An unusual feature of Japanese housing is that houses are presumed to have a limited lifespan, and are often torn down and rebuilt after a few decades, generally twenty years for wooden buildings and thirty years for concrete buildings – see regulations for details. Renovating houses, rather than rebuilding them, is a relatively uncommon practice in Japan, though its prevalence is increasing, indicating that attitudes towards the use of older houses may be changing.
Syy miksi täällä meillä puutavaran hinta tuplaantui 2020-2021 ei suinkaan ollut pelkästään kova kysyntä kotimaassa tässä koronan ajan remonttihuumassa. Käytännössä vientiin meni valtavasti puutavaraa, josta sai paremman hinnan siellä kuin kotimaassa. Jos perus 22x100 PL/VL sahatavara maksoi ennen 0,52€ metri 2020, siitä sai maksaa pari vuotta sitten jopa 0,90€ metriltä. Nyt on hinnat tulleet tuonne noin 0,70€ tuntumaan siinäkin ja on saatavuutta, toisin kuin aiemmin.
Toinen syy miksi hinta nousi 2022 oli ukrainan sota, mutta se vaikutti lähinnä jalostetumpiin tuotteisiin kuten pellettiin. Venäjältä tuli noin puolet koko maan pellettikysynnästä ja se kun jäi pois niin hinnat nousi taas puolella. 500KG pellettisäkki maksoi jopa 300€ kun sitä sai 145€ aiemmin. Toisekseen venäjän halpa puu jäi pois ja puuyritykset maksoivat tukista ihan kunnon hintaa metsänomistajille, kunhan saivat vain puuta sahalle ja myyntiin.
En usko että Venäjän tuotteet ovat täysin syypäänä tähän laskeneeseen kysyntään. Kyllä tässä on kysynnän laskua varmasti myös Japanissa yleisen markkinatilanteen johdostakin kuten täälläkin. Esimerkiksi rakentaminen tökkii ja puuta ei mene enää samaan malliin rakennusyrityksille saati sitten yksityisille jälleenmyyjien kautta.
Koskisen kysyntä varmasti tästä elpyy, kunhan alkaa muukin rakentaminen ja remontointi nostaa päätään. Sitä ei pysty sanomaan koska, mutta käänne se tulee rakentamisen suhteenkin jossain vaiheessa.
“Koivutukin hinta on lähes tuplaantunut Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueelle, yhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo. Perustukista maksetaan nyt noin 80 euroa kuutiolta, kun muutama vuosi sitten hinta oli 40–50 euroa kuutiolta. Harvennuksillakin koivutukin hinta on noussut jo noin 75 euroon kuutiolta.”
@Karo_Hamalainen haastatteli Koskisen Oyj:n toimitusjohtajaa Jukka Pahtaa.
Koskisen Oyj tavoittelee tilivuodelta 2027 puolen miljardin euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 270 miljoonaa, joten firman pitäisi lähes kaksinkertaistaa kokonsa muutamassa vuodessa.
Ei ole mikään salaisuus, että Koskisen Oyj haluaa kasvaa myös yritysostojen avulla. Puolitoista vuotta sitten listautuessaan yhtiö halusi paitsi rahaa myös vaihdettavan osakkeen, jota voi tarpeen tullen käyttää yrityskaupassa maksuvälineenä.
Millaisia kohteita etsitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta?
”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään."
Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.”
Koskisen Oyj:n liiketoiminta jakautuu sahateollisuuteen ja levyteollisuuteen. Grillissä käsitellään niiden luonteenpiirteet. Entä miten Koskisen Oyj takaa puuraaka-aineen saatavuuden? Kuinka onnistui Kärkölän Järvelään nousseen uuden sahainvestoinnin ajoitus?
Jukka Pahta joutuu myös arvaamaan, onko päätehakkuukuusitukin hinta huhtikuussa 2025 korkeammalla vai matalammalla kuin huhtikuussa 2024.
Hyvä jakso. Pahta avaa siinä vähän yrityksen toimintaympäristöä, suhdannetta ja miten heillä menee. Venäjä jäi pelistä pois ja Koskisen saapui juuri sille markkinalle korvaajaksi. Myös isot investoinnit menossa jotka auttavat kasvamaan (investoinnit, jotka on jo rahoitettu). Vahva tase pitää firman kunnossa ja mahdollistaa yritysostot. Oisko ollut että tavoittelevat 500 miljoonan liikevaihtoa parissa vuodessa. Näen kyllä firmassa potentiaalia ja osallistuin jo annissa.
