä kankaista jne.
Lähes puolet Taiwanin viennistä suuntautuu Kiinaan joten Kiinalle on kyllä helppoa panna Taiwanin talous kuralle hetkessä: Ongelma tässä toki on, että vaikutus Kiinalle itselle olisi ainakin vähän pidemmällä tähtäimellä paljon suurempi.
Toivotaan, että tilanne rauhoittuu eikä eskaloidu pidemmälle. Maailman taloudelle kyseessä on kuitenkin mielestäni todellinen uhka.
12 tykkäystä
Kiina kuluttaa valtaosan maailman materiaaleista, ja ison osan tästä valtavasta kulutuksesta selittää Kiinan asuntosektori. Viime vuoden lopulla Kiinan asuntosektori alkoi osoittamaan sihinää painekattalissa kun Evergrande ajautui maksuvaikeuksiin. Kuinka pahaksi tilanne muuttuu niin sen tulee vain aika kertomaan.
Mikäli Kiinan asuntosektorin kupla puhkeaa tulee se vaikuttamaan valtavasti maailman talouteen. Tällä hetkellä uutisvirta ei hirveästi Kiinan tapahtumia noteeraa, mutta monen portfoliolle aihe on enemmän kuin relevantti seurattava.
Itse uskon, että seuraava markkinan musta joutsen tulee Kiinasta.
10 tykkäystä
No tuskin sitä mustaksi joutseneksi kukaan sanoo jos Kiinan markkinoilla romahduksia tapahtuu. Niin paljon aiheesta ollut puhetta jo ties kuinka kauan.
Kannattaa katsoa ketju “Kiinan talouden tulevaisuus” erittäin informatiivinen, joskin viime aikoina hieman hiljainen.
5 tykkäystä
Chinese President Xi Jin-ping likes to boast, “The East is rising, the West is declining.” When the rivalry was limited to China and the U.S., this had some reso-nance: At current rates of growth, China will surpass the U.S. as the world’s largest economy as soon as 2030 despite U.S. gains in the last year.
But with China partnered with Russia and the West more united than ever, this is turning into a contest of alliances, and Xi couldn’t be more wrong. In this fram-ing, “East” and “West” are not geographic, but geopolit-ical, labels. If “the East” is defined as those countries with which China is closely aligned (it eschews formal alliances), only China is any sense rising. Russia was a stagnating petrostate even before sanctions eviscer-ated its economy. The others, such as Kazakhstan, Belarus, Pakistan, North Korea, Cambodia and Laos, are poor, slow-growing, or both. The West, defined as the European Union, the anglosphere (the U.S., Australia, Canada, Britain and New Zealand) and East Asia’s three big, rich democ-racies, Japan, South Korea and Taiwan, may not be growing rapidly, but it is growing and has a gigantic head start. As former U.S. Treasury Secretary Henry Paulson said a Chinese official once told him: “You have all the good allies.”
13 tykkäystä
Kiina on noussut kovaa vauhtia viimeiset vuosikymmenet. Itseluottamus siellä tuntuu olevan korkealla. Nyt piilossa holdattuja kortteja lyödään geopoliittiseen pöytään. Jos olen pitkään veikannut Idän hevosta, niin ehkä jopa nyt uskon Lännen hevosen voittavan tämän lopulta. Toki kipeää voi tehdä monta vuotta molemmin puolin.
Paljon tässä saagassa on vielä näkemättä ja Putinin dedollarisaatiopyrkimys on tuotu nyt melko selvästi Putinin suusta strategisena tavoitteena ulos. Lännellä on tässä toki paljon hävittävää, eikä pienin haaste ole se että printtikoneeseen saattaa tulla inflaation aiheuttama koneen hyytyminen.
Länsi on asettanut voimakkaita pakotteita Venäjälle, mutta kipeimmät pakotteet on vielä länneltä antamatta. Lääkkeiden ja muiden elintärkeiden tuotteiden vientiä ei ole vielä rajoitettu, mutta bilateraalisessa maailmassa noitakaan ei myydä enää vapaasti.
Venäjä on suuri ruoantuottaja, mutta tuo ison osan siemenistä Euroopasta. Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea tästä yhteisriippuvuudesta tulee vielä loppuvuoden aikana paljastumaan. Venäjän strategistit ovat ainakin minun silmissäni menettäneet uskottavuuden täysin. Joskaan ei EU:n sinisilmäisyys ja energiariippuvuuskaan hurraa-huutoja saa aikaiseksi. Kiina ja Yhdysvallat voittavat suhteellisesti tässä eniten ja vanha manner ampuu itseään jalkaan jo kolmannen kerran 100 vuoden sisällä.
Joka tapauksessa Idän leriillä ei tunnu olevan tarjota muuta kuin ikävää elämää. Fiksuimmat muuttavat länteen. Äly on lopulta arvokkaampi resurssi kuin öljy.
16 tykkäystä
Tämän uskon olevan lopulta ratkaiseva asia. Tietty vaikutusta on mahdotonta arvioida ja mitä ikinä jälkikäteen tapahtuukaan, niin tuskin voidaan sanoa sen johtuneen tästä tai tuosta. Kiina ja muut maat pystyvät varmasti pitämään merkittävän osan talent poolistaan kotimaassa tarjoamalla näille kaikkea kivaa ja ehkä vähän kiristämällä ruuvia sopivissa paikoissa, mutta osa lähtee lätkimään ja en usko, että kyseiset maat pystyvät houkuttelemaan kovia kykyjä mistään muualta maailmasta.
Kaikki eivät halua muuttaa kotimaastaan, vaikka ruoho olisi vihreää rajan toisella puolen. Mutta ne, jotka muuttavat, eivät varmasti valitse Kiinaa tai Venäjää. Uskon tämän ilmiön vain voimistuvan, koska ulkomaille muuttaminen on alati helpompaa. Enää ei ole hyppy tuntemattomaan, vaan usein kohdemaassa on jo käyty vaikkapa vaihto-opiskelijana. Lisäksi paikallisesta kulttuurista, kielestä ja kaikesta muusta on ihan eri tavalla tietoa internetin myötä ja varsinkin suurissa kaupungeissa ulkomaalaisiin suhtaudutaan vähän toisin, kuin muutama vuosikymmen sitten.
7 tykkäystä
https://twitter.com/ianbremmer/status/1512898373703155721?t=RTAePtwu0HrHTh5s5leiiQ&s=08
Mielenkiintoinen viikko tulossa Kiinan osakkeille
13 tykkäystä
Aika järkyttäviä videoita leviää taas kiinasta. Kotieläimet tapetaan kadulle koska niiden pelätään levittävän koronaa, ihmisiä laitetaan lockdowneihin busseihin yms… en tiedä onko paras ketju näille twiiteille mutta laitanpa kuitenkin
https://twitter.com/AIertaMundiaI/status/1513138359060811776?t=ria6-43piMYYf_hEh16n3w&s=08
11 tykkäystä
Saanko heittää tähän väliin pari kirjavinkkiä Kiinasta. Luin ensimmäisen kuvan kirjan tuossa viikko-pari itten ja nyt kesken jälkimmäinen. Erinomaisia teoksia molemmat.
Ensimmäinen avaa aika hyvin sitä totalitaarista kontrollia, jota Kiina kansalaisiaan - ja erityisesti vähemmistöjään - kohtaan harjoittaa. Antaa hyvää perspektiiviä myös valtion/kommunistisen puolueen suhtautumiseen yritysmaailmaan ja teknosektoriin. Suosittelen.
Jälkimmäinen on enemmänkin sellainen viimeisten vuosikymmenien taloushistoriikki, jossa käydään läpi muutoksia joita on tapahtunut esimerkiksi yritysrintamalla, työelämässä, pörssissä ja asuntomarkkinoilla. Toki (talous)politiikkaa unohtamatta. Lämmin suositus myös tälle jos suomenkielinen Kiina-kirjallisuus kiinnostaa.
Amatöörin johtopäätöksiä näiden teosten pohjalta itselleni sijoittajana:
-
Merkittävissä kiinalaisissa yhtiöissä on lähes aina sisäänrakennettuna jonkinlainen valtionohjaus
-
Yhtiöt, jotka operoivat merkittävissä määrin Kiinassa, ovat erittäin alttiita tempoilevalle regulaatiolle
-
Kiinan pörsseissä voimakas huonosti koulutettujen piensijoittajiejn omistus, joka aiheuttaa hyvin volatiilin pörssiympäristön
-
Vältä sijoittamista Kiinaan ja vastaaviin maihin, joissa poliittinen ympäristö arvaamaton
Laittakaahan vastalahjana muita mielenkiintoisia Kiina-kirjasuosituksia?
26 tykkäystä
Loistavaa, kiitokset!
Aihe johon pitäisi paneutua syvälisemmin. Viime aikoina muut aiheet vieneet huomiota, mutta kelpaako vanhemmat kirjat suosituksiksi?
Eli jos ei ole lukenut Pekka Mykkäsen Isonenä kurkistaa Kiinaan, niin siinä ainakin yksi ihan hyvä kirja.
