Koskisen ei ole ainoa yritys Suomessa, joka vie Japanin markkinoille puuta. Versowood toimittaa myös sinne varmasti ihan samaa tavaraa. Japanissa arvostetaan puurakentamista ja laadukasta raaka-ainetta. Sellaista sattuu tämän maan puustosta iso osa olemaan ja viennillä nämä molemmat yritykset elää.
Puu on siitä jännä materiaali, että myös se elää. Toisin kuin esimerkiksi betoni. Se ei juuri muutu sen jälkeen kun valu on tehty ja kuivanut. Puunipun kun avaa, niin se tavara saattaa vääntää suht nopeasti hyvinkin kieroon ellei mene heti käyttöön. Tähän vaikuttaa ilman kosteus, suora auringonpaiste yms sää.
Laadukas, oikein kuivatettu ja pitkään kasvanut kuusitukki on erinomaista rakennustavaraa. Toisin kuin esimerkiksi lyhytkuituinen nopeasti kasvanut eukalyptys josta tehdään Brasiliassa muun muassa sellua.
Silläkin on merkitystä mistä osaa tukkia on kyseinen tavara tehty. Sydänpuu on erittäin kovaa kun taas pintatavara on juuri sitä mistä saa sitä “vajaakanttista halpaa lautaa”.
Koskisen toimintaympäristö vaikuttaa kehittyneen tietystä ristivedosta huolimatta suunnilleen odotustemme mukaisesti alkuvuoden aikana ja hienosäädimme ennusteitamme lähinnä Suomen epäsuoriin lakkorasitteisiin liittyen ja koivutukin hintatasoon liittyen.
Tässä on Antti Viljakaisen ennakkokommentit, kun tämä puunjalostusyhtiö julkaisee Q1-tuloksensa tiistaina.
Koskisen raportoi Q1-tuloksensa tiistaina. Koskisella on vastassa Q1:llä kovat vertailuluvut, joista arvioimme yhtiön jääneen reilusti hankalamman markkinatilanteen sekä Suomen poliittisten lakkojen aiheuttamien toimitussiirtymien ja lisäkulujen takia. Kuluvan vuoden ohjeistuksensa liikevaihdon kasvusta ja 8-12 %:n oikaistusta käyttökatemarginaalista Koskisen toistanee Q1-raportista. Kysynnän osalta tilannekuva vaikuttaa viime aikaisen uutisvirran sekä verrokkien Q1-raporttien osalta kehittyvän varovaisen myönteisesti, vaikka rakentaminen kyntää edelleen syvällä. Kulupuolella korkea tukin hinta haastaa toki myös Koskista. Emme tee muutoksia näkemykseemme Koskisesta ennen Q1-raporttia, sillä aikanaan edessä olevaa suhdannekäännettä ja riskejä on hinnoiteltu osakkeeseen mielestämme tasapainoisesti.
Ensipuraisu Koskisen Q1:stä löytyy täältä ja klo 10 alkavaa webcastiä voi silmäillä täältä. Jukan haastattelu tulee sitten tuttuun tapaan hieman myöhemmin päivällä eetteriin.
Viljakainen on tehnyt uuden yhtiöraportin heti Q1:n jälkeen.
Koskisen Q1-raportti oli kokonaisuutena suurin piirtein odotustemme mukainen ja teimme raportin jälkeen ainoastaan marginaalisia mutta positiivisia ennustemuutoksia lähiajoille.
Rapsasta lainattua:
Tase on edelleen vahva
Koskisen nettovelkaantumisaste oli Q1:n lopussa 5 % (Q1’23: nettovelkaantumisaste -8 %). Vahva tase antaa yhtiölle puskuria syklisten riskejä vastaan sekä luo liikkumavaraa päivitetyn kasvustrategian toteutukseen. Odotamme strategian toteutuksen johtavan jollain aikavälillä isompien investointien jatkumiseen ja lisäksi Koskisella on yhä käynnissä 15 MEUR:n tukkikenttäinvestointi Järvelässä.
Investointi ja siihen liitännäiset vuokratilojen laajennukset tähtäävät logistiikkasektorin terveistä kasvunäkymistä hyötymiseen. Pidämme pienen, mutta kasvavan ja melko pääomakevyen Kore-liiketoiminnan kasvuun panostamista järkevänä Koskisen kannalta. Koskisen mittakaavassa maltillinen investointi ei kuitenkaan aiheuta välittömiä muutospaineita yhtiön ennusteisiimme.
Toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoi yhtiöstä ja sen näkymistä. Näkymät vaikuttavat hyvältä pitkällä tähtäimellä. Tavoitteet vuoteen 2027 asti vaikuttavat kuitenkin aika haasteellisilta.
Liikevaihtotavