Oon tästä samaa mieltä. Kiinalaisessa identiteetissä on vahvana tuo nöyryytyksen vuosisata, ehkä hieman samaan tapaan kuin meillä Talvisota on. Käsittääkseni Japanin ja Saksan motivaattoreina toisessa maailmansodassa oli juurikin tuo kollektiivisesti koettu nöyryytyksen tunne.
3 tykkäystä
Jos tiedätte mitä tapahtui Nankingissa 1938 ja katsotte japanin 2019 turismi josta 1/3osa tulee kiinasta.
Tämä ketju voisi olla nimeltään Kiinan geopoliittinen ja taloudellinen tulevaisuus 
Mutta nämä kaksi väkisin risteävät toisiaan.
Kiina röyhentelee myös Intian kanssa. Intia oli läpi kylmän sodan liittoutumaton, säilyttäen oman liikkumatilansa. Viime vuosina maa on lähentynyt Yhdysvaltoja, eikä Kiina kanssa rajakonfliktit varmaan tätä suuntausta ainakaan käännä. Siinä mielessä on outoa, että Xi haluaa rettelöintiä silläkin suunnalla.
5 tykkäystä
Demokratioiden ja autoritaaristen/diktatuuristen valtioiden väliset jännitteet sen kuin jatkavat kasvamistaan. Tuleekohan samanlainen rautaesirippu tulevaisuudessa kuin kylmän sodan aikana?
Mielenkiintoinen case tähän liittyen on tapaus Ruotsi. Ruotsillahan oli jokunen sata vuotta sitten suuret suurvaltapoliittiset ambitioita, mutta käsittääkseni muutui nykyisen kaltaiseksi pasifistiseksi maaksi luovuttaan näistä.
Kiinan kohdalla tällaista on tuskin odotettavissa, kyllä siellä tiedetään, että ollaan maailman väkirikkain maa ja tuleva talousmahti (ainakin omasta mielestä). Toivotaan, että jännitteet sitten joskus lässähtävät muuten kuin konfliktin kautta.
1 tykkäys
Hyvä (pitkä) teksti viikon takaa, jossa haastateltu Steve Bannonia, jossa hän vertaa nykytilannetta USA:n ja Kiinan välillä kuumaan sotaan. Ilmeisesti on erittäin aktiivisesti yhteydessä Trumpin hallintoon Kiinaa koskien. Tarjonnee ainakin jotain näkökulmaa, miten Trumpin hallinto Kiinaa kohtaan suhtautuu. Bannonin on jopa huhuttu saapuvan taas Trumpin pelastajaksi tuleviin marraskuun vaaleihin vuoden 2016 vaalien tavoin, mistä tekstissä myös mainintaa.
1 tykkäys
Kuulin vanhalta Metson aikaiselta kolleegalta, joka vastaa erään Helsingin pörssiyhtiön lihanjalostustalon kaupoista tällä hetkellä Kiinaan. Hän kertoi että Kiinassa olisi työttömyys huomattavasti suurempaa vieläkin viruksen jäljiltä, mitä Kiina antaa virallisesti ymmärtää ulospäin. Ja tästä johtuen yksityinen kulutus ei ole lähtenyt kuin liikkeelle Telkkä pöntöstä.
Liekö myös yhtenä osana tästä työttömyydestä johtuen Kiina ärhäköi ulospäin kääntäen katseita pois kotoperäisistä ongelmista.
Pyysin vanha Metson kolleegaa mukaan keskusteluun foorumille, tiedä sitten onko hän jo täällä? Mutta hän on asunut enempi aikaa elämästään Kiinassa kuin muualla ja puhuu sekä lukee sujuvasti mandariiniinkiinaa.
Vanha Metson kolleega voi kommentoida yksityishenkilönä tänne, mutta ei edustamansa yhtiön edustajana, koska vain ko. lihanjalostustalon johtoryhmän jäsenillä on siihen oikeus.
6 tykkäystä
Ehdotan yksi erittäin hyvä haastattelu jos vaan löytyy kiinnostusta tästä aiheesta.
Haastattelu on tehty tosin 5vuotta sitten, mutta omasta mielestä hyvin ajakohtainen.
Toimittaja on herra Stephen Sacku BBC:stä ja edustaa erittäin hyvin
länsimaalaista demokratian ajatusmaailmaa.
Haastateltavana on singaporen silloinen Valtiovarainministeri ja varapääministeri.
Herra Tharman Shanmugaratnam. Joka taas edustaa kaikista lähin kiinan nykyista hallitusta
ellei saadaan itse Xi Jinping paikalle.
