Korkorahastoihin sijoittaminen

Term premium pitkissä koroissa edelleen alhaalla. Eli bondien tukkapölly voi edelleen jatkua

Ai mikä term premium

5 tykkäystä

Nyt olisi hölmö kysymys. Nordean korkorahastot kiinnostaa, lähinnä niiden helppouden vuoksi kun kerran valmiiksi Nordean asiakas olen.

MUTTA - mitä eroa näillä kaikilla kirjaimilla korkorahastojen perässä on? Esimerkiksi Korkotuottoa löytyy Korkotuotto A, Korkotuotto B, Korkotuotto C, Korkotuotto I ja Korkotuotto S -nimillä. Olen tottunut siihen, että erona näillä on usein minimisijoituksen määrä, mutten sellaista löytänyt näistä. Esimerkiksi kuluissa on huomattaviakin eroja, joten oletettavasti erot on yleisestikin merkittäviä - mutta mistä löytäisin tarkempaa tietoa tiivistetysti?

1 tykkäys

Lähes kaikilla rahastoilla on useita osuuksia, jotka on tarkoitettu markkinoitaviksi erityyppisille asiakkaille. Ne eroavat yleensä nimenomaan kertasijoituksen määrältään ja hallinnointipalkkion suuruudelta. Kaikki nuo on listattuna rahastoesitteessä, Nordean tapauksessa tässä hirvityksessä: https://docs.fundconnect.com/GetDocument.aspx?clientid=i1g0xyvk-ztaq-jdr2-cm3y-0sshe4ukztmc&Isin=FI0008814512&lang=fi-FI&type=Prospectus&save=False

Mainitsemasi rahaston osalta erot ovat seuraavat:
Nordea Korkotuotto A kasvu, hallinnointipalkkio 0,60%, minimisijoitus 10 EUR
Nordea Korkotuotto B kasvu, hallinnointipalkkio 0,30%, minimisijoitus 100.000 EUR
Nordea Korkotuotto C kasvu, hallinnointipalkkio 0,30%, tarkoitettu Nordean omaan käyttöön
Nordea Korkotuotto I kasvu, hallinnointipalkkio 0,25%, minimisijoitus 1 MEUR
Nordea Korkotuotto S kasvu, hallinnointipalkkio 0,15%, minimisijoitus 10 MEUR

että harvoin näissä jää sunnuntaisijoittelijalle paljon valinnanvaraa

8 tykkäystä

Mitä isoin kiitos. Olit minun lempikirjani lapsena ja nyt olet minun lempivastaajani tässä ketjussa.

20 tykkäystä

Jokaisen rahaston perustiedoissa näkyy minimisijoitus kun klikkaat itsesi rahaston omalle sivulle.

2 tykkäystä

Jostain syystä ei tullut mieleen katsoa, onko foorumilla korkoketjua (tietenkin on), joten kysyin kahvihuoneessa, mutta laitan tännekin.

T. Täysverinen osakesijoittaja, joka ei tiedä koroista “mitään” :smiling_face_with_tear:

2 tykkäystä

Tähän ketjuun on tullut kivasti lisää aktiviteettia, kun korkotaso on jatkanut nousuaan ja korot tulleet jälleen relevantiksi omaisuusluokaksi. Nostan tätä meidän keväällä tekemää podia esiin, jos joltain meni silloin ohi. Edelleen hyvin relevanttia asiaa korkosijoittamisesta: inderesPodi 145: Korkojen renessanssi, vieraana Juuso Rantala | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

23 tykkäystä

Hyvä kirjoitus! Arvelen itsekin että koron nostot ovat toistaiseksi tässä ainakin euroopassa, joten minulla on myös ajatuksissa ostaa hieman pidemmän duraation korkorahastoja (noin 5v duraatio) nykyisten Evli Likvidi B omistusten lisäksi.

Itsellä on kuitenkin opiskelijabudjetin sijoitusvarallisuus, joten joudun sijoittamaan huomattavan pienillä summilla. Siksi päädyin etsimään Nordnetin korkorahastovalikoimasta matalakuluisia rahastoja, joissa ei siis ole merkintäpalkkioita. Löysin juoksevien kulujen matalasta päädystä rahaston DWS Invest Euro Corporate bonds LC ( Audience Selection ), jossa juoksevat kulut on Nordnetin mukaan vaivaiset 0,28%. DWS:n sivuilla kuitenkin puhutaan 0,95% kuluista, joten mikä voisi selittää tämän eron? Entä onko kenelläkään tästä rahastosta mietteitä?

