Yhdysvallat pyrkii tekemään Kiinan vastaisia toimia esimerkiksi korvaamalla kiinalaiset nosturit, mikä ei ole helppo homma. Tällaisia nostureita periaattessa pystyy käsittelemään etänä ja USA:n mukaan Kiina olisi periaatteessa valmis häiritsemään esimerkiksi tarvittaessa näiden nosturien käyttöä. Yhdysvallat pyrkii jatkossa kehittämään ja käyttämään omia vaihtoehtoja.
“Communist China is no friend to the United States and consistently works to undermine American interests and our security,” said Rep. Carlos Gimenez (R., Fla.), who has introduced legislation intended to address the security risks posed by the cranes. “Our ports are critical hubs of economic activity; a cyberattack by Communist China could cause a cascading impact to domestic and global supply chains,” he said in a statement.
Muut ei unohda, mutta minä unohdan, että muutkin pyristelevät pois Kiinariippuuvuudesta Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi mm. Japani pyrkii samaan.
Kiina ei ole enää niin ylivoimainen Yhdysvaltoihin viejä, koska roolia on ottanut mm. Meksiko. No on myös Vietnamilla (PYN Elite) ja Intialla oma osuutensa. No ei hätää Kiina… Saksa kuitenkin kompensoi.
Myös Japani ja Etelä-Korea ovat etääntyneet Kiinasta, ainakin jossain määrin. Tilastollinen tulkinta riippuu näiden kahden talouden ja Kiinan välisistä monimutkaisista suhteista. Suuri osa niiden kaupasta liittyy japanilaisten ja eteläkorealaisten Kiinassa perustamiin toimintoihin. Japani ja Etelä-Korea vievät osia, komponentteja ja tarvikkeita Kiinan toimipaikoilleen ja tuovat valmiit tuotteet takaisin kotimarkkinoilleen. Tietoja Kiinasta tuoduista tuotteista ei ehkä vielä ole helposti saatavilla, mutta kiinalaiset lähteet osoittavat, että Japanin ja Etelä-Korean vienti Kiinaan on laskenut, mikä osoittaa niiden Kiinassa sijaitsevien toimintojen vähentymistä. On myös merkillepantavaa, että samaan aikaan Japanin ja Etelä-Korean vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut ja ylittää nyt Kiinan.
Yhdysvaltain apulaisvaltiovarainministeri Wally Adeyemo ei ole huolissaan Kiinan talouden ongelmista, jotka johtuvat maan kiinteistösektorista, ikääntyvästä väestöstä ja yritysten yleisestä hankalasta toimintaympäristöstä. Hän on ennemminkin huolissaan Kiinan ylijäämäisestä tuotantokapasiteettista, joita vastaan USA voi taistella tullein ja verohelpotuksilla oman maan toimijoita kohtaan esim. sähköautojen osalta.
He said Biden administration policies, including investments in infrastructure, semiconductors and clean energy technologies, have made the U.S. a more attractive investment destination. “As long as we are able to continue to do that, I feel good about the fact that the dollar, America’s financial system, is going to remain dominant in the world,” Adeyemo said.
Lipsahtaa enemmän Japanin puolelle, mutta @Sijoittaja-alokas loi sopivan aasinsillan.
Jotenkin tätäkin on odottanut. Japanissa on kaikki mahdollisuudet olla omavaraisempi niinkin kriittisessä asiassa kuin siruteknologiassa. On oikein tervettä, että halutaan kehittää omaa tuotantoa ja tietysti myös varautua siihen mahdollisuuteen, että Xillä iso pyörä pyörähtää ratkaisevan pykälän Taiwanin suhteen. Pakko kaivaa taas kirjahyllystä Chip War ja tarkistaa miten tämä skenaario (Japanin rooli) siinä nähtiin…
Samaan hengenvetoon on todettava, ettei Kiinakaan ole jäämässä (vanhojen koneidensa) laakereilleen lepäämään. En tiedä tarkemmin noiden artikkelissa viitattujen vientirajoitteiden taustaa, mutta lähtökohtaisesti terve suuntaus tämäkin, että Kiina kehittää omaa tuotantoaan. Toivottavasti saa jatkossa isommatkin mittasuhteet, niin kenties Taiwanin rannikon etuvartioaseman pioneerit uskaltaa jossain vaiheessa käydä lomillakin joskus.
Kiina ilmoitti kiristävänsä osakemarkkinoiden johdannaisten valvontaa ja kertoi rankaisevansa erästä rahastoyhtiötä liiallisesta osakeindeksifutuurikaupankäynnistä.
Näillä toimijalla pyritään elvyttämään sijoittajien luottamusta markkinoihin (ulkkarien luottamus varsinkin nousee ). Kiina aikoo vahvistaa vipuvaikutuksen hallintaa ja tiukentaa markkinoiden toimintaa.
China’s securities regulator said on Wednesday it will tighten scrutiny of derivative businesses in the stock market, and announced punishment of a hedge fund company for excessive, high-frequency trading in share index futures.
Presidentti Xi Jinping on antanut ministereille ja paikallishallinnoille ohjeistuksen: “unleash new productive forces”.
Pääministeri Li Qiang peesaa ja kertoo Kiinan tukevan kehittyviä aloja ja teollisuutta esim. sähköautoja, kvanttiteknologiaa etc.
By focusing on the prospect for future growth, the slogan shifts the focus from China’s present difficulties, including weak consumer confidence, the overhang of a property crisis and local government indebtedness.
But how China will implement the vision – the challenge taken up on Tuesday by China’s parliament, a body controlled by the Party – remains unclear and its success uncertain.
Kiinan kuluttajahinnat nousivat ekaa kertaa elokuun jälkeen, toisaalta Kiina oli toipumassa suurimmasta kuluttajahintaideksi pudotuksesta sitten vuoden 2009.
Kuluttajahintaindeksi nousi 0,7 prosenttia helmikuussa verrattuna aikaisempaan vuoteen ja nousu oli analyytikon ennusteita isompi, sillä analyytikot odottivat 0,3 prosentin nousua.
Handelsbankenin markkinakatsauksessa (11.3.) käsitellään kiitettävästi Kiinaa.
Kiina pitää BKT:n kasvutavoitteen 5,0 prosentissa tänä vuonna, voi olla vähän haastavaa saavuttaa tämä tavoite. Talous elpyy hitaasti, lisäksi kiinteistösektori ja paikallishallinto painivat velkaantumisongelman kanssa eikä iloa tuota myöskään se, miten geopoliittiset ongelmat lisäävät kaupan esteiden tuomaa riskiä.
Kiinan kuluttajahinnat nousivat 0,7 prosenttia helmikuussa, joka johtui suuremmilta osin ruoan hinnan palautumisen ansiosta.
Maan keskuspankki kohdentaa tukea kulutuskysynnän lisäämiseksi ja paikallishallinnon tukemiseen.
Sähköautot ovat vasta alkua. Kiina keskittyy yhä vahvemmin uusiin innovaatioihin ja teknologiaan. Maailma ei ole vielä välttämättä käsittänyt, mitä se merkitsee.
En jaksa oikein uskoa Kiinan innovaatioihin. Mitä innovaatioita sieltä muka on tullut ja autoritäärinen järjestelmä, jossa ajattelusta rankaistaan ja Suuren Johtajan tottelemisesta palkitaan, ei erityisesti kannusta innovoimaan. Toki valmistusteknologiaa pystyy kopioimaan (paitsi TSMC:n kohdalla ei ole onnistuttu ainakaan vielä), eli kyllä Kiina voi kaikenlaista tehdä jatkossakin, mutta vaikea nähdä, että miten siellä voitaisiin nousta tason “Kopioidaan muutaman vuoden viiveellä se, mitä USA tekee” yläpuolelle?
Innovaatioiden puute ei toki ole mikään suoja perinteiselle teollisuudelle länsimaissa, esim. autoteollisuudelle. Kunhan vain kommentoin otsikkoa ja pahimpia uutisen korulauseita.
