Kiinan talouden tulevaisuus

Pahan koalitio tavoittelee uutta maailmanjärjestystä ja hyväuskoinen Eurooppa on laput silmillä😬

4 tykkäystä

Veikkaan että Eurooppa on aika hyvin perillä mitä ympärillä tapahtuu, mutta mahdollisuudet vaikuttaa asioihin on aika olemattomat. Työtä pitää ostaa kiinasta kun omat käsiparit loppuu ja energiaa/raaka-aineita muilta diktatuureilta kun oma maa on lähinnä savea.

4 tykkäystä

Jostain syystä tuoretta dataa on vaikea löytää aiheesta, mutta Yhdysvalloissa kotitalouksien velan suhde käytettävissä oleviin tuloihin on noin 100 %. Kiinassa noin 100 % myös.

Tässä ehkä hämää velan suhde BKT:hen. Yhdysvalloissa se on päälle 80 %, Kiinassa päälle 80 %. Mutta tärkeä ero on, että Yhdysvalloissa kotitaloudet saavat BKT:sta merkittävästi suuremman palan itselleen, kuin kiinalaiset.

10 tykkäystä

Iso maa, isot elintasoerot. Kolmanneksi suurimmat Gini-indeksillä mitattuna maailmassa.

4 tykkäystä

Kiinan kokonaisrahoitus (kaikki rahoituslaitoksen lainat ja luotot) oli 200 miljardia juania miinuksella huhtikuussa, eli lainaa maksettiin enemmän kuin sitä otettiin.

Tämä on vasta kolmas kerta vuodesta 2002 lähtien. Viittaakohan nyt siihen, että kulutus ei kuitenkaan pyöri eikä investointeja tehdä kunnolla.

https://twitter.com/Barchart/status/1790050071574405222

3 tykkäystä

Jarmo Frimanin jakamana tämä tuli vastaan Äxässä. :slight_smile:

En tiedä ymmärsinkö oikein, käytin tekoälyä apuna. Tässä olisi dataa, miten Kiinaan muista maista tuodaan meriteitse.

Kiinan tuonnin kasvu:

  • Raakaöljy: 7% kasvua vs edellisen vuoden sama ajankohta.

  • Öljytuotteet: 28% kasvua kuukaudesta toiseen, eli 1,5 miljoonaa barrelia päivässä, mikä on uusi ennätys.

  • Rautamalmi: 13% kasvua vs edellisen vuoden sama ajankohta.

  • Hiili: 37 miljoonaa tonnia, mikä on uusi huhtikuun ennätys.

https://twitter.com/ed_fin/status/1789281389357023271

image

4 tykkäystä

Tässä on Jussi Halmeen video Kiinasta ja sen kiinteistösektorista sekä vähän muustakin. :slight_smile:

Taitaa Kiinan taloudelle olla suurin uhka Kiinan kommunistisen puolueen linjanvedot. Maailmantalous ei kestä sitä, että yksi isoista toimijoista koko ajan vääristää kilpailua tukemalla omiaan valtiontuilla, jotka muualla ovat kiellettyjä tai ainakin paljon rajallisempia.

Lisäksi Kiina ehdoin tahdoin haluaa kantaa osasyyllisyyden venäjän valtioterrorismista Ukrainassa. Nyt taas venäjä kiittelee Kiinaa sen rauhanehdotuksesta vuosi sitten. Tulisi Kiinalta kysyä, että minne katosi kevään 2022 puheet kansainvälisen oikeuden ja kunkin maan suvereniteetin kunnioittamisesta. Vuosi sitten Kiina valitsi puolensa ja ehdotti rauhaa, jossa koko Itä-Ukraina olisi lahjoitettu venäjälle aina Kiovaan asti.

Suomen mediassa julkaistiin silloin Kiinan rauhansomukseen liittyvä kartta, mutta se vaiettiin. Siinä Kiova olisi joella jaettu venäläiseen Itä-Kiovaan ja ukrainalaiseen Länsi-Kiovaan. Ilmeisesti Berliinin jako palveli hyvin Kiinaa aikoinaan.

Siitä jaetusta Kiovasta sitten raja jokea pitkin etelään ja lopulta lounaaseen merelle asti. Kiina siis halusi ja ilmeisesti vieläkin haluaa, että venäjän kansainvälisen lain vastaisesti valloittama eli varastama Ukrainan maa-alue vielä kolminkertaistettaisiin.

On siinä rauhanneuvottelija, tämä Kiina. USA:n suunnitellut talouspakotteet Kiinalle ovat pientä, jos tälläinen terroristivaltio venähän hyysäys ei lopu.

6 tykkäystä

Yhdysvallat on laittanut tulleja Kiinalaisille tuotteille.

Krugman kertoo miksi.

Mitä tekee Eurooppa?

9 tykkäystä

:+1:

3 tykkäystä

Kiina suosii omia teollisuudenalojaan. Biden ilmoitti nelinkertaistavansa tullit sähköautoille sekä korottavansa tulleja teräkselle, alumiinille, lääketieteellisille laitteille, puolijohteille, aurinkokennoille ja litiumakuille.

Kiina on “syyllistynyt” ylituotantoon mm. autoteollisuudessa, teräksessä ja aurinkopaneeleissa, mikä häiritsee globaaleja markkinoita. Kiinan oman maat tuovat lisää ongelmia, kuten heikko kotimainen kysyntä.

Jinpingin tavoite omavaraisuudesta ja viennin kasvattamisesta lisää entistä enemmän kauppasotaa. Kiinan strategia, joka pyrkii ylläpitämään kotimaisia työpaikkoja ja teollisuustuotantoa, vaarantaa globaalin talouden meininkiä ja lisää kauppakiistoja.

7 tykkäystä

Kiina myi paljon Yhdysvaltain valtion velkakirjoja.

Kiina haluaa ilmeisesti vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Nopealla myynnillä voi olla vaikutusta korkoihin, sillä velkakirjojen hinnat laskevat ja korkotuotot nousevat. Tällä voi olla omat vaikutuksensa Yhdysvaltain talouteen ja lainanottoon. Velkakirjojen myynti voi olla lisäksi poliittinen signaali taloudellisista jännitteistä Yhdysvaltojen kanssa.

https://twitter.com/JesseCohenInv/status/1791210297715290482

8 tykkäystä

Tässä on aika selkeästi näkyvillä, miten ja mitkä tulevat muuttumaan mm. tariffien osalta. :slight_smile:

https://x.com/stats_feed/status/1791342400557703261

8 tykkäystä

USA:n velka 32 000 miljardia, velan korkomenot 1000 miljardia vuodessa.
Kiinalla on noista noin 1300mrd, missähän ne muut on, jossakin Saudeissa yms. varmaankin paljon.
Mutta ei Kiina ole enää kovin merkittävä tekijä USA kannalta velkojana.
Kiinan kullan hamstraus johtuisi odotettavissa olevasta dollarin romahduksesta, onkohan kuinka todellinen skenaario, mutta ei Kiina ainakaan pysty kauppasodassa taalaa romahduttamana ja ei lienen intressiäkään.
“Yhdysvaltain liittovaltion budjetin tulot olivat 4 896 miljardia ja menot 6 271 miljardia 30.9.2022 päättyneeltä budjettivuodelta.”

1 tykkäys

Ai että USA liittovaltion budjettivaje olisi 21,9%? Laitoit lainauksen merkiksi lainausmerkit. Mistähän mahtaa olla lainattu?

2 tykkäystä

Tässä on Salkunrakentajan juttu Kiinasta, siinä on lainattu Pepperstone -yhtiön tutkimusstrategia Michael Brownia.

Kaiken lisäksi raaka-aineiden hinnat ovat nousseet, mikä on lisännyt inflaatiopaineita ja vaikeuttanut yritysten toimintaa sekä kuluttajien ostovoimaa.

Myös Kiinan pankkisektorilla on merkittäviä riskejä, jotka liittyvät erityisesti kiinteistösektorin velkaongelmiin. Tämä on lisännyt rahoitusvakauden riskejä ja vaikeuttanut luotonantoa.

Hallitus on pyrkinyt tukemaan taloutta erilaisin toimenpitein, mutta kestävän talouskasvun saavuttaminen vaatii edelleen merkittäviä ponnisteluja.

Alaotsikot:

  1. Hallituksen toimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta
  2. Kaksijakoista makrodataa
  3. Hallinto yrittää kääntää kiinteistösektorin suunnan
  4. Jatkuuko osakemarkkinoiden elpyminen?

Callum Thomas kirjoittaa Kiinan osakemarkkinoiden tilanteesta.

China is exhibiting all the classic features of a New Bull Market.

No, Kiinan osakemarkkinoisen haasteeksi kaikesta huolimatta jää;
-autoritäärisen järjestelmän arvaamattomuuden elementit
-kauppapoliittiset asiat lännen ja Kiinan välillä
-Kiina - Taiwan
-diktatuurien ‘brotherhood’ Venäjän kanssa, ja sen mahdolliset poliittiset vaikutukset

Em asiat latistavat, ja luovat turhaa binäärisyyttä sijoittajille.

Vaikuttaa kuitenkin, että tähän mennessä vähemmän riskitolerantit ovat markkinoilta ehtineet poistua, ja toisaalta markkinoille on alkanut tulla niitä jotka riskejä hyväksyvät, ja tämähän on jo kursseissa näkynytkin.

2 tykkäystä

Minä vastaan vaikket minulle kysymystä osoittanut. Kun kopioi lainatun tekstin Googleen ja painaa hae nappia niin päätyy tälle sivulle: USA RAPORTTI 9-2023: Budjettivuosi päätökseen ja kaksi veikkausta alkavan kauden tapahtumista | Nordnet

4 tykkäystä

Kiitos vastauksesta ja tietoteknisestä opastuksesta.

Lokakuussa 2023 Sijoitustieto julkaisi artikkelin, jossa asiaa käsiteltiin.

“USA:n aseistaessa dollarin on Kiina seurannut Venäjän esimerkkiä ja lähettänyt Bidenin johtamalle USA:lle viestin koordinoidulla jenkkibondien myyntiohjelmalla. Viimeisimmän TIC-dataraportin mukaan Kiinan Treasury-holdaukset putosivat jälleen, tällä kertaa 14 miljardilla dollarilla yhteensä 821 miljardiin taalaan, eli alimmilleen sitten vuoden 2009. Kiina käyttää Belgiaa, ts. Euroclearia, bondiensa säilyttäjänä, joten holdauksia laskettaessa kaikki bondit eivät ole läpinäkyviä.”

Sivuhuomautuksena: jännä juttu, että juuri Euroclear on globaali toimija, joka auttaa hämärähommissa (=kaikki bondit eivät ole läpinäkyviä). Graafi samasta artikkelista antaa mittasuhteet:

Muut ne vaan vinguttaa luottokorttiaan ja ylielävät yli 20% vuodessa, mutta Suomi päinvastoin säästää itsensä hengiltä, jotta pääsisi takaisin niiden harvojen EU-maiden joukkoon, joiden ylieläminen on alle 3% vuodessa samaan aikaan kun enemmistö EU-maista ei näytä siihen edes pyrkivän, paitsi puheissa.

Jos Kiina on merkittävissä määrin vähentänyt dollaribondeja, niin ehkä siihen on todellakin syynsä. Velkataakastahan pääsee helposti hyperinflaatiolla. Käppyröitä katsoen ei voi välttyä salaliittotason spekulaatiolta, että sille on globaalilla talouden veturilla tarve joka sadas vuosi. Ei tässä siis mitään hätää vielä kymmeneen vuoteen. :wink:

Saksa käy vähemmän kauppaa Kiinan kanssa kuin aikaisemmin. Viimeisten 12 kuukauden aikana maiden välinen kauppa (sekä tuonti että vienti) on laskenut alle 250 miljardiin euroon, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 2021.

Vuoden 2024 ekalla kvartaalilla Yhdysvallat nousi Saksan tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ohittaen Kiinan.

https://x.com/Schuldensuehner/status/1791725380333719576

image

Kuva

5 tykkäystä