Jos osaan lukea rahastoesitettä oikein, juoksevan tuoton pitäisi olla tällä hetkellä 4,8%, duraation 5v, ja suurimman osan lainoista pitäisi olla luokitusta BBB tai suurempaa. Jonkin verran rahastolla toki on painoa euroalueen ulkopuolellakin, johon en haluisi ottaa kantaa.

4 tykkäystä

Ovatko nuo korko-ETF:t siis passiivisia indeksirahastoja? Olenko ymmärtänyt oikein, että korkosijoittamisessa indekseihin painottuisi korkeampi luottoriski, mutta aktiivinen hallinta voisi auttaa välttämään altistumista riskipitoisille bondeille?

3 tykkäystä

Kaikki korko ETF:t tuskin on passiivisia, mutta ainakin tuo mainitsemani Vanguard EUR Corporate Bond (VECA) on passiivinen kuten mainittu Vanguargin sivuilla:

“The Fund employs a “passive management” – or indexing – investment approach, through physical acquisition of securities, designed to track the performance of the Index. The Index is a widely recognised benchmark designed to reflect the total universe of Euro denominated fixed-rate corporate bonds which are generally investment grade with maturities of between one and three years. The Index rebalances on a monthly basis.”

Tuosta Bloombergin indeksistä “Bloomberg Euro-Aggregate: Corporates Index (LECPTREU)” taas löytyy hieman tietoa täältä: https://assets.bwbx.io/documents/users/iqjWHBFdfxIU/r3BYcO3k2Ypo/v0 , jossa mainittu:

“Inclusion is based on currency denomination of a bond and not country of risk of the issuer. Securities must be rated investment grade (Baa3/BBB-/BBB- or higher) using the middle rating of Moody’s, S&P and Fitch; when a rating from only two agencies is available, the lower is used; when only one agency rates a bond, that rating is used.”

Itse en mikään ekspertti tässä ole, mutta ymmärtääkseni siis suoraan ei painoteta korkeamman luottoriskin bondeja, mutta toki kaikki bondi-indeksit taitaa olla rakennettu niin, että indeksissä dominoivat ne yritykset, joilla on euromääräisesti eniten bondeja markkinoilla eli käytännössä ne firmat, joilla on eniten absoluuttisesti velkaa (ei siis suhteellisesti firman kokoon vaan absoluuttisesti euromääräisesti).

Tuossa pari viestiä taaempana linkatussa erittäin hyvässä Inderesin podissa oli mainittu, että bondi-ETF:t ovat juuri tästä syystä mielipuolisia: eli niissä painottuvat velkaisimmat yhtiöt. Mutta podissa olleella Aktian bondimiehellä saattaa olla vähän oma lehmä ojassa noiden bondi-ETF:ien kritisoimisessa. Toki maalaisjärjellä ajatellen on vähän hassua painottaa indeksissä velkaisimpia yrityksiä. Mutta indeksin bondeissa ei käsittääkseni kuitenkaan painotu suhteellisesti velkaisimmat yritykset. Jos firma on suhteellisesti todella velkaantunut, tuskimpa se saa luottoluokittajilta riittävän korkeaa luottoluokitusta että se löytää tiensä indeksiin. Jollain isolla firmalla taas voi olla absoluuttisesti paljon velkaa, mutta suhteessa firman liiketoimintaan velan taso ei ole mitenkään iso. On vähän eri asia jos joku AT&T (jolla varmaan pienen valtion verran velkaa) pistää isoja bondeja liikkeelle kuin joku vähän pienempi firma.

Jos katsoo tuon indeksin mukaista salkun luottoluokitusjakaumaa, se on n. puolet A-AAA luokkaa ja puolet BBB luokkaa. Mitään korkeariskisiä high yield lainoja tuolla ei siis ole. Mitään järkyttäviä riskikeskittymiä ei tuolla nähdäkseni ole. Aika pieni riski on, että näitä investment grade bondeja liikkeelle laskeneista firmoista joku menee nurin niin että lainoja ei maksettaisi takaisin.

Jos valitsee jonkun aktiivisesti hoidetun korkorahaston, kulut varmasti kasvaa eli ei varmasti löydy millään 0,09% kuluilla tällaista rahastoa vaan sitten ollaan jo siellä >0,3% tasoilla ainakin. Sitä voi sitten jokainen pohtia, että saako salkunhoitaja tuotettua lisäarvoa edes tuon n. 0,2% verran kun tuotot on kuitenkin vain luokkaa 4-5 %. Itse olen ainakin päätynyt siihen, että vaikka bondi-ETF:t ei ihan täydellisiä olekaan, on se itselleni ihan riittävän hyvä tähän tarkoitukseen. Jos valitsisin aktiivisesti hoidetun korkorahaston, riski se on sekin valinta luottaa salkunhoitajan aktiivisiin päätöksiin. Miksi salkunhoitaja olisi niin paljon parempi arvioimaan bondien riskejä kuin luottoluokittajat?

9 tykkäystä

Laskin muuten uudestaan auki tuon Vanguardin rahaston yksittäiset suurimmat omistukset. Katsoin aluksi väärin, paljonko on suurin yksittäinen omistus, koska ne on listattu bondeittain ja yksittäiseltä yritykseltä on luonnollisesti useita bondeja. Eli suurin yksittäinen omistus per firma ei ole 0,18 % salkusta vaan hieman enemmän.

Näin on myös Seligsonin rahastolla: suurin yksittäinen omistus ei ole Seligsonilla 1,30 % vaan enemmän, koska tuo 1,3 % on vain yksi Volkkarin bondi ja salkussa on myös muita Volkkarin bondeja, eli 3,33 % on Seligsonin rahastossa osuus Volkkarin bondeissa. En jaksanut Seligsonin rahastosta noita tarkemmin laskea, mutta olettaisin että Volkkari on isoin sijoitus eli suurin yksittäinen sijoitus on siis kaiketi 3,33% salkusta.

Vanguardin rahastossa TOP 200 suurinta yksittäistä omistusta per firma listattu alla. Nämä saa aika helposti Vanguardin sivuilta kun kaikki bondisijoitukset saa helposti ladattua exceliin ja sieltä laskee summat per yritys. TOP10:ssä on lähinnä ranskalaisia, alankomaalaisia, espanjalaisia ja sveitsiläisiä pankkeja sekä volkkari. Eli ei nyt mitään ihan kuraa ole nämä firmat, jotka dominoivat indeksissä.

Kuriositeettina Nordea löytyy sijalta 39. 0,481 % osuudella salkusta sekä Kojamo sijalta 398. (0,059 %), Nokia sijalta 429. (0,053 %), UPM sijalta 439. (0,051 %), Neste sijalta 555. (0,030 %) ja Elisa sijalta 741. (0,011 %). Ei löydy Intrum eikä Lehto indeksistä. Tosin ei myöskään Kone, Fortum eikä Citycon eli siitä nyt ei juuri mitään voi päätellä.