Molemmissa ei ole lehdistönvapauksia ja molempien perustelu on yllätäen samalainen.
Ps. ( Lee Kuan Yew ) yksi niistä harvaisesta ihmisestä maailmassa joka kannattaa kans googlata.
1 tykkäys
Toinen vähän ajakohtaisempi bloombergin John Micklethwait haastattelu Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong:sta. Siinä on aiheena hongkongin mieliosoitus, Huawei, kauppasota ynm…
Kiinan kauppatase paisui toukokuussa, koska tuonti (kotimainen kysyntä) romahti vientiä (ulkomainen kysyntä) enemmän.
“Exports dropped by 3.3 percent year-on-year to USD 206.81 billion, after a 3.5 percent rise in the previous month and better than market expectations of a 7 percent decline, as the coronavirus health crisis ravaged business activity and global demand. Meanwhile, Imports slumped 16.7 percent year-on-year USD 143.89 billion, following a 14.2 percent fall in the prior month and compared to market expectations of a 9.7 percent drop. China’s trade surplus with the US stood at USD 27.89 billion in May. Considering the first five months of the year, the trade surplus narrowed to USD 121.36 billion from USD 127.09 billion in the corresponding period of 2019.”
Kiinassa on paljon ölisty ja mölisty kotimaisen kysynnän roolin tärkeydestä ja sen koon kasvattamisesta, mutta näyttää siltä että käytännössä maa nojaa edelleen isosti muiden, erityisesti Yhdysvaltojen, kysyntään.
7 tykkäystä
Uskallan väittää, että tällä Kiinan somessa kulovalkean lailla levinneellä Xinfadi-älämölöllä tuontilohen leikkuulaudoista on ihan tarkoituksellisesti kaksi kärkeä: edelleen hämärtää viruksen alkuperää (silläkin uhalla että kiinalaisen keskiluokan suuri herkku jää pysyvästi pois ruokavaliosta) ja iskeä yhteen nopeasti kasvaneeseen tuontisektoriin (ulkomaiset ruokatarvikkeet). Keskustelu on nopeasti edennyt tuontilohesta kaikkeen tuotavaan ruokaan ja jopa salaliittoteorioihin… Norjalle iso menetys.
6 tykkäystä
Nostetaas tätä aina ajankohtaista ketjua.
Kiinasta tuli tänään BKT-lukuja, todellisia tai ei mutta talous kasvoi reilu 3 % välttäen siis taantuman (taantuman virallinen kriteeri on kaksi peräkkäistä kvartaalia negatiivista muutosta vuoden takaiseen verrattuna).
Kuvio on silti ongelmallisen tuttu: teollisuus elpyy (elvytyksen myötä), mutta yksityinen kulutus pragaa edelleen. Kiinassa eliitti varmaan itsekin haluaisi nähdä kulutuksenkin kääntyvän kasvuun. Velkaa otetaan reippahasti.
Tässä hyvä summaava artikkeli talouden tilasta Kiinassa
Toisena aiheena globalisaatio. Magnusilta tuli hyvä artikkeli, mitä globalisaatio tarkoittaa Kiinalle. Kiinan johtajat puhuvat paljon globalisaatiosta ja maa on Trumpin Yhdysvaltojen päättömyyden ja johtajuuden puutteen aikana yrittänyt ottaa johtajuutta siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämä kertoo myös Yhdysvaltojen aseman vahvuudesta, huolimatta maan johdon kyvyttömyydestä pitää yllä kansainvälisiä instituutioita sekä muiden maiden varovaisuudesta Kiinan kasvavan vallan suhteen.
Kiinalle globalisaatio Magnusonin mukaan tarkoittaa, globalisaation perusidean vastaisesti, isompaa omavaraisuutta sekä omien sääntöjen ja normien tuomista kansainväliseen järjestelmään joka on nyt pitkälti amerikkalaisten sekä muiden länsimaiden käsissä. Kiina itse on ajautumassa yhä autoritäärisempään suuntaan Xin ohjaamana, mikä heijastunee myös näihin tavoitteisiin.
Lukusuositus
7 tykkäystä
Kiitos, erinomaisia nostoja ja lukusuosituksia. Kiina on nyt historiassa sellaisessa taitekohdassa, jossa se kokee olevansa vahvoilla ja pärjäävänsä omillaan. Kokee selvästi olevansa myös “selkä seinaa vasten” ja siksi käyttäytyy osin irrationaalisestikin. Vapaakauppaa ja globalisaatiota koskevan retoriikan sijasta on seurattava tekoja ja KKP:n linjauksia, jotka kertovat maan todellisesta suunnasta. Suurvaltakilpailu ei ole sekään mihinkään katoamassa marraskuun jälkeenkään.
3 tykkäystä
Kuuntelin hiljattain Futucastin podcastin Kiinan tulevaisuudesta. Mielenkiintoinen ohjelma. Valitetavasti en enää muista sisältöä yksityiskohtaisesti kovinkaan tarkasti, niin on parempi etten yritä sitä referoida ulkomuistista. Muistaakseni sisältö oli enemmän geopoligiikkaa kuin suoraan taloutta. Kuuntelusuositus, jos Kiinan ajatuksenjuoksu kiinnostaa. Eikä tarvitse lukea tekstityksiä jos suomi sujuu.
Robert Wihtol on 20 vuotta Aasian Kehityspankin leivissä ollut nykyinen Finnfundin hallituksen puheenjohtaja. Robert tuli Futucastin sukkulaan keskustelemaan Kiinasta ja Kiinan modernin ajan noususta. Mikä on Kiinan pitkän aikavälin strategia? Mihin Kiinan nousu perustuu? Onko Kiina seuraava johtava suurvalta?
6 tykkäystä
Kiinan velkaisesta finanssijärjestelmästä usein todetaan, että koska viranomaiset voivat uudelleenjärjestellä sitä miten lystää on suuremman kriisin pelko aiheeton. Tässä on kouriintuntuva esimerkki miten vakuutusryhmä pistetään viranomaisen rautakouran järjesteltäväksi ja pääomistaja odottaa oikeudenkäyntiä… jossain.
” On the eve of the Lunar New Year three years ago, Xiao was persuaded to leave his luxury hideout at the Four Seasons residence in Hong Kong to return to mainland China for investigations by financial regulators. Xiao, who has not been seen since in public, is awaiting trial at an unknown location on charges of bribery and manipulating stock prices, while key pieces of his empire had been taken over one by one, shut down or sold.”
11 tykkäystä
Länkkäreinä (ja sijoittajina) meidän on helppo pöyristyä tämän kaltaisista uutisista; olisihan vastaavanlainen toiminta hyvin poikkeuksellista meilläpäin. Täytyy kuitenkin muistaa että Kiinan kaltaisissa maissa (koskee myös Venäjää) systeemi on läpeensä korruptoitunut vahvoilla ihmisillä ja heikoilla instituutioilla. Sivilisaation verhon alla vallitsee vahvimman laki ja oikeutta saa se jolla on kyky pakottaa oikeus tapahtumaan. Tässäkin keississä rosvot ryöstävät rosvoa, mutta uskompa että jonain päivänä tulee myös heidän vuoronsa tulla ryöstettäviksi. Valta on nimittäin helpompi ryöstää kuin säilyttää.
4 tykkäystä
Mielenkiintoisesti jenkkien investointeja Kiinaan kaikki tämä epävarmuus ei ole kauheasti jarruttanut, vaikka myös epäröintiä on ilmassa.
6 tykkäystä
Toozelta massiivinen usean kirjan ”kirja-arvostelu” missä käydään läpi Kiinan ja Yhdysvaltain suhteita, taloutta ja miten Yhdysvallat voi vastata Kiinan haasteeseen (länkkärinäkökulmaa siis: pitäisi kaivaa enemmän kiinalaisten näkemyksiä tänne). Lukusuositus! Kyllä tuon vartissa lukee.
https://lrb.co.uk/the-paper/v42/n15/adam-tooze/whose-century
5 tykkäystä
Kiinnostavaa pohdintaa Kiinan mahdollisesta asuntokuplasta, lähde SeekingAlpha, 20 July, 2020:
1 tykkäys
Muistutuksena kiinalaisesta menosta: vakuudeksi annettu kultaharkko voikin olla kiiltävän pinnan alla kuparia. Nasdaq-listaus ei ole laadun tae…
4 tykkäystä
Kiina yrittää päästä autarkiaan (omavaraisuuteen) chipeissä kaatamalla saavilla rahaa alan päälle.
Kuten komentotalouksissa tuppaa käymään, ei massiiviset tuet välttämättä saa aikaan haluttuja lopputuloksia kuten artikkeli kriittisesti alleviivaa. Esimerkiksi sähköautoissa Tesla on Kiinassakin menestynyt vaikka maahan on syntynyt tukien perässä 600 sähköautofirmaa (!!!).
Kiinan tyyli investoida isosti välillä aiheuttaa ihailua lännessä mutta nämä ongelmat kuvaa hyvin, miten laatua ei saa vain rahalla.
9 tykkäystä