Toisaalta ne Kiinan Ivalot ovat monesti Helsingin tai Tulholman kokoisia kaupunkeja.
3 tykkäystä
Kaikki on suhteellista. 
Tässä hyvä, mutta pitkä artikkeli eri kasvumalleista ja Kiinasta aiheesta lisää kiinnostuneille.
2 tykkäystä
Käsittääkseni investointien tuottavuutta on Kiinassa vaikea mitata, koska niitä on subventoitu niin raskaasti esimerkiksi keinotekoisen alhaisilla koroilla.
Sillan rakentaminen ei minnekään voi näyttää 0,1 % lainakorolla paperilla fiksulta, mutta se ei poista sitä asiaa että sillan ralentamiseen ei ollut taloudellisia perusteita ja että resurssit olisi voitu käyttää johonkin muuhun.
3 tykkäystä
Tämä!
Lentokentillä on tulo- ja väestöminimi, joka vaaditaan että kenttä on kannattava. Kiinassa on monia miljoonakaupunkeja, joihin ei ehkä nykytuloilla kannattaisi rakentaa lentokenttää, mutta ekstrapoloimalla talouskasvua tulevaisuuteen saadaan erinäköisiä lukuja. Esimerkiksi Suomalaisilla tuloilla Oulun kokoisen pikkukaupungin lentokenttä on hyvinkin kannattava.
1 tykkäys
Näinhän se on, mutta Kiinakin lähestyy jossain vaiheessa, ja on jo lähestynytkin osassa maata, länsimaiden kohtaloa. Länsimaissa pääomaintensiteetti on jo korkealla tasolla, joten suurilla julkisilla investoinneilla alkaa olla laskeva rajatuottavuus, kuten vaikka tuosta lentokenttä esimerkistä näkee. Yhtälöstä tulee hankala, kun väestö ikääntyy ja taloutta ei saada kasvamaan ja ihmisiä vaurastumaan enää samaan tahtiin kuin aikaisempina vuosikymmeninä 
2 tykkäystä
Kiitos Verneri näistä kirjotuksista! Kiina kiinnostaa ehdottomasti, ja vaikka siellä on tullut käytyä niin turrena kuin työkeikallakin, on vaikea osallistua keskusteluun, koska aihe on niin monimutkainen ja haastava. Sun kirjotusten kautta Kiinan tulevaisuudesta saa aika pessimistisen kuvan. Olen itse sijoittanut kiinan indeksiin vain sillä ajatuksella, että heidän mahti maailmalla kasvaa kokoajan. Voiko kuitenkin olla, ettei tämä mahti tuottaisi tulosta pörssiin, vaan ainoastaan hallitsijoille ja imperiumille?
3 tykkäystä
Kieltämättä olen nostanut enemmän haasteita, kuin mahdollisuuksia. Osasyy tähän on se, että perinteisesti suomalaisessa sijoituskeskustelussa Kiinaa on pidetty (ainakin 2009–2018?), jos ei ”no-brainerina” niin selkeänä kasvumarkkinana missä kannattaa olla mukana. Viime vuosina maan ongelmat ovat alkaneet kärjistyä niin, että niistä ei enää voi olla puhumatta. Omistan itsekin pikkuriikkisen Tencentin ja Alibaban osakkeita koska maan teknologiasektori on mielenkiintoinen ja monesti nuo kaksi firmaa ovat länsimaisia verrokkejaan edellä. Facebookin tulevat liikkeet voi melkein suoraan arvata Tencentin pelikirjasta jne.
Ja onhan maalla valtavia resursseja mihin nojata edelleenkin: iso väestö, kasvava koulutustaso, paljon infraa (kenties liikaakin…). Mutta vaakakupissa painaa autoritäärisen hallinnon alati kiristyvä ote, raju velkaantuminen ja väestön vanheneminen. Kiinan kuluttajasektori tulee todennäköisesti olemaan mielenkiintoinen kasvutarina (tähän pääsee käsiksi JDcomin, BABAn ja Tencentin avulla), mutta suhtaudun skeptisesti siihen että Kiina kasvaisi maailman suurimmaksi taloudeksi lähivuosikymmeninä dollareissa mitattuna. Voin olla väärässä ja nostaa liikaa negatiivisia tekijöitä tai aliarvioida maan kykyä hoitaa noita ongelmia. Historiallinen evidenssi autoritääristen hallitusten kyvystä manageerata isoja muutoksia joilla on vaikutusta heidän omaan valta-asemaan ja etuihin on… kahtalainen.
En ole Kiina-ekspertti mutta yritän opetella aihetta jatkuvasti ja tämä on tähän asti oppimani synteesi. Oikeudet muutoksiin pidätetään siis. 