Yritys Osuus salkusta
Banque Federative du Credit Mutuel SA 1,618 %
BNP Paribas SA 1,519 %
BPCE SA 1,201 %
UBS Group AG 1,172 %
ING Groep NV 1,154 %
Volkswagen International Finance NV 1,034 %
Credit Agricole SA 1,028 %
Societe Generale SA 1,004 %
Banco Santander SA 0,943 %
Orange SA 0,908 %
Engie SA 0,830 %
Morgan Stanley 0,797 %
ABN AMRO Bank NV 0,786 %
CaixaBank SA 0,769 %
Anheuser-Busch InBev SA/NV 0,765 %
Deutsche Bank AG 0,748 %
Eni SPA 0,738 %
Enel Finance International NV 0,731 %
AT&T Inc, 0,721 %
JPMorgan Chase & Co, 0,709 %
Verizon Communications Inc, 0,699 %
Goldman Sachs Group Inc, 0,694 %
Siemens Financieringsmaatschappij NV 0,690 %
HSBC Holdings plc 0,690 %
Bank of America Corp, 0,685 %
Banco Bilbao Vizcaya Argentaria SA 0,645 %
International Business Machines Corp, 0,629 %
Nestle Finance International Ltd, 0,615 %
Intesa Sanpaolo SPA 0,612 %
Unibail-Rodamco-Westfield SE 0,599 %
Medtronic Global Holdings SCA 0,561 %
Sanofi 0,553 %
Mercedes-Benz International Finance BV 0,543 %
BMW Finance NV 0,526 %
UniCredit SPA 0,523 %
KBC Group NV 0,522 %
Vonovia SE 0,507 %
BP Capital Markets plc 0,500 %
Nordea Bank Abp 0,481 %
Citigroup Inc, 0,471 %
Veolia Environnement SA 0,461 %
AXA SA 0,460 %
Svenska Handelsbanken AB 0,457 %
Thermo Fisher Scientific Inc, 0,450 %
Stellantis NV 0,450 %
Cooperatieve Rabobank UA 0,448 %
Shell International Finance BV 0,447 %
Skandinaviska Enskilda Banken AB 0,444 %
Telefonica Emisiones SA 0,444 %
Unilever Finance Netherlands BV 0,442 %
E,ON SE 0,424 %
Credit Mutuel Arkea SA 0,422 %
Wells Fargo & Co, 0,419 %
OP Corporate Bank plc 0,417 %
TotalEnergies Capital International SA 0,414 %
Bayer AG 0,401 %
Allianz SE 0,399 %
Mizuho Financial Group Inc, 0,395 %
BASF SE 0,388 %
Swedbank AB 0,384 %
Booking Holdings Inc, 0,370 %
Vodafone Group plc 0,365 %
DNB Bank ASA 0,360 %
Heineken NV 0,359 %
Schneider Electric SE 0,357 %
Commerzbank AG 0,354 %
Danone SA 0,337 %
Credit Agricole SA/London 0,335 %
Iberdrola Finanzas SA 0,333 %
NatWest Group plc 0,329 %
Mercedes-Benz Group AG 0,329 %
Coca-Cola Co, 0,324 %
TotalEnergies SE 0,323 %
Barclays plc 0,322 %
Abertis Infraestructuras SA 0,319 %
Danske Bank A/S 0,313 %
Deutsche Telekom International Finance BV 0,311 %
Autostrade per l’Italia SPA 0,309 %
Capgemini SE 0,303 %
Erste Group Bank AG 0,299 %
Snam SPA 0,299 %
Procter & Gamble Co, 0,297 %
National Grid plc 0,287 %
RCI Banque SA 0,285 %
Prologis Euro Finance LLC 0,284 %
JAB Holdings BV 0,281 %
Volkswagen Leasing GmbH 0,279 %
American Tower Corp, 0,275 %
Bouygues SA 0,275 %
OMV AG 0,273 %
Airbus SE 0,272 %
APRR SA 0,272 %
Philip Morris International Inc, 0,270 %
LVMH Moet Hennessy Louis Vuitton SE 0,267 %
Cie de Saint-Gobain SA 0,267 %
Iberdrola International BV 0,255 %
Assicurazioni Generali SPA 0,254 %
DH Europe Finance II Sarl 0,253 %
Lloyds Banking Group plc 0,250 %
British Telecommunications plc 0,247 %
SAP SE 0,245 %
Pernod Ricard SA 0,245 %
Fresenius SE & Co, KGaA 0,244 %
Linde plc 0,241 %
Arval Service Lease SA/France 0,240 %
Toronto-Dominion Bank 0,239 %
Autoroutes du Sud de la France SA 0,238 %
Richemont International Holding SA 0,237 %
McDonald’s Corp, 0,237 %
Terna - Rete Elettrica Nazionale 0,237 %
Volkswagen Financial Services AG 0,235 %
Takeda Pharmaceutical Co, Ltd, 0,233 %
Enel SPA 0,229 %
Vonovia Finance BV 0,229 %
Traton Finance Luxembourg SA 0,226 %
Mediobanca Banca di Credito Finanziario SPA 0,224 %
Credit Agricole Assurances SA 0,224 %
Credit Suisse AG/London 0,223 %
Holcim Finance Luxembourg SA 0,222 %
RWE AG 0,222 %
EssilorLuxottica SA 0,217 %
Telia Co, AB 0,217 %
Belfius Bank SA 0,216 %
Bank of Ireland Group plc 0,212 %
PepsiCo Inc, 0,212 %
Australia & New Zealand Banking Group Ltd, 0,212 %
Volvo Treasury AB 0,210 %
Apple Inc, 0,208 %
Coca-Cola Europacific Partners plc 0,208 %
NatWest Markets plc 0,208 %
Comcast Corp, 0,207 %
Nykredit Realkredit AS 0,207 %
Robert Bosch GmbH 0,198 %
NTT Finance Corp, 0,197 %
Heathrow Funding Ltd, 0,195 %
Volkswagen Bank GmbH 0,195 %
Raiffeisen Bank International AG 0,194 %
Allianz Finance II BV 0,193 %
E,ON International Finance BV 0,192 %
Kering SA 0,189 %
Italgas SPA 0,189 %
Eurogrid GmbH 0,187 %
Air Liquide Finance SA 0,187 %
Nationwide Building Society 0,185 %
Standard Chartered plc 0,182 %
Carrefour SA 0,181 %
Sumitomo Mitsui Financial Group Inc, 0,181 %
Chubb INA Holdings Inc, 0,179 %
NN Group NV 0,179 %
Repsol International Finance BV 0,178 %
Thermo Fisher Scientific Finance I BV 0,177 %
GlaxoSmithKline Capital plc 0,176 %
General Motors Financial Co, Inc, 0,176 %
SSE plc 0,175 %
Suez SACA 0,175 %
Heimstaden Bostad Treasury BV 0,174 %
Vinci SA 0,173 %
Netflix Inc, 0,171 %
de Volksbank NV 0,170 %
Naturgy Finance BV 0,170 %
Hannover Rueck SE 0,170 %
Koninklijke Philips NV 0,170 %
Fidelity National Information Services Inc, 0,169 %
AIB Group plc 0,169 %
Mitsubishi UFJ Financial Group Inc, 0,169 %
Aroundtown SA 0,168 %
East Japan Railway Co, 0,166 %
DHL Group 0,165 %
Gecina SA 0,163 %
Klepierre SA 0,163 %
ASML Holding NV 0,162 %
Prosus NV 0,161 %
BP Capital Markets BV 0,159 %
Berkshire Hathaway Inc, 0,158 %
EDP Finance BV 0,158 %
Amprion GmbH 0,158 %
Holding d’Infrastructures de Transport SASU 0,158 %
Westpac Banking Corp, 0,157 %
Edenred 0,157 %
RELX Finance BV 0,157 %
Transurban Finance Co, Pty Ltd, 0,156 %
Sodexo SA 0,155 %
Elia Transmission Belgium SA 0,153 %
AbbVie Inc, 0,153 %
Becton Dickinson Euro Finance Sarl 0,152 %
Toyota Motor Credit Corp, 0,151 %
LeasePlan Corp, NV 0,150 %
Stryker Corp, 0,149 %
Schlumberger Finance BV 0,149 %
FedEx Corp, 0,148 %
Prologis International Funding II SA 0,147 %
Arkema SA 0,146 %
Santander Consumer Finance SA 0,145 %
Exxon Mobil Corp, 0,144 %
Visa Inc, 0,144 %
Metropolitan Life Global Funding I 0,144 %
Novartis Finance SA 0,143 %
Carlsberg Breweries AS 0,143 %
Merck Financial Services GmbH 0,143 %
7 tykkäystä