USan pressanvaalit voivat olla Kiinan suhteen varsin merkittävät kahdellakin tavalla. Ensiksi USAn pressan tulevat linjaukset kauppa- ja teknologiapolitiikassa vaikuttavat merkittävästi Kiinan talouteen. Toiseksi kun Kiina on hyvinkin huolissaan mahdollisesta Trumpin valinnan tuomasta arvaamattomuudesta, niin mitä vaikutuksia sillä on Venäjän ja Kiinan suhteisiin, koska Venäjälle Trumpin valinta olisi hyvä vaihtoehto, Kiinalle paha. Miten Kiina tulee suhtautumaan Venäjältä tapahtuvaan vaalivaikuttamiseen.
Innovaatiot helppoja, massatuotanto vaikeaa. Kiina osaa massatuotannon ja innovaatiot voi kopioida muualta. Isoin ongelma on massatuotanto maassa jossa ei ole mitään kiinnostusta laatuun ja tuoteturvallisuuteen.
Kiinassa kaikessa mahdollisessa mennään kustannukset edellä ja jos tilaaja hyväksyy lopputuloksen eikä vilunkipelistä jäänyt kiinni, tämä on kahdehdittava temppu. Täysin fundamentaalinen ongelma järjestelmän arvoissa. Jos kusettamisesta jää kiinni, moitittavaa on kiinnijääminen ja siitä seuranneet lisäkustannukset, mutta ei itse kusetus.
Tämä yhdistettynä nousseisiin kustannuksiin on jo vähitellen ajanut valmistusta pois Kiinasta muualle Aasiaan. Vapautunut kapasiteetti ja työvoima on valjastettu omien merkkien tuotantoon ja keskusjohtoisesti tehty roska täyttää maailmaa niin että heikompaa hirvittää. Tuloksena sananmukaisia tuotteiden vuoria joita ei saada myytyä koska ovat laadullisesti niin uskomatonta roskaa että eivät tahdo kelvata edes Kiinan markkinoille.
Oletettavasti kun päätä on hakattu seinään tarpeeksi kauan arvojen pitää muuttua, mutta ongelmat ovat niin fundamentaalisia että saattaa ottaa kokonaisen sukupolven ennen kuin Kiina on oikeasti vakavasti otettava kilpailija tuotteissa joita he ovat ihan itse kehittäneet ja valmistaneet (ideat varastaen, mutta se nyt on ihan normisettiä kilpailuilla aloilla).
Kiinan maakunnat eivät ole kuullemma vain konkurssissa, vaan ne ovat paljon pahemmassa taloudellisessa tilanteessa (miten ) . Ilmeisesti tilanne on todella todella surkea maakunnissa ja niiden kehitystä on mahdoton ennustaa…
BRICS-maat, kun saavat aikaiseksi oman valuutan, niin siitä tulee aikamoista…
Financial Timesin juttu Kiinan teollisuuden piristymisestä. Kiinteistöpuoli on edelleen ollut hyvin heikko maassa eikä Kiina ole kovinkaan paljon alaa nyt tukenutkaan.
China’s economic data is being closely watched for any signs of improved momentum after a period marked by deflation, low consumer confidence and a property cash crunch that has spread to some of the country’s most trusted developers in the past year.
Kiinan obligaatiomarkkinoilla on ollut vauhtia; valtion velkakirjojen hinnat ovat nousseet ja niiden tuotto on laskenut.
Kiinan hallitus harkitsee myös toimenpiteitä, kuten varantojen leikkaamista ja erityisten obligaatioiden myymistä ihan vain taloudellisen tilanteen tukemiseksi ja talouskasvun edistämiseksi.
Kiina suunnittelee jenkkiläisten mikroprosessorien, kuten Intelin ja AMD:n poistamista hallituksen tietokoneista, lisäksi maassa pyritään syrjäyttämään Microsoftin Windows ja muitakin ulkomaalaisten tietokonejuttuja omilla vaihtoehdoilla.
