Jos näin on, niin ensimmäinen kerta kun kuulen tällaisesta tiedotekäytännöstä. Olen kymmeniä anteja seurannut ja osallistunut. Aina tiedotteissa tähän asti mainittu tyyliin “merkinnät hyväksytään X kpl saakka + ylittävältä osalta esim. 0% tai 15%”.
Kenen etu olisi julkaista epämääräinen tiedote, jossa ylimalkaisesti ilmoitetaan “80 osaketta kaikille” ja “tarkempia tietoja emme anna, jokainen antiin osallistunut jääköön nyt hetkeksi epätietoisuuden varaan ja saa itse arvailla, että tuleeko enemmän vai ei”. Tällainen tiedotekäytäntö ei ehkä ole väärä, mutta epäammattimaisempi vaikutelma tulee annin järjestäjästä aiempiin anteihin verrattuna.
Kun näitä tiedotteita vuosien päästä monet sijoittajat lukevat ja haluaisivat tietää toteutuneen allokaation, aiheuttaa turhaa sekaannusta jos epämääräisiä tietoja julkaistaan. Tämä olisi joka tapauksessa normaalista käytännöstä poikkeava, aiempaa huonompi tapa kertoa asioista… Kertokaapa tänne miten lopulta kävi, kiinnostaa kyllä jatkoa ajatellen.
Moro, suurimmat omistajat julkaistaan lisäosakeoption käyttämisen ja vakauttamisajan päättymisen jälkeen. Vakauttamisaika päättyy viimeistään joulukuun lopussa.
Koskisen Oyj:n tuoreimmasta investoinnista on tullut tiedote.
Puutuoteyhtiö Koskisen investoi Järvelässä sijaitsevalla vaneritehtaalla uuteen karattomaan sorvilinjaan. Uusi sorvilinja tehostaa puuraaka-aineen käyttöä ja parantaa mahdollisuuksia aiempaa pienemmän tukkiläpimitan käyttöön viilun valmistuksessa. Investoinnin arvo on noin 2 miljoonaa euroa.
Henri Elo on tehnyt hyvän analyysin Koskisesta ja tämä yhtiö on itse asiassa kuukauden osake Salkunrakentajassa. Analyysin lukee noin viidessä minuutissa ja tästä pääsee hyvin alkuun, jos lähtee tutkimaan yhtiötä tarkemmin.
Ei hyvältä näytä sahojen nykytilanne, tukin hinta huippulukemissa ja sahatavaran hinta erittäin alhainen. Taitaa suurin osa sahoista tuottaa tappiota. Mielenkiintoista nähdä mikä kokonaisvaikutus tulee olemaan Koskisen liiketoiminnalle. Viimeisen puolenvuoden aikana korrelaatio tukkipuun ja sahatavaran hintojen välillä näyttäisi kadonneen.
Sahatavaran ja puutuotteiden kysyntä on heikentynyt, joskin vain väliaikaisesti, sahayhtiö Keitele kertoo. Laskun taustalla ovat muun muassa maailman taloustilanne, Venäjän hyökkäyssota, energian hinnan ja korkojen nousu, jotka ovat vähentäneet rakentamista. Näin myös sahateollisuuden tuotteiden kysyntä ja hinnat ovat laskeneet nopeasti.
Samaan aikaan yhtiön tuotantokustannukset ovat nousseet korkeammiksi kuin koskaan aiemmin. Tähän ovat vaikuttaneet sähkön ja polttoaineen korkea hinta yhdessä tukkipuun hinnan nousun kanssa, Keiteleeltä kerrotaan.
