Kun Kiinasta viedään “ylituotettuja” autoja, terästä, aurinkopaneleitä muualle mailmaan esim Yhdysvaltoihin tai vaikka Suomeen, Kiinalaiset saavat maksun todnäk dollareissa. Tämä siksi, että dollari on likviidein ja siksi useiden maiden hyväksymä kaupan valuutta.
Jos Kiina haluaa ylläpitää vaihtotaseen ylijäämää, Kiina ei voi käyttää viennistä saamiaan dollareita tuontiin. Tässä tapauksessa vaihtotase tasapainottuisi. Ylijäämäviennistä saadut dollarit pitää siksi parkkeerata johonkin. Likviidein, luotettavin ja turvallisin tapa säilöä dollareita on Yhdysvaltain valtion velkakirja.
Kiina lainaa muualta mailmasta kysyntää ja työllistää tällä kysynnällä kiinalaisia. Jos Kiina myy velkakirjoja ostaakseen tavaraa muualta se tasapainottaisi kysyntää (työtä) globaalisti. Muiden EU, Yhdysvallat jne vienti kasvaisi osuutena kokonaisuudesta. Ymmärtääkseni Kiina ei ole osoittanut merkkejä halusta luopua viennin ylijäämistä.
Siksi Kiinan myydessä velkakirjoja on dollarit parkkeerattava muualle esim ostamalla kultaa tai muita raaka-aineita varastoon.
Yksi vaihtoehto olisi myös löytää valtio tai muu joka haluaa lainata dollareissa. Harva valtio tai muu toimija vaan on riittävän iso, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta, kyetäkseen lainaamaan tuollaista määrää dollareita. Ja silloinhan Kiina ostaisi niitä velkakirjoja. Tässäpä tämä Pettistys.
Se tässä on hiukan absurdia että USA pidetään markkinatalouden mallimaana ja todisteena sen ylivertaisuudesta talousjärjestelmänä, ja lopulta se ei voi toimia lainkaan ilman valtavaa ulkoista rahanpumppausta systeemiin. Eli talousjärjestelmänä yhtä epäonnistunut kuin kommunismi oli Neuvostoliitossa.
On ihan loogista, että näin. Saksan teollisuus käy pääasiallisesti kauppaa Kiinaan investointihyödykkeistä. Ei ole juuri merkkejä, että tämä kysyntä olisi vielä elpymässä Kiinassa. Kaupan määrään vaikuttaa toki myös se, että monet USAn ja Euroopan suuryhtiöt vähentävät riskejään ja siten vähentävät omaa valmistusta ja alihankintaa Kiinassa. Kiina-USA-jännityksen takia tuotanto vaihtaa sijaintia, on vaihtanut jo 5 vuotta. Tämä luo arvatakseni myös uusia mahdollisuuksia esim. itä-Euroopan maissa tuotantoinfran valmistajille. Esim Hitachin, ABB:n ja Atlas Copcon kaltaiset yhtiöt hyötyvät, jos tuotantoa palaisi isossa mittakaavassa Eurooppaan. Suomeen tai länsi-Eurooppaan se ei pääosin palaa, mutta Romania, Bulgaria, Unkaria, Serbia ja jopa Turkki. Siellä voi vaikuttaa tämä kehitys.
Tärkeä komponentti Kiinan kauppataseeseen ja velkikirjamyynteihin liittyen on toki rämpylän vaihtokurssi.
Kiinalaisen työntekijän tuottavuus on viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kasvanut huimasti. Arvonluonti tehtyä työtuntia kohden sähköauton valmistuksessa on aivan eri tasolla kuin riisin viljelyssä. Voidaankin kysyä vastaako nykyinen 1EUR/7,5RMB työn tuottavuuksien eroja?
Vaihtokurssin puolittuminen tarkoittaisi karkeasti, että BYD maksaisi 40.000EUR sijasta 80.000EUR Suomalaiselle autoilijalle. Tämä toisaalta laskisi BYDien kysyntää Suomessa ja toisaalta vähentäisi dollarivipua joka Kiinassa tehdystä työtunnista jäisi velkakirjoihin parkkeerattavaksi.
Lyhyellä tähtäimellä Kiina voi pelailla velkakirjamarkkinalla. Edes keskipitkällä tähtäimellä Kiinalla ei kuitenkaan ole todellisia vaihtoehtoja Yhdysvaltain velkakirjoille ennen kuin Kiina saa kotimaisen kysyntänsä nostettua tasolle, jossa se voi sallia kauppataseensa tasapainottumisen ilman, että sillä on suurta negatiivista vaikutusta Kiinalaisten työllisyyteen.
Saksa aikoo poistaa Huawei- ja ZTE-laitteet 5G-verkoistaan turvallisuuden vuoksi. Muut tukevat sisäministeriön ehdotusta, joka velvoittaa teleoperaattorit poistamaan kiinalaiset kriittiset komponentit vuoteen 2026 mennessä.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeri on pyytänyt EU:ta liittymään Yhdysvaltojan kanssa tullirintamaan Kiinaa vastaan.
Janet Yellen, the US treasury secretary, has urged the EU to intervene urgently to dampen the growing export levels of Chinese cut-price green technology including solar panels and wind turbines, pushing European leaders to move to a full-scale trade war.
Se voi olla välttämätöntä, jotta Euroopan vihreän siirtymän tuotantolaitokset eivät kuole Kiinan keinotekoisesti halpojen tuotteiden vyöryyn. Kukaan ei halua maksaa autoistaan tai aurinkopaneeleistaan yhtään enempää kuin välttämätöntä, mutta vaihtoehtona voi olla täydellinen Kiinariippuvuus.
Energiasektorilla näimme jo, mitä siitä seuraa Venäjän kanssa. Saksa maksaa halvan kaasun laskua vuosikymmeniä.
Wind turbine manufacturers in the EU have protested that Chinese rivals are undercutting them by 50% in a move that is appealing to cash-strapped state and regional authorities facing targets in reductions of greenhouse gases.
Tähän jälkimmäiseen vaatimukseen toivon Yhdysvaltojen laittavan pikaisia toimia sanojen tueksi.
At the same time she urged German bank executives on Tuesday to step up efforts to comply with sanctions against Russia and shut down efforts to circumvent them to avoid potential penalties themselves that could see the US cut them off from dollar access.
Eiköhän olympialaisten jälkeen sotatoimet ala… Itse tyhjäsin jo kaikki kiinarahastot salkusta ja aion harjata kokon salkun läpi kiinariskien osalta. Voi olla parempi siirtyä jo nyt ennen kesäkautta isompaan käteispainoon. Sell in May and go away…
Jos pitää Kiinan hyökkäystä lähes varmana, niin kannattaisi tyhjentää koko osakesalkku puolustusteollisuutta lukuun ottamatta. Siitä tulisi aikamoinen dippi.
Todellakin. Itse luulen että kiina lopulta ei hyökkää mutta painostaa agressiivisesti Taiwanin myöntymään johonkin sopimukseen välttääkseen sodan. Mutta USAn AI-chippi bännit toisaalta vähentää kineettisen sodan haittoja Kiinalle, kun joutuu jokatapauksessa itse alkaa kehittämään tuotteita ostamisen sijaan.
Viime kuussa Kiinassa tehtiin ennätyksellisen suuri määrä nostoja pankkitililtä. Onko merkki siitä, että on luottamuspulaa pankkeja kohtaan tai/ja onko muita taloudellisia ongelmia, miksi näin ihmiset ovat toimineet…
Tuntuu siltä, että jostain asiasta tai asioista ihmisillä on huoli. Onhan ilmassa taloudellista epävakautta, osakemarkkinoiden levottomuutta jne.
Valtion sähköyhtiön mukaan sähkön kysynnän kasvu pitää maan sähkösektorin paineen alla, vaikka energian tuottoa on lisätty. Kiinan sähkönkulutuksen kasvavan 6,5 % vuonna 2023 teollisuuden, datakeskusten, 5G-infrastruktuurin ja sähköautojen lisääntyneen tarpeiden vuoksi.
Ensimmäisten neljän kuukauden aikana sähkönkulutus kasvoi 9 %.
”Kiinassa on paljon kriittisiä mineraaleja, joiden tärkeyttä ei aikanaan ehkä ymmärretty”, Brown sanoo.
”Kiina tuki näitä aloja paljon, ja nyt olemme tilanteessa, jossa 80–90 prosenttia litiumin, koboltin ja nikkelin kaltaisista mineraaleista joko louhitaan tai prosessoidaan Kiinassa. Tämä antaa sille uskomattoman suuren vallan maailmanmarkkinoilla.”
Näitä kriittisiä mineraaleja on myös Venäjällä ja Afganistanissa, yhtä lailla hankalia toimintakenttiä länsimaisille demokratioille. On myös muuallakin, mutta hankalemmin hyödynnettävissä ja jopa mahdottomia paikallisten ympäristösäädösten vuoksi.
Tuo lainaamasi Twiittaajan tai Xääjän mainitsema summa $475 billion eli meidän miljardia kuulosti mielestäni aika isolta, koska Bidenin viime vuoden elokuussa julkistama CHIPS Act (samalla asialla kuin Kiinan nyt julkaisema the China Integrated Circuit Industry Investment Fund -rahaston kolmas vaihe eli “the Big Fund”) oli kooltaan $52 miljardia.
Kävin kurkkaamassa perinteisempiä medioita (Reuters, Fortune, CNN) ja summa näyttäisi olevan pilkun verran kohtuullisempi eli 47,5 miljardia meidän mittayksiköillä.
Summa on silti merkittävä ja tulee olemaan jännät paikat, onnistuuko Kiina tässäkin tavoitteessa (saavuttaa omavaraisuus parhaidenkin puolijohde-lastujen valmistajana) laittaessaan raskaasti resursseja peliin.
Voi olla, että pidemmällä tarkastelujaksolla USA teki Kiinalle ison palveluksen pakottaessaan tämän pyrkimään kohti omavaraisuutta sirujen valmistajana mennessään pakotteilla estämään Taiwanilaisten huippusirujen (USA:laisilla laitteistoilla valmistettujen) hankkimisen.
Tein virheen jollaisia itse ihmettelen, mutta meni läpi aidosti mulle. Ajattelinkin, että on laaja sekä jättimäinen hanke/rahasto - luokkaa "Yksi vyö, yksi tie-infrahanke. Kiitos oikaisusta!
Meni nimittäin itselläkin ensin läpi sekä palomuurista että kaikesta sensuurista ja ehdin eilen kotona jo pitää rouvalle palopuheen, kuinka nyt vastassa on pysäyttämätön voima, jolle ei tule löytymään liikkumatonta vastinkappaletta ainakaan meidän linnunradalta.
Tänään aamusta alkoi mielensyrjällä jokin luvun koossa vaivata, kun muistelin sitä Bidenin CHIPS Actia, jonka tavoitteena on ainakin vähentää ison geopoliittisen riskin sisältävää riippuvuutta Taiwanista.
Ja vaikka mainitsemani voima ei olisi pysäyttämätön, se tulee olemaan vähintään veretseisauttava. Pieniä tilapäisiä haasteita (viiden vuosikymmenen supistuva kuluttajakysyntä, velka / BKT, kiinteistösektorin romahdus, nuorisotyöttömyys, valtava teollinen ylituotanto ja sitä rajusti paisuttavat New Quality Productive Forces -lisäinvestoinnit sekä voimistuvat USA -pakotteet ihan vain muutamia mainitakseni) toki on, mutta kuten yksi tuhansista Kiinalaisista elämänviisauksia sisältävistä 4 merkin idiomeista (tässä tapauksessa tupla-sellainen) sanoo:
Tein virheen jollaisia itse ihmettelen, mutta meni läpi aidosti mulle. Ajattelinkin, että on laaja sekä jättimäinen hanke/rahasto - luokkaa "Yksi vyö, yksi tie-infrahanke. Kiitos oikaisusta! 