USA puolestaan pyrkii vahvistamaan oman maan puolijohteiden tuotantoa Bidenin hallinnon CHIPS and Science -lain avulla.
Saas nähdä, miten Kiinan aikomus toimii käytännössä. Lyhyellä aikavälillä ainakin paljon kustannuksia ja vähän tuloksia. Mikäli tekevät pitkäjänteisesti, voi Kiinassa olla oma käyttöjärjestelmän ehkä 5 vuodessa ja täysin omin voimin tehtyjä tietokoneita n. 10 vuodessa, mutta luultavasti teknisesti huomattavasti länsimaita jäljessä. Täysin omin voimin tehty käyttöjärjestelmä ja omaan tekniikkana perustuva laite voi olla länsimaisille hakkereille vaikeampi murtaa, johtuen jo kielimuurista. Kääntäen, vain pienellä porukalla tehty ja testattu softa ja laitteisto, joka ei ole kansainvälisesti käytössä, tietoturvayhtiöiden testauksessa ja jatkuvassa päivityksessä on vääjäämättä reikäisempi kuin mikään markkinoilta saatavissa oleva vaihtoehto.
En pidättelisi henkeäni tuon hankkeen suhteen, mutta aika näyttää.
Kiinalla on jo “oma” (hallinnon käyttämä) käyttöjärjestelmä.
Luonnollisesti omaa on lähinnä nimi ja logo. Linux mikä Linux. Muutoksia pellin alla voi tosin olla vaikea varmistaa koska hallinnon käyttämä versio on suljettu siltä osin. En ole tonkinut tuota “open”-versiota, mutta uskoisin että muutokset ovat pieniä ja pääosin siellä salauspuolella. Kiina on softan osalta hyvin pragmaattinen. Kaikki kopioidaan ja kellään ei ole mitään tunnontuskia tältä osin. Vain vientiin menevän tavaran osalta ketään kiinnostaa IP-asiat.
Laitteistopuolella “omia” koneita väsätään niin x86n kuin ARMin ympärille.
Mutta koska jenkit ovat kiristäneet tämän osalta ruuvia ja uudempien x86-64 ytiminen lisenssointi on jäissä, ollaan kääntymässä MIPS-pohjaiseksi
Vielä ollaan luokkaa viisi vuotta perässä, mutta tässä voi käydä hassusti. Toisin kuin Venäjä joka ei oikeasti realistisesti pysty kotikutoiseen tietokonerautaan, Kiina siihen pystyy ja jos suorituskyvyllä ei ole suurta merkitystä, jo tänään.
Toistaiseksi suorituskyky heikko mutta jo sillä tasolla että jos halutaan että valtion suuret salaisuudet pyörivät laitteissa joissa ei ole länsikamaa, se on jo ihan realismia tänään eikä kymmenen vuoden päästä. Myös aiemmissa x86-prossuissa tärkein muutos mitä lisenssoituihin tavaroihin tehtiin oli kyrptograafiset ominaisuudet, ts. länsiraudasta joka lisensoitiin vaihdettiin kryptopalikat custom-tavaraan.
GPU-puolellakin on jo liikehdintää, tosin tältä osin piirit nojaavat vahvasti ulkopuolelta lisensoituun arkkitehtuuriin
Pohjautuu Imagination Technologiesin PowerVR-arkkitehtuuriin, mutta tässäkin kehitys on käynnissä ja voisin kuvitella että jollain aikavälillä arkkitehtuuria viedään kotikutoisempaan suuntaan.
Ei pidä uinua tai jonain päivänä voidaan huomata että oho, nopein tietokonerauta tuleekin Kiinasta ja eivät myy sitä ulkopuolisille…
). Kiina aikoo vahvistaa vipuvaikutuksen hallintaa ja tiukentaa markkinoiden toimintaa.
) . Ilmeisesti tilanne on todella todella surkea maakunnissa ja niiden kehitystä on mahdoton ennustaa… 