Japanilaiset ovat tosiaan jännää sakkia tämän suhteen. Olen monestikin nähnyt, kun japanilaisia käy sahoilla kiertelemässä ennen kuin laitetaan tilausta tulemaan. Suurimpia ulkomaalaisia asiakkaita ollut oman tietämyksen mukaan niissä sahoissa missä pyörinyt. Vähän sama kuin lähi-itään menee pylväitä hyviä määriä jostain syystä.
Ja tosiaan Aasiassa aika yleisestikin tulee välillä pieni yllätys, että sahatavaraa saa tilattua ihan ns. oikeankin kokoisena. Venäjältä tuli ainakin ennen kai vähän sellaista sen kokoista mitä saha suolsi ulos. Rima ei ole sen suhteen ollut kovin korkealla. En toki tiedä miten kehittynyt viime vuosina.
Koskisen ei ole ainoa yritys Suomessa, joka vie Japanin markkinoille puuta. Versowood toimittaa myös sinne varmasti ihan samaa tavaraa. Japanissa arvostetaan puurakentamista ja laadukasta raaka-ainetta. Sellaista sattuu tämän maan puustosta iso osa olemaan ja viennillä nämä molemmat yritykset elää.
Puu on siitä jännä materiaali, että myös se elää. Toisin kuin esimerkiksi betoni. Se ei juuri muutu sen jälkeen kun valu on tehty ja kuivanut. Puunipun kun avaa, niin se tavara saattaa vääntää suht nopeasti hyvinkin kieroon ellei mene heti käyttöön. Tähän vaikuttaa ilman kosteus, suora auringonpaiste yms sää.
Laadukas, oikein kuivatettu ja pitkään kasvanut kuusitukki on erinomaista rakennustavaraa. Toisin kuin esimerkiksi lyhytkuituinen nopeasti kasvanut eukalyptys josta tehdään Brasiliassa muun muassa sellua.
Silläkin on merkitystä mistä osaa tukkia on kyseinen tavara tehty. Sydänpuu on erittäin kovaa kun taas pintatavara on juuri sitä mistä saa sitä “vajaakanttista halpaa lautaa”.
Koskisen toimintaympäristö vaikuttaa kehittyneen tietystä ristivedosta huolimatta suunnilleen odotustemme mukaisesti alkuvuoden aikana ja hienosäädimme ennusteitamme lähinnä Suomen epäsuoriin lakkorasitteisiin liittyen ja koivutukin hintatasoon liittyen.
Tässä on Antti Viljakaisen ennakkokommentit, kun tämä puunjalostusyhtiö julkaisee Q1-tuloksensa tiistaina.
Koskisen raportoi Q1-tuloksensa tiistaina. Koskisella on vastassa Q1:llä kovat vertailuluvut, joista arvioimme yhtiön jääneen reilusti hankalamman markkinatilanteen sekä Suomen poliittisten lakkojen aiheuttamien toimitussiirtymien ja lisäkulujen takia. Kuluvan vuoden ohjeistuksensa liikevaihdon kasvusta ja 8-12 %:n oikaistusta käyttökatemarginaalista Koskisen toistanee Q1-raportista. Kysynnän osalta tilannekuva vaikuttaa viime aikaisen uutisvirran sekä verrokkien Q1-raporttien osalta kehittyvän varovaisen myönteisesti, vaikka rakentaminen kyntää edelleen syvällä. Kulupuolella korkea tukin hinta haastaa toki myös Koskista. Emme tee muutoksia näkemykseemme Koskisesta ennen Q1-raporttia, sillä aikanaan edessä olevaa suhdannekäännettä ja riskejä on hinnoiteltu osakkeeseen mielestämme tasapainoisesti.
Ensipuraisu Koskisen Q1:stä löytyy täältä ja klo 10 alkavaa webcastiä voi silmäillä täältä. Jukan haastattelu tulee sitten tuttuun tapaan hieman myöhemmin päivällä eetteriin.
