Kauppalehden toimittaja Perttu Räsänen on kirjoiittanut mielestäni hyvän kolumnin Kiinasta, jonka lukee muutamassa minuuttissa. Ei maksumuuria.
Kärjistäen Kiina ja Xi eivät välitä osakemarkkinoista tai ulkomaisista sijoittajista. Sijoittajat ja yritykset taas eivät pidä tulevaisuuskuvasta, jonka Kiinassa näkevät, ja siksi moni ei halua maahan sijoittaa, investoida tai siellä palkata.
Markkinoilla on Kiinalle toki edelleen siinä mielessä arvoa, että maa haluaa kaikin keinoin välttää talouden suuria riskejä ja kotimaisten sijoituskohteiden arvon romahtamista, jotta kiinalaisten luottamus järjestelmään pysyy yllä.
Jussi Halme on tehnyt videon Kiinasta ja Intiasta.
*Nyt 2024 vuonna Intian osakemarkkinat kamppailevat markkina-arvossa Hongkongin markkinoiden kanssa. *
*Ainakin hetkellisesti Intian pörssi on sijoittunut maailman neljänneksi suurimmaksi markkinaksi Yhdysvaltojen, Manner-Kiinan ja Japanin jälkeen. *
Intian pörssissä noteerattujen osakkeiden yhteenlaskettu arvo oli tammikuussa 4,33 biljoonaa dollaria, mikä oli hieman enemmän kuin Hongkongin 4,29 biljoonaa dollaria. Tämä saavutus korostaa Intian kasvavaa merkitystä maailman taloudessa. Onko nyt siis vihdoin Intian aika ja pitäisikö vain unohtaa Kiina?
Jenkit huolissaan maailman riippuvuudesta Kiinalaisten kriittisistä raaka-aineista. Eikö ne ole Suomeenkin rakentamassa alan teollisuutta? Venäjästä puhumattakaan.
OP:n Jussi Hyöty on tehnyt todella kattavan ja hyvän paketin Kiinasta.
Kiinan uusi talousmalli ei ole kovin uusi. Se perustuu teollisuuteen kuten 2000-luvun alussakin. Xi näkee teollisuuden strategisena etuna: "lifeline and foundation of the country”. Kiina liikkuu teollisuuden arvoketjussa ylöspäin ilman, että se luopuu ketjun alaosta.
*Kiinan edellinen talousmalli perustui kiinteistöihin ja infraan, mikä oli huomattavasti yksinkertaisempi malli kuin kilpailukykyiseen teollisuuteen (luotijunat, risteilijät, lentokoneet, ydinvoimalat …) nojaava malli. Kiina ei voi lähteä vanhaan massiiviseen elvytykseen, koska se heikentäisi uuden mallin mahdollisuuksia. *
Kiinalaisen kuluttajien deflatorinen mielentila syvenee, mitä kuvastaa seuraava kommentti: ”everybody is talking about consumption downgrading now, all goods are facing this challenge”. Kiinan deflatorinen ilmapiiri johtuu sekä kuluttajien varovaisuudesta että teollisuuden ylikapasiteetista. Kiina ajautuu yhä syvemmälle deflatoriseen mielentilaan, jos ylikapasiteettia ei saada myytyä ulkomaille.
Xi kuvaa talouspolitiikkaa termeillä ”industrial upgrading, high quality development”. Kiina kilpailee jatkossa yhä enemmän Saksan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Suurin panostus on vihreässä teknologiassa, jonka tärkeimmät ajurit ovat sähköautot, aurinkoenergia ja litiumakut. Näiden tuotteiden vienti kasvoi viime vuonna $ 140 miljardiin (30 %) ja kotimainen myynti oli vähintään saman verran.
Aiheet:
00:13 Kiinan uusi talousmalli perustuu teollisuuteen 13:45 Kiinan teollisuus näyttää kestävän hyvin mallin vaihdoksen 24:46 Kiinan deflatorinen mielentila syvenee 36:41 Kiinan vihreän siirtymän keihäänkärki on vain 2 % / BKT
Tuo teollinen malli on kommunistiselle maalle looginen, kun sitä voi ohjata ylhäältä mutta samalla teollisuusvienti tarkoittaa Kiinan nojaavan vahvasti muun maailman kysyntään.
Kauanko Yhdysvallat jaksaa vaihtotaseen vajetta Kiinan kanssa? Tai muu maailma? Samalla moni muu maa lisää kierroksia myös teollisuudessa, kuten Yhdysvallat.
Kiina on liian suuri maa tuolle strategialle, kuten kauppasodat jatkuvat.
Tuon mukaan Kiinan asuntokupla ei välttämättä ole niin paha kuin meillä uutisoidaan.
Suurin ongelma lähinnä se, että on rakennettu liikaa supistuviin kaupunkeihin ja liian vähän kasvukeskuksiin.
“BERLIN, Feb 14 (Reuters) - German direct investment in China rose by 4.3% to a record high of 11.9 billion euros ($12.7 billion) last year and also increased as a share of the country’s overall investment abroad, official Bundesbank data analysed by the IW institute showed.”
Vaikka isossa kuvassa investoinnit Kiinaan ovat vähentyneet niin esim. Saksalaiset yritykset siirtää tuotantoaan sinne ennätysvauhdilla.
Tätä ei voi kuin ihmetellä. Aivan kuin heillä olisi sairas kiinnostus lukita itsensä johonkin toiseen diktatuuriin, kun napanuora Venäjään väkisin katkaistiin. Onko heillä kansanlaajuinen Tukholma -syndrooma? Jos Xi hyökkää Taiwaniin, niin sitten Saksassa taas väännellään käsiä ja voivotellaan kun “Kukaan ei olisi voinut arvata vielä muutama vuosi sitten”…
Siinä on selvä ero miten asiat tapahtuu kun poliitikko puhuu tai kun raha puhuu. Poliittinen tahto voi olla eri kuin yirtyksien taloudellisin perustein tekemät päätökset. Saksassa ilmeisesti on nyt käynyt näin.
Tuossa mahtaa olla iso osuus sähköautotuotannolla? Luontevampi investoida sinne missä on raaka-aineet ja halpaa energiaa kuin roudata raaka-ainetta tänne kalliilla energialla jalostettavaksi esim. sähköautojen akkuihin.
Nytimesin kahvikupin ja donitsin mittainen artikkeli. Ehkä olennaisin pointti on kahden kiinalaisen investoijan kommentit. Niitä kun on siivottu Kiinan mediasta ja somesta rajulla kädellä.
I asked Leo what would have to change for him to invest again in the A shares market.
He said the big problems that had made him flee remained unsolved: the imploding real estate sector, enormous local government debts and a fast-aging population.
And what investing advice would he give to his families and friends? “Run as fast as you can,” he said, “even at a loss.”
Jos foorumilla olisi EU:n tulevaisuus ketju niin kuuluisi varmaan sinne. Taisi tuoreimmat Orbanin vastaiset mielenosoitukset vähän säikäyttää Unkarissa ja kun Venäjästä ei ole auttajaksi turvallisuushuolissa niin apuun pyydetäänkin Naton ja Venäjän sijaan Kiina.
Suomessa ei ole taidetttu asiasta uutisoida, mutta Kiina ja Taiwan ovat hieman pahan näköisessä tilanteessa Kinmen saaren alueella (joka on siis aivan Kiinan rannikolla). Ongelma alkoi uponneesta Kiinalaisveneestä joka oli Taiwanin alueella ja lähti karkuun kun Taiwanin merivartiosto lähestyi. Tästä voi lukea vaikka CNN linkistä
Eilen Kiinan merivartijat ottivat haltuun Taiwanilaisen risteyaluksen ja poistuivat vasta kun Taiwanin merivartion laivat saapuivat paikalla. Tämä siis vesillä joita Taiwan pitää sen aluevesinä. Kiina ilmoitti sen jälkeen, että vuosikymmeniä rajoina pidettyjä alueita ei enään kunnioiteta. Lisää tästä voi lukea esim Financial Times
Saa nähdä miten asiat etevät. Jos Kiina alkaa pysäyttää aluksia Taiwanin ja Kinmen:in välillä niin homma alkaa vaikuttaa pahalta. Kinmen:llä asuu kuitenkin yli 100.000 Taiwanilaista joten kyseessä ei ole mikään pieni saari.
Länsipankit ovat saaneet tuta Kiinan talouden vaikeuksista. Oikeasti kuinka paha tilanne Kiinassa on ei taida olla kuin keskuskomitean tiedossa, jos edes heille kerrotaan totuutta. Diktatuurissa ei totuutta yleensä kerrota.
Jotain voi päätellä länsipankkien alaskirjauksista eli HSBC on tehnyt reilun kolmen miljardin euron tappiokirjaukset Kiinasta viime vuodelta (Financial Times). Käytännössä HSBC:n pelasti EU alueen korkojen nousu. Jo viime lokakuussa toinen iso pankki eli Standard Chartered teki 650 miljoonan euron alaskirjauksen sijoituksista kiinalaiseen pankkiin. Voi tulla kova rytinä.
Ongelma alkoi uponneesta kiinalaisveneestä joka oli Taiwanin alueella ja lähti karkuun kun Taiwanin merivartiosto lähestyi. Ymmärsin, että kyseessä oli 4-hengen pikavene, joka lähti karkuun Taiwanin merivartioston alusta. Pikavene kaatui ja merivartion alus poimi veden varassa olleet kiinalaiset kyytiin. Näistä kaksi todettiin sairaalassa kuolleeksi.
Nyt Kiina syyttää näiden kahden kuolemasta Taiwanin hallitusta ja on ilmoittanut, että “Kiina pidättää oikeuden ryhtyä lisätoimenpiteisiin ja Taiwan kantaa kaikki seuraukset”.
Kiinan ratkaisut kuulostavat vähän randomeilta ja sellaisilta, jotka eivät ratkaise isoja ongelmia.
HONG KONG/BEIJING, Feb 21 (Reuters) - Chinese banks have approved property development loans of $17.20 billion as part of a special mechanism to inject liquidity into the sector, but detailed statements show some loans to distressed developers are only adjustments of existing credit.
Banks are adjusting the repayment plans or extending the maturity of some existing loans and not granting new credits, bankers and developers said.