Itse olisin kiinnostunut myös kaunokirjallisuudesta etenkin tämän päivän Kiinaa koskevia (toki kulttuurillisesti merkittävätkin teokset kiinnostavat).
Romaaneista monelle varmasti tutut Qui Xialong ylikomissario Chen Cao sarjan kirjat auttoivat ymmärtämään 2000-luvun alun Kiinaa. Näköjään jäänyt pari viimeisintä lukematta Qiu Xiaolong - toki kirjoittaja asunut Yhdysvalloissa viimeiset 30 vuotta, eli kuinka Kiinalaiseksi tätä voi laskea?
1 tykkäys
Ketjussa muutama Shanghain protestivideo lisää
7 tykkäystä
9 tykkäystä
Ohessa linkki Arvopaperi-lehteen (tilaajille)
Tässä tietoa artikkelista:
Viime viikot on jännitetty, miten toinen epädemokraattinen maa eli Kiina pelaa korttinsa tässä tapauksessa. Kiinaan liittyy lukuisa riskejä, kuten kiinteistömarkkinat, pandemia, Taiwanin kysymys ja ihmisoikeustilanne. Myös Kiina voi joutua sanktioiden kohteeksi. Ja se koskettaisi myös Helsingin pörssin yhtiöitä.
Lopulta sijoittaja pohtii riski-tuotto-suhdetta. Kiinan talouskasvu ja megatrendit kiinnostavat suomalaisyrityksiä. Epädemokraattinen Kiina eroaa Venäjästä siinä, että Kiina viestii halustaan vaurastua ja nostaa kansalaisten elintasoa.
OP:n pääanalyytikko Antti Saari on löytänyt Helsingin pörssistä joukon ensisijaisia kärsijöitä, jos Kiinasta tulisi ”toksinen markkina laajoine pakotteineen” ja se auttaisi Venäjää pakotteiden kiertämisessä.
Hissiyhtiö Kone olisi selvin kärsijä, sillä sen liiketoiminnasta jopa 40 prosenttia on Kiinasta. Valmetilla puolestaan tilauskannassa neljännes tulee Kiinasta. Finnairin kilpailuetu on jo syöty, kun lennot kulkevat Venäjän ilmatilan ulkopuolella.
Toimintaa Kinassa on merkittävästi myös seuraavilla yhtiöillä: UPM, Stora Enso, Wärtsilä, Cargotec, Konecranes ja Metso-Outotec. Lisäksi monilla pörssin yhtiöillä on Kiina-altistusta rajallisesti. Esimerkiksi Huhtamäen tai Kemiran toiminnasta noin 10–15 prosenttia on Aasiasta ja pelkän Kiinan osuus jää pieneksi.
14 tykkäystä
Oliko välillisiä vaikutuksia huomioitu? Puuilo, Tokmanni, Verkkokauppa, Kesko…? Paljon on Kiinassa halvalla tuotettua tavaraa hyllyssä kaikissa näissä.
3 tykkäystä
Siinä mielessä artikkeli oli hiukan pinnallinen, että välillisiä vaikutuksia ei pahemmin käsitelty. Ehkä se keskittyi enemmän raskaampaan teollisuuteen, eikä niinkään yrityksiin, joiden tulokseen vaikuttaa paljon tuonti.
Siinä oli mietitty vaikutusta terästeollisuuteen:
Aluksi Kiina-sanktiot vaikuttaisivat selvästi vain kapeaan joukkoon yhtiöitä. Kiinan talouden heikkeneminen sanktioiden myötä vaikuttaisi enemmänkin kokonaisuutena globaaliin talouteen ja sitä kautta raaka-aineiden Kiinan kysynnän heikkenemiseen. Silloin maailmanmarkkinahintojen kautta kotimaiset teräsyhtiöt olisivat kärsijöitä. Toki pakotteet voisivat myös lisätä länsikysyntää ja tulpata Kiinan halpateräksen länsitietä.
2 tykkäystä
Jos ja minun mielestä kun Kiinaan joudutaan pakotteita suuntaamaan niin vaikutukset on erittäin laaja alaisia ja voimakkaasti vaikuttavia kaikkeen kulutustavaran ja myös kestohyödykkeiden hintaan. Vinkkinä sinne analyytikolle.
Inflaatio lähtee lapasesta ja keskuspankit joutuu puuttumaan tähän oikeilla toimilla. Qe muuttuu qt ja samaan aikaan nostetaan korkoja kun on pakko. Tämä taitaa olla tavoitteena tämän aiheuttajilla.
3 tykkäystä