Huom. hidastuva talouskasvu ei välttämättä ole huono asia pörssille. Nopea talouskasvu on pomppuista ja volatiilia ja kasaa riskejä sinne tänne. Kiinan osakemarkkina voi olla todella mielenkiintoinen, jos maa onnistuu reformeissa. Kuin sijoittaisi USAan joskus 1900-luvun alussa, mutta välttäisi sen 1800-luvun boom bust -stressin.
12 tykkäystä
Tokaisin aiemmin keväällä, että COVID-19 voi olla Kiinan oma ”Chernobyl”: hallinnon epäonnistuminen kriisin hallinnassa ja peittelyssä.
Vaikka isoja uhrilukuja lopulta on todettu eniten lännessä, on (jälleen) meidän instituutiot kestäneet hyvin. Tässä hyvä kirjoitus aiheesta.
Kiinalle tästä on tullut valtava kansainvälinen mainelommo sekä selkeästi aggressiivisemmalle vaihteelle nostettu ulkopolitiikka kielii Xin epävarmuudesta puolueen ja hänen oman aseman suhteen.
8 tykkäystä
-
Kiinan katse on selkeästi kääntynyt mantereelta merelle.
-
Kiinan sotavoimat ovat liikkuneet Taiwanin edustalla ja uhkailleet Malesian, Filippiinien ja Vietnamin aluksia…
-
Kiina ilmoitti huhtikuussa, että se liitti kiistellyt Paracel- ja Spratlysaaret osaksi Kiinan Hainanin maakuntaa. Tämä on iso asia, koska merialueesta kiistelee kuusi maata: Kiinan lisäksi Taiwan, Vietnam, Malesia, Indonesia, Filippiinit ja Brunei.
-
Kiinan mukaan lähes koko meri kuuluu sille…
-
Kiina on rakentanut atolleja tekosaariksi, jonne se on perustanut muun muassa lentotukikohtia ja tutka-asemia, joista käsin se voi valvoa merialuetta.
Onneksi Yhdysvallat olisi rajoittamattomassa sodassa ylivoimainen, viellä tällä hetkellä…
5 tykkäystä
Omasta mielestä on täysin väistämätöntä että taloudellinen mahti muuttuu pienellä viiveellä myös poliittiseksi ja/tai sotilaalliseksi mahdiksi. Näin on käynyt historiassa mm. Saksalle ja Yhdysvalloille vuosisadan vaihteessa. Valtiot voivat yllättävän pitkäänkin olla kokoluokkaansa merkityksellisempiä, mutta jossain vaiheessa talouden realiteetit tulevat vastaan, kuten Ranska ja myöhemmin Britannia saivat huomata. Mielestäni Kiinan (jopa väkivaltainen) nousu naapureiden kustannuksella on väistämätöntä, ellei “Middle income trap” hoitele hommaa. Thukydideksen ansa takaa että Kiinan huiman talouskasvun jatkuessa sota Kiinan ja Yhdysvaltain välillä syttyy joko Trumpin kakkoskaudella tai se ei syty ollenkaan, koska Yhdysvallat ei enää viiden vuoden päästä ole yhtä ylivertaisessa asemassa suhteessa Kiinaan.
Huh tulipahan raskasta tekstiä. Ohessa kiva youtube video, mistä näkyy Yhdysvaltain ja Saksan nousu ja Ranskan sekä Britannian taantuma. Tuo Kiinan rynnistys 2000-l lähtien on ollut täysin käsittämätön.
5 tykkäystä
Valtataistelu väistämättä lähestyy, ei täs muuta voi ko toivoa että päättyy suht. pikaisesti ja sivistyneesti.
Kaikista p@¤kin tilanne voi olla vähän niin kuin tämän hetkinen pörssi, odottavan aika on pitkä.
Taiwan case on jatkunut vaikka ties monta vuosikymmen, jos pitää veikata mahdollisen konflikti aiheuttajaa niin nykyinen hongkongin tilanne. Tosi molemmat ovat hyvin herkkiä kiinan näkökulmasta.
Jokainen valitse nyt sitten se vähemmän pahempi, toki epäilen vahvasti meidän mielipiteiden merkitystä.
Maailma on kyllä paljon yksinkertaisempaa silloin kuin kännykkä on yhtä kuin nokia.
Itse laitaisin tencent ja alibaba yrityksenä tai sijoituskohdena samaa sarjaa microsoft ja apple kans, eli parhaita mitä voit yritykseltä vaatia. Valitettavasti ei löytyy salkusta, eikä ehkä lähitulevaisuudessa. ikävää ja samalla hauska huomata miten paljon tausta vaikuttaa vaikka ei pitäis.
1 tykkäys
Trumppi ainakin uhkaa että Hongkongin erityisasema poistuu
On mielenkiintoista nähdä miten palveluiden osuutta taloudesta kasvattava Kiina selviää samoista haasteista kuin mitä Eurooppa ja USA ovat kohdanneet globalisaation myötä. Eli kuinka pitää tyynenä ne ihmiset, joiden työt on siirretty halvemman kustannustason maihin.
OK, politbyroo blokkaa tehokkaasti Trumpin kiinalaisversion ja valtio-ohjattu media huolehtii päivänpaisteen levittämisestä, mutta jäljelle jää silti ihmisjoukko, jolta on viety työn myötä se sosiaalinen asema ja merkitys, jonka perään moni länsimaalainen tuskailee. En tunne kiinalaista sielunmaisemaa ja kulttuuria tältä osin, mutta jos meillä länsimaissa “Kiina-ilmiö” jyräsi läpi parissa vuosikymmenessä, Kiina saattaa käydä läpi tämän vaiheen vuosikymmenessä. Millainen on vastareaktio?
Taustamateriaalina Sitran Teppo Turkin “Aasia haastaa valtio- ja demokratiakäsitystämme uudistumaan” (linkki alla, v. 2015) on vähintään selailun arvoinen paperi. Ei koske pelkkää Kiinaa, mutta muutaman vuoden vanhanakin pätevä ravistelu miettimään mitä opittavaa meillä olisi Itä-Aasian tiikereiltä, kuten Singaporelta.
1 tykkäys
Hyvää keskustelua. Ehdin itsekin osallistua paremmin, kun gradu lähti esitarkastukseen (wohoo!).
Historiallinen analogia ei oikein toimi imo tossa Thukydideen ansassa, koska ydinaseet. Kansainvälisten suhteiden nimekkäimpiin tutkijoihin kuuluva Kenneth Waltz arvioi aikoinaan, että ydinaseet on yksi suurimmista (ellei suurin) syy siihen, miksi Neuvostoliiton ja USA:n välillä ei tullut koskaan suoranaista sotaa.
Sinänsä on huolestuttavaa, että mm. jenkit ja Venäjä on ollut haluttomia nykyisessä tilanteessa jatkamaan ydinaseiden säätelyä, joka tietysti nostaa riskiä myös tässä tapauksessa. Ilmeisesti tässä on tullut nyt jonkinnäköistä edistystä ihan viime aikoina.
Ainakin Euroopan unionin alueelle tehdyissä suorissa ulkomaan investoinneissa (yli 10 % firman äänivallasta) rahahanat on kiristynyt vuoden 2016 jälkeen. Tutkijoiden mukaan kyseessä olisi halu rajoittaa “irrationaalisia pääoman liikkeitä”. Voisi kuvitella, että samanlainen meininki olisi meneillään myös Kiinassa.
Lähde: Chinese FDI in Europe: 2019 Update
Oon samaa mieltä. Mun lukemat tutkimukset sanoi, että Kiinan nykyinen systeemi on keskiluokalle niin kauan fine, kunhan talous kasvaa. Tutkijat ovat olleet hieman ihmeissään, kun muiden maiden perusteella määritelty demokratisaatioon johtava bkt/per capita - raja ylittyi Kiinassa jo useita vuosia sitten. Voi olla tietysti hyvinkin mahdollista, että kommunistisen puolueen legitimiteetti alkaa horjua, jos kasvulukemien laskeva trendi jatkuu.
Allekirjoitan tämän. Kiinassa on tosi tärkeää, että maassa on laajaa koheesiota. Toinen tekijä on myös suvereniteetti ja sen korostaminen. Kiinahan on pitänyt tosi aggressiivisesti kiinni näistä Etelä-Kiinan meren alueista. Sama koskee Taiwania, niin kuin joku taisi aiemmin jo sanoakin.
7 tykkäystä
Onnittelut gradun palautuksesta jo esitarkastukseen. Pidetään peukkuja pystyssä.
Olen samaa mieltä tuosta Thukydideen (-dideksen?) ansan heikosta analogiasta nykypäivänä.
Ydinaseet on yksi syy, toinen on se että ”sotaa” (miten laajasti sen määritteleekään) käydään nyt useammalla tasolla kuin koskaan: talous (kylmäsota oli talousjärjestelmien mittelö joka käytiin heittämällä rahasäkkejä toisen naamaan kunnes tunnetusti toisen osapuolen systeemi romahti), kyberrintama, informaatiosota jne.
Kiina on vahvoilla näissä monesta, mutta ei vielä sotilaallisella mielessä. Paikallisia konflikteja voi hakea, mutta pitäisin nojatuolikenraalin asiantuntemuksellani outona jos Xi halusi aggressiivisesti laajempaa konfliktia. Riskit epäonnistumiseen (esim. Taiwan ei ole helppo pala syödä) on valtavat eikä Kiinan armeijalla ole kokemusta modernista sodankäynnistä.
