Kiinan suurin kiinteistökehittäjistä Country Gardenon on lykännyt vuoden 2023 taloudellisten tulostensa julkaisua. Osakekauppa tullaan keskeyttämään 2.4., kuten säännöt määräävät.
Lokakuussa Country Garden ei kyennyt maksamaan velkoja
China’s largest private property developer, delayed the publication of its 2023 financial results on Thursday saying it needed to collect more information to make appropriate accounting estimates and judgements. “Due to the continuous volatility of the industry, the operating environment the group is confronting is becoming increasingly complex,” it said in a filing. The developer, which defaulted on $11 billion of offshore bonds late last year and missed a 96 million yuan ($13.3 million) cokursivoitu tekstiupon payment this month, originally scheduled a board meeting on Thursday to approve its 2023 results.
Kiinan talous on kasvanut mukavasti kolmen vuosikymmenen aikana, mutta miten tyytyväisiä ovat sijoittajat.
Miten suhtautua muutenkaan Kiinaan viralliisin taloustietoihin ja siihen, mikä todellisuus siellä on. Pitkässä juoksussa Kiinan omaksi edukseenkin olisi parempi olla rehellisempi toimija, jos kaipaavat maahansa sijoittajia jne. Toki tämän maan johdolla on erilaisia outoja prioriteetteja.
Kiinalaisia innovaatioita. Tiktok, suurnopeus junat, sähköautot ja niiden battery swap, Temu nopeiten jenkeissä kasvava online kauppa, maailman paras konenäköön perustuva ihmisten valvontajärjestelmä. Tässä jotain.
Jos katsoo vain tutkimuspuolta niin luonnontieteissä ja tekniikassa monella alueelle kiinalaiset hallitsevat. Jollain tutkimusalueilla jopa 80% tutkimusartikkeleista tulee Kiinasta. Taso kiinalaisten tekemässä tutkimuksessa on ihan länsimaiden tasolla mutta määrällisesti suurempaa. Samaa ei voi sanoa vaikka Intiasta jonka tutkimuksen taso on paljon Kiinaa jäljessä.
Kiinassa tutkimuksessa kilpailu on kovaa, töitä tehdään paljon ja menestyksestä myös palkitaan. Kiinalaiset yliopistot ovat palkanneet takaisin Kiinaan monia lännessä hyvin menestyneitä tutkijoita. Tämä kertonee että palkka ja muut edut ovat siellä kohdillaan.
Innovaatiot vaativat paljon raakaa työtä ja se sopii kiinalaiseen työkulttuuriin. Ei innovaatio yleensä ole mikään Pelle Pelottoman päässä yhtäkkiä syttyvä lamppu. Tai jos onkin niin silloinkin on pitänyt tehdä valtava määrä pohjatyötä että se lamppu voi edes teoriassa syttyä.
Harmi vaan että puolueen roskasakki kampittaa taloutta nationalistisella sekoilulla, kansalaisten kontrolloinnilla ja omistuksen rajoituksilla. Toinen Kiinan ongelma on korruptio. Jos noista päästään eroon niin Kiina on houkutteleva sijoituskohde. Valitettavasti mitään postiivista signaalia ei näiltä osin ole nähty vaan on tasaisesti menty huonompaan suuntaan. Tästä syystä en omista kiinalaisia osakkeita enkä uskaltaisi ostaa myöskään kiinalaista sähköautoa, koska se auto voi Xin mahtikäskyllä pysätä koska tahansa.
Tämä on totta. Kiinan korruptio on aivan Venäjän tasoa, joskin siitä ei ole puhuttu niin paljoa. Kiina on panostanut mm. Armeijaansa viime vuosina tähtitieteellisiä summia, vähän kuin Venäjä ennen hyökkäystä Ukrainaan. Onhan se noloa, kun sitten paljastuu jotakin tällaista.
Bloomberg indicated the purge was due to “widespread corruption” that has undermined “efforts to modernize the armed forces and raised questions about China’s ability to fight a war,” according to U.S. intelligence. Specifically, Chinese missiles were allegedly filled with water, rather fuel, including many of the missiles in the silo fields recently discovered by open-source intelligence.
Tämä ei ole varmasti ainoa tapaus, se vain sattui pääsemään julkisuuteen. Autokratioiden ikuinen ongelma kun on se, että pomo ei koskaan elä niin kuin saarnaa, rehellisyydestä ei palkita ja parhaat edut saa se, josta pomo pitää eniten. Lisäksi, koska iso pomo varastaa, on muillakin moraalinen oikeus varastaa niin paljon kuin kykenee.
Hauskasti, kiinalaisiin autoihin liittyen, vaikea sanoa, onko ao. Tapaus korruption, ohjelmistomokan vai jonkin muun vilungin syytä, mutta ilmentää hyvin niitä ongelmia, joihin on varauduttava käytettäessä kiinalaisia tuotteita.
Lisäksi, @Avokado mukaan kehotan varautumaan siihen, että hankittuasi kiinalaisen auton, varaudu siihen, että Taiwanin invaasion sattuessa ja Suomen valitessa puolensa, auto ei liiku metriäkään ilman Pekingin ylilordin lupaa.
Aina kannattaa myös miettiä sekin asia, että jos teillä on made in china kodinturvajärjestelmä, kuka pääsee kirjautumaan siihen sisään katsomaan kameroita, tietämään ketä on kotona ja milloin, sekä mitä teit viime yönä… Vihje: näitä asetuksia et löydä järjestelmän hallintapaneelista. Rauhoituksen sana vielä, tällaista järjestelmää on luultavasti turvallista käyttää, jos et ole poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö, strategisesti tärkeän yrityksen työntekijä, omistaja tai johtaja, poliittinen avustaja, varakas investoija Kiina-kytköksillä, tutkija, keksijä, journalisti, viranomainen tai jonkun tällaisen lähisukulainen.
Edit: em. Kirjoitus on pelkästään oma mielipide, eikä pohjaudu mihinkään tutkittuihin faktoihin. Suhtaudu siihen kriittisesti.
Kiinan strategia elvyttää itsensä ulos hitaan kiinteistöromahduksen montusta viennillä näyttää saaneen maailmalla alati ärtyneemmän vastaanoton.
" To revive its economic fortunes, China is flooding the world with cheap goods, a multitrillion-dollar sequel to the China shock that hit global manufacturing more than two decades ago.
This time around, the world is fighting back.
The U.S. and European Union are threatening to raise trade barriers to Chinese-made electric vehicles and renewable-energy gear. Now, emerging economies including Brazil, India, Mexico and Indonesia are joining the backlash, zeroing in on Chinese imports of steel, ceramics and chemicals that they suspect are being dumped on their domestic markets at knockdown prices.
“China is too large to export its way to rapid growth,” Treasury Secretary Janet Yellen said Friday in Guangzhou, her first stop on a trip to China in which she repeatedly warned her hosts against revving up its economy by churning out cheap goods. “And if policies are oriented only at generating supply and not also at generating demand, global spillovers will result.”"
Protektionismia pukkaa. Yleensä mahdollisimman vapaata kauppaa etenkin ekonomistit ajattelevat hyvänä asiana kuluttajien kannalta. Mutta tällöin herkästi unohtuu se toinen puoli: omat tuotannon työpaikat! Tällä kertaa tämä ei näytä unohtuvan muulta maailmalta.
Maanantaina ilmeisesti kiinalaissijoittajat muut tahot seuraavat tarkasti juanin päivittäistä viitekurssia, odottaen maan virallista vastatoimea valuutan laskuun.
Viime viikolla juanin arvo lähenteli sallitun kauppavälin alarajaa, mikä voi johtaa viranomaisten toimiin valuutan vakauden varmistamiseksi. Saa nähdä, tuetaanko valuuttaa voimakkaammin vai sallitaanko sen arvoon lievä lasku. Tämä kaikki voi vaikuttaa laajemminkin maailmaan.
Kiina auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat tieteen ja teknologian aloilla. Maa “antaa” rahaa pankeille, jotta nämä voivat vastaavasti lainata näille yrityksille. Lainat ovat edullisia(?), koska niiden korko on vain 1,75%. Yritykset voivat käyttää rahaa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämiseen jne.
Kiina toimii näin, koska nämä yritykset voivat auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja kasvattamaan yleisesti maan taloutta.
Lainojen arvo olisi 500 miljardin yuanin suuruisia, mikä on dollareissa 70 miljardia. Lainat ovat yhden vuoden mittaisia ja ilmeisesti sellaisia, että jossain tapauksissa niitä voi jatkaa.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen käväisi Kiinassa ja kertoi huolensa siitä, että Kiinan valmistusteollisuuden voimakas kasvu uhkaa muita talouksia. Ilmeisesti Yellen sai ihan ookoo vastaanoton Kiinassa, mutta vähemmän yllättäen ei todennäköisesti johda niihin politiikan muutoksiin.
Globaali talous kärsii Kiinan tehostuneista tehdasviennistä, ja Kiinan tulisi hänen mukaansa panostaa enemmän kotimaiseen kulutuskysyntään.
Kiinan pääministeri Li Qiang on ilmoittanut, että maa aikoo tehdä “makropolitiikkansa” johdonmukaisemmaksi ja kiinnittää huomiota tarkkaan politiikan toteuttamiseen.
Sähköautoja tungetaan Eurooppaan vaikkei niille ole edes ostajia/varastoja. Teräksessä oli aikoinaan sama tilanne, paatit täyteen ja kohti eurooppaa ja toivotaan ennen kuin on perillä että lastille löytyy ostaja.
Tästähän on aiemminkin tarinoitu. Saksalaisen ammustuottaja Rheinmetallin toimitusjohtajan Armin Papperger arvioi FT:lle, että yli 70 prosenttia Euroopan tarvitsemasta puuvillalintteristä tulee Kiinasta
Ja vaikka BKT Kiinassa vielä kasvaa siinäkin vauhti tuntuu hiipuvan, jolloin lopputulos voi olla mielenkiintoinen.
Tuntuu myös ettei hallinto ole halukas näkemään ja kuulemaan mistään ongelmista alkaa soppa olla melko valmis. Esim. kun lukee Kiinassa olevien analyytikkojen kommentteja ja vertaa Singaporessa olevan analyytikon kommenttiin, niin ero on melko räikeä: Analyst comments after Fitch downgrades China rating outlook | Reuters
Kiinan suhteen sijoittajilla on perusoletuksena, että tapahtuu mitä hyvänsä, se on keskushallinnolla ja puolueella hanskassa.
Autoritääriset maat seisovat savijaloilla, koska kaikki pyörii vallassa olevan eliitin ympärillä. Ja eliitin eliitti (johtaja) vanhenee ja vaihtuu joskus. Jatkuvuutta ei ole samalla tavalla, kuin heiveröisiltä näyttäviltä demokratioissa.
Mutta ulospäin autoritääriset maat näyttävät mahtavilta, jopa ikuisilta.
Olisi mielenkiintoinen pohdinta joskus Varttiinkin, mitä jos yleinen oletus Kiinan vakaudesta osoittautuu vääräksi?
“It had never even occurred to me that in the Soviet Union anything could ever change. Let alone that it could disappear. No one expected it. Neither children, nor adults. There was a complete impression that everything was forever.” So spoke Andrei Makarevich, the famous songwriter and musician,² in a televised interview (1994). In his published memoirs, Makarevich later remembered that he, like millions of Soviet citizens, had always felt that he lived in an eternal state (vechnoe gosudarstvo ) (2002, 14).”
Kyllä kiitos pohdintaa Kiinasta ja onko se lopulta vakaa - tosin itselleni näyttäytyy että epäily Kiinan tulevaisuutta kohtaan on melko voimakasta länsimaissa.
Tuohon lisäisin vielä että maailma muuttuu myös koko ajan ja myös valtioiden tulee vastata näihin muutoksiin. Vahva yksi ääninen johtajuus on vähän kuin “one trick pony”, eli saa tuloksia tietyssä tilanteessa ja kun olosuhteet muuttuvat, ei käytössä olevat reseptit ole välttämättä niitä oikeita.
Kiinan talous on rakennettu vahvan kasvun varaan. Nyt kun kasvu alkaa yskiä, ongelmia kasaantuu kovin paljon.