Pitkän yrityskoron rahasto mietinnässä ja näihin kahteen ao. rahastoon kohdistunut mielenkiinto. Mitä mieltä olette näistä, vai olisiko joku toinen vielä parempi? ETF-tuotteet eivät ole vaihtoehto Nordnetin korkeiden kulujen vuoksi. Tilanne muuttuisi, jos kk säästöön tulisi jokin mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta en jää sitä odottamaan.

Kuluissa on iso ero, mutta tällä hetkellä tuo Aktian rahasto näyttää tuoton osalta mielenkiintoisemmalta?

Seligson Corporate Bond
Kulut: 0,32 %
Duraatio: 4.92
Juokseva tuotto: 3,63%
Rahaston koko: 57,50me
Kumulatiivinen tuotto vuoden alusta: 0,74
Kumulatiivinen tuotto vuositasolla 10v: 0.2%
Lainaluokitukset: AAA 0,3%, AA 7,2%, A 42,4%, BBB 50,1%

Aktia Corporate Bond+ B
Kulut: 0,63%
Duraatio: 4,3
Juokseva tuotto: 5%
Rahaston koko: 476,86me
Kumulatiivinen tuotto vuoden alusta: 2,44
Kumulatiivinen tuotto vuositasolla 10v: 1,28
Lainaluokitukset: AAA 0% AA 5% A 24% BBB 46% IG75% BB 6% B 0% CCC 0% CC 0% C 0% D 0% HY 7% NR 18%

Neljännesvuosikatsauksessa luetellaan rahaston suurimmat vaatapuolet. Aineistopäivällä (oletettavasti) 30.6.2023 suurin vastapuoli oli Volkswagen 3,6 % osuudella rahastosta.

Käteinen lepää 50/50 Svean säästötilillä ja Evlin likvidi B:ssä. Varovaiset ostot aloitettu muutama viikko sitten kohteeseen:
iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (IS04)
Alkaa YTM (5,18%) olemaan jo herkullisella tasolla. Efektiivinen duraatio hieman yli 16, joten vipuvaikutus alkaa olemaan mieluisella tasolla markkinakorkojen muutoksiin. Ensi vuonna jos uskaltaisi odottaa että tähän aikaan oltaisiin alhaisemmilla korkotasoilla mitä nyt (ei tietenkään millään tasolla itsestäänselvyys). Joko muut hyppäämässä pitkään päätyyn vai vieläkö on syitä mahdollisesti jarrutella? Toista ETF:fää saa ehotella tuohon rinnalle/vaihtoehdoksi. Näkemykseni siis on ettei aivan näin korkealle tasolle koroissa jäädä, ja lähivuosina olisi tarkoitus ottaa exit pitemmistä koroista mielellään voitollisena :wink:

14 tykkäystä

Itsellä seuraavassa järjestyksessä UCITS laput joita voi myydä ja ostella(Vanguardin Total Bond Market on holdissa ja pysyy, USA ETF)
iShares $ Treasury Bond 1-3 yr YTM 5,19%
Vanguard Emerging Markets Goverment Bond YTM 7,7%
iShares Global Corporate Bond YTM 5,92%
Vanguard USD Treasury Bond YTM 4,8%

Itsellä suunnnitelmissa pikku hiljaa siirtää 1-3 vuoden lapuista viimeiseen Vanguard USD Treasury Bond. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että kolme ensimmäistä rullaa tehokkaammin parempi korkoisiin lappuihin. Kiitoksia hyvästä huomiosta noissa 20+yr lappujen YTM.

6 tykkäystä

Tervehdys. Nykykoroilla on itseänikin alkanut kiinnostaa sijoittaminen korkorahastoihin. Erityisesti lyhyet korot vaikuttaisivat hyvältä ja lähes riskittömältä paikalta säilyttää ylimääräisiä säästöjä/opintolainaa.

Teoriassa luulen ymmärtäväni, miten bondien arvot määräytyvät, mutta käytännön kokemus korkosijoituksista ja rahastoista on nolla. Miten homma toimii käytännössä rahastojenkautta? Esim lyhyissä koroissa, pitävätkö rahastot lainat maturiteettiin ja kertynyt korko kasvattaa rahasto-osuuksien arvoa?

3 tykkäystä

Aloittelijan kysymys.

Eli jos haluaa suurta sijoitustuottoa, ja rahaston salkussa on paljon vanhoja nollakorko-lainakirjoja, ovatko ne tuottorasite?
Niiden seassa on siis sitten näitä 5-7% koron lainoja.

Jos korko on puhdas nolla niin onhan se tieten vähän huono. Mutta jos se 0,xx niin kyllä markkina yleensä ne aika fiksusti arvostaa. Eli esimerkkinä, jos velkakirja on aluksi 100 000€ ja nyt maksetaan markkinoilla 20 000€ ja ostat velkirjan pidät 4-5 vuotta ja saat 100 000€ niin saahan siihen kohtuu tuoton, vaikka ei korkoa saakkaan.

5 tykkäystä

Jaa niinkö ne toimivat.
Onko sinulla antaa linkkiä jostakin lainakirjasta joka on kaupan?
Herää kanssa kysymys että miksi se 100k lainakirja myydään ennenaikaisesti liian halvalla?
Kuuntelen tuon Inderes podcastin tänään illalla jotta pääsisin paremmin perille.

Jos tarvitsee rahaa, niin sitä saa myymällä velkakirjan päivän kurssiin. Mahdollisesti velkakirjan omistaja ei voi odottaa maturiteetin loppuun asti ja/tai arvelee sen arvon tippuvan edelleen.