Mutta, kuten 1914 kesän tapahtumat opettivat, mahdottomina pidetytkin kehityskulut ovat mahdollisia kun tapahtumat karkaavat kaikkien käsistä (Eurooppa niin sanotusti ”unissakäveli” maailmansotaan, jota monet piti ja talouksien integraation takia mahdottomana!).
1914 on onneksi monen diplomaatin tiedossa edelleen.
3 tykkäystä
Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen sota oli aika epätodennäköinen, koska Neuvostoliitto saavutti kaikki strategiset tavoitteensa Euroopassa toisessa maailmansodassa (pl. ehkä Suomi, mutta se hoidettiin suomettumisella). Ei kummallakaan osapuolella olisi ollut mitään voitettavaa suursodassa edes ilman ydinaseita.
Ydinaseet estävät kyllä totaalisen sodan, mutta niiden käyttökynnys on aivan liian korkea että olisivat realistinen uhka rajoitetummassa konfliktissa. Käytännössä aseellinen konflikti tarkottaisi Yhdysvaltain kauppasaartoa Kiinalle, jota Kiina yrittäisi murtaa. Tämä on myös se mitä varten Kiina tällä hetkellä rakentaa niin urakalla saarille lentotukikohtia ja laivaston asemia, että voivat tarvittaessa yrittää murtaa mahdollisen saartorenkaan.
Käsittääkseni ainakin kylmän sodan alussa maan johto (Stalin) piti suhteellisen selkeänä että kapitalistinen ja sosialistinen järjestelmä eivät ikuisesti tule elämään rinnakkain vaan tavalla tai toisella vain toinen jää maan päälle. Onneksi Neuvostoliitto oli itsekin melko jalka rampana sodan jälkeen. Koska kaikki päätöksenteko pyöri Stalinin pääkopan sisällä, ei koskaan voi tietää varmuudella mitä hän lopulta haki kunnes kohtaus vei miehen mennessään maaliskuussa 1953.
Ja Kiinaan liittyen, mitkä ovat Kiinan eliitin tavoitteet? Puhun elitististä koska tavallinen kansa yleensä ei halua sotia ja suurvartapolitiikkaa vaan elää elämäänsä.
Tähän asti ehkä parhaita tapoja ajatella Xin housuista asiaa on maksimoida tsäänssit pysyä itse (sekä puolueapparaatti) vallan kahvassa. Lännessä Kiina nähdään monesti sellaisena pyrkyrinä globaaliin hegemoniaan kuin USA 1945 tai Iso-Britannia ennen sitä, mutta 2000-luvun maailma on pluralististisempi: tuskin kukaan voi dominoida täysin yli muiden.
2 tykkäystä
Juu, Churchill ja kaverit pitivät myös sotaa väistämättömänä, mutta pelkästään ideologiaan pohjautuvat sodat eivät toteudu juuri koskaan, sillä sota on vähän kuin keskittäisi koko salkun yhteen osakkeeseen; Riskistä puuhaa!
En olisi aivan yhtä varma siitä että Kiinan kansa ei haluaisi sotaa. Kiina lähtee 2020-luvulle hyvin kansallismielisellä populaatiolla ja psyykkeessä on halu ‘korjata’ “vuosisadan nöyryytys” ja palauttaa se asema joka Kiinalle heidän mielestänsä kuuluu. Ylipäätään nousevissa suurvalloissa ja entisissä sellaisissa kytee aina halu haastaa nykyjärjestelmä, jonka koetaan olevan omalle maalle epäedullinen ja kunniaton. Vertaisin kiinalaisten mentaliteettia samaan kuin vaikka suomalaisilla oli 100 vuotta sitten, kun täältä tehtiin useita aseellisiä hyökkäyksiä heikkoon Neuvosto-Venäjään tavoitteena napata “meille kuuluvia” alueita
1 tykkäys
Briteissä on myös samanlaista asennetta huomattavissa, varsinkin vanhemmassa väestössä, jotka ovat käyneet koulunsa 50-60-70 luvuilla. Joillekkin on kova pala purtavaksi, että Britannia ei ole enää imperiumi
4 tykkäystä
En ehkä allekirjoita tätä. Kynnys mennä rajoitetumpaan konfliktiin kasvaa, koska eskaloitumisen riski ja oma tuho on suurempi kuin mitä se olisi ei-ydinasemaailmassa. Toisin sanoen, ydinaseet tekevät tappiot rajattomiksi vrt. ei-ydinaseet. Tästä syystä valtiot miettivät monta kertaa ennen kuin lähtevät minkäänlaiseen konfliktiin ydinasemaan kanssa.
5 tykkäystä