Ei kovin resilientti malli (tuo tämän päiväinen kirjoituksesti taitaa päteä valtoidenkin tasolla?).
Eikös tämä sama koske myös esim. pörssiyhtiöitä? Joskus leikitellyt ajatuksella, että miten joku yritys toimisi jos työntekijät valitsisivat päättäjät demokraattisella äänestyksellä. Aina päätynyt siihen lopputulokseen, että ei kovin hyvin tai ainakaan kovin pitkään.
OP:n Hyödyn katsauksessa käsiteltiin paljon Kiinaa, niin siksi laitan tämä tänne. Kommentit videoon liittyen mieluimmin sitten, kun on kuunnellut ja katsonut sen.
Hyödyn matkassa on viikoittainen videosarja, jossa OP:n salkunhoitaja ja strategi Jussi Hyöty vie sinut suoraan maailmantalouden pulssille. Sarjan tavoitteena on auttaa sinua oivaltamaan talouden kuumimpia ajureita ja niiden vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin nyt ja tulevaisuudessa.
Aiheet:
00:13 Kiinan talousmalli törmäyskurssilla Lännen kanssa 10:53 Kiinan teollisuuden tuki on “beggar-thy-neighbour” -strategia 22:54 Yhdysvallat on globaalin ylisäästämisen vastaanottaja 32:13 Valuuttamarkkinoilta näkee talouksien vahvuuden 43:31 Yhteenveto
Xi:n uusi iskulause “new quality productive forces” ei ole sisällöltään kovin uusi. Kiinan välttämätön talousmallin muutos näyttää olevan paluu tarjontaa kasvattavaan teollisuuspolitiikkaan. Xi:n tavoitteissa ensin tulee geopolitiikka ja sitten talous, mikä tulee taloudelle kalliiksi.
Sekä von der Leyen (EU) että Yellen (USA) ovat syyttäneet Kiinaa epäterveestä kilpailusta. Koska Kiinan teollisuus on maailman suurin (2 x USA), lisäinvestoinnit teollisuuteen johtavat automaattisesti ylikapasiteettiin, jota kotimarkkinat ja muu maailma eivät voi sulattaa.
Kiina panostaa lisää teollisuuteen, vaikka taloutta tasapainottava ratkaisu olisi panostaa kotimaiseen kulutukseen. Rationaalinen selitys tälle on pyrkimys syödä Lännen teollisuutta sisältäpäin. Jos Länsi vastaa Kiinan halpatuotantoon protektionistisilla keinoilla, Kiinalle jää käteen ylikapasiteettinsa. Jos Länsi ei pystytä protektionistisia suojamuureja, sen teollinen pohja murtuu.
Keskeinen osa Yhdysvaltain vaihtotaseongelmaa on valuutan reservistatus, joka imee pääomia Yhdysvaltoihin ja velkaannuttaa talouden. Yhdysvaltain talous ei kestä loputtomiin dollarin reservistatusta. Yhdysvaltojen olisi järkevää aloittaa dollarin reservistatuksesta irtaantuminen, mutta dollari on Yhdysvaltain tehokkain ase geopolitiikassa.
Yksiselitteisesti, ei koske. (Demokraattinen) valtio on olemassa kansalaisia varten kun taas yritys omistajia varten. Yksittäisen henkilön on valtioon käytännössä pakko kuulua, yritykseen ei. Valtasuhteet ja kannustimet ovat aivan erilaiset.
Asian ydin on nähdäkseni vallan ja päätöksen teon hajauttaminen, joka tuottaa järjestelmään diversiteettiä, mikä tekee siitä resilientimmän. Sama ilmiö toistuu luonnossa sekä yrityselämässäkin. Jos jonkin eliön kanta mukautuu liian homogeeniseksi tai tiettyyn ympäristöön erikoistuneeksi sen sukupuuton todenäköisyys kasvaa, koska ympäristön muuttuessa se on todenäköisemmin kyvytön sopeutumaan siihen. Sama idea on taustalla väitteessä, että yrityksen monimuotoisuus tekee siitä tuottavamman. Lähestulkoon aina tätä ideaa toteutetaan enemmän tai vähemmän yrityksissä jakamalla yritys kaikenlaisiin osiin ja antamalle päätösvalta joistain asioista sen sijaan, että omistaja itse päättäisi kaikesta. Omistajat->Hallitus->TJ jakokin on esimerkki päätöksenteon hajauttamisesta.
Kiinan strategia kasvaa teollisuusvienti ja investoinnit edellä kohtaa artimeettisiakin haasteita. Tässä hyvä Michael Pettisin kirjoitus viime vuoden lopulta.
En lähde tässä referoimaan koko settiä, mutta käytännössä Kiinan BKT on 18 % maailmantaloudesta, kulutus 13 % mutta teollisuustuotannosta kolmannes ja investoinneista myös.
Mikäli Kiinan talous jatkaisi nopealla, ~5 % kasvu-uralla teollisuus edellä, sen teollisuuden osuus nousisi entisestään.
Tämä käytännössä tarkoittaa, että EU:n, Intian ja Yhdysvaltojen pitäisi vapaaehtoisesta antaa Kiinan syödä niiden teollisuuspohjan rippeetkin pois.
Näyttääkö nyt siltä? Ei todellakaan.
Kiina on liian iso kasvamaan teollisuusvienti kasvun ajurina, mutta kulutuksen ruokkiminen on poliittisesti vaikeaa.
Lisäys: maat, joilla on ylituotantoa, ovat globaaleissa taantumissa heikoilla. Osasyy USAn todella pahaan 30-luvun lamaan oli sen massiivinen ylituotanto, mikä joutui sopeutumaan surkastuvaan maailmaan 30-luvulla. Jos maailmassa lisääntyy protektionismi tai maailmantalous ajautuisi taantumaan, Kiinan talous olisi kunnon koetuksella.
Osuuskunnissa päätännästä vastaava elin, olipa mikä tahansa nimeltään, valitaan demokraattisesti. Näyttää demokraattiseen valintaan perustuva S-ketju pärjäävän ei-demokraattiseen K-ketjuun verrattuna varsin hyvin. Myös “Ei kovin pitkään” -heitto sopii paremmin sinne K-ketjuun ja muihin yrittäjiin. Osuuskunnat senkun porskuttaa. S-ketju, Osuuspankit, Metsäliitto yms. Vertaa huviksesi niiden liikevaihtoa ja nettotulosta Helsingin pörssin firmoihin.
Kiinan ja Venäjän näennäinen vahvuus on tosiaankin rakennettu savijaloille. Venäjän suhteen tehtiin vuosikymmeniä ja itse asiassa sata vuotta sitten virhearvio, että kaupan kautta saataisiin aikaan keskinäinen riippuvuus. Mutta kun ei-demokraattinen hallinto saattaakin pitää taloudellista rationalismia sivuseikkana ja kristillistä vanhoillista ideologiaa ja suurvaltahaihattelua tärkeämpänä.
Tuskin venäläiset nykymenoa haluaisivat, jos kansalla olisi mahdollisuus asiasta päättää. Kiina? Tuli juteltua viime kesänä usean kerran kiinalaisen nuoren naisen kanssa. Ystävälliseltä ja aika vainoharhaiselta vaikutti. Diktatuuri perustuu pelkoon. Kuka vaan voi olla ilmiantaja. Kiinan talous perustuu pelkoon, Venäjän valheeseen, varkauteen ja pelkoon. Ei koske Eurooppaa? Kannattaa tutustua Unkarin äärioikeistolaiseen demokratian tuhonneeseen diktatuuriin, jota Suomessakin eräät piirit kannattavat.
Halvat kiinalaiset tuotteet eivät ole mikään uusi ilmiö globaaleilla markkinoilla, mutta niiden viimeaikainen kasvuon ollut huomattavaa.
Kiinan teollisuuden ylikapasiteetista johtuva hyödykkeiden markkinoille dumbaaminen voi heikentää niin amerikkalaisten, kuin eurooppalaistenkin yritysten kykyä kilpailla ja se johtaa myös toimitusketjujen ylikeskittymiseen.
Tällä kertaa tämä ei näytä unohtuvan muulta maailmalta.