Jos UPM ja Storan kokoisilla puljuilla ollut sahat tappiolla nii voi olla pienemmilläki operaattoreilla aika tiukkaa . Alalle on kuitenki investoitu aika reippaasti “korona boostin” myötä. (Junnikkala,Metsä jne…)
Mutta eihän se haittaa. Sijoittajia tietenkin lämmittää saada ipo rahoja takaisin osinkoina
Rakentamisen viilentynyt suhdanne leikkaa sahatavaran kysyntää ja hintoja, mutta Koskisen tapauksessa on syytä katsoa myös tarjontapuolen muutoksia. Venäjä putosi pois sahatavara- ja koivuvanerimarkkinoita, mikä leikkasi etenkin koivuvanerin tarjontaa Euroopassa merkittävästi.
Toisaalta vanerin raaka-ainekustannukset nousevat, ja kustannusinflaatio sekä markkinoiden tunnelmaa nakertava sota haastavat vahvan lähdön saaneen yhtiön molempia liiketoimintoja.
–
Kuluvan vuoden ebita-marginaalin yhtiö ennustaa painuvan 12–14 prosentin välille levyteollisuuden kannattavuuden pysyessä ennallaan tai parantuessa.
Sahateollisuus puolestaan painuu vuoteen 2022 verrattuna. Yleensä, kun hyvä suhdanne on jatkunut pari vuotta, puuta on reservissä ja sahateollisuus kasvattaa ahneuksissaan tuotantoa yli tarpeen, mikä romauttaa hinnat.
Yhtiötä seuraa vain Nordea, joka ennustaa 2,05 osakekohtaista tulosta, jolla yhtiön P/E luku jäisi nykykurssilla hyvin matalaksi, vain reiluun kolmeen.
Jäin miettimään miksi raportissa käsiteltiin Kore-businesta varsin pintapuolisesti. Pahtan IPO-haastattelusta minulle jäi käsitys, että Kore-business on varsin kannattavaa ja siellä voisi olla mahdollisuuksia kasvaa (en ehtinyt vielä katsoa haastattelua uudelleen, joten toki mahdollista, että muisti tekee tässä kepposet). Minkähänkokoinen markkina on kyseessä? Jos tuossa busineksessa häärää muita toimijoita, jotka ovat ostovanerin varassa, voisi siellä olla nyt hyviä paikkoja kasvaa epäorgaanisesti, kun vaneri on kallista (koska Venäjän tuonnin tyrehtyminen jättänyt aukon). Koskisenhan (on muuten pirullinen firman nimi taivutella) käyttää kaiketi omaa vaneriaan.
Onko teillä (tai muilla) tarkempaa tietoa Japanin syklin vaiheesta? En ole itse perehtynyt Japanin talouden käänteisiin, mutta olen ymmärtänyt, että se elää jokseenkin omaa elämäänsä (länsimaihin verrattuna). Ymmärtääkseni Japanissa paikallisia referenssejä pidetään tärkeinä ja ainakin Pahta tuntui painottavan, että siellä on saatu jalkaa oven väliin.
Kuinka uniikkia Koskisen asiakas-customoitu business on kilpailijoihin verrattuna? Tuliko se huomioitua riittävästi raportin arvostusosiossa (kilpailijoihin verrattaessa)?
Aiheuttaako heikentynyt SEK haasteita Koskiselle vai pysyvätkö hinnat joka tapauksessa korkealla kysyntä/tarjonta-epäsuhdan takia?
Puunhankintaan liittyviä keskimääräisiä kuluja. Vaneritukin kaukokuljetus korkeampi, sillä se suoritetaan pääasiassa “keräilykuljetuksena”. Viimevuonna kaukokuljetushinnat ollut polttoaineiden nousun myötä aikamoisessa nousussa. Yleiskustannukset heiluvat tosiaan siinä 3€ paikkeilla.
noi 90% uusista pientaloista puurunkoisia, 3% uusista kerrostaloista. LVL ja CLT-tuotteiden myötä kerrostaloissakin luulisi puurakentaminen yleistyvän jonkun verran.
. Alalle on kuitenki investoitu aika reippaasti “korona boostin” myötä. (Junnikkala,Metsä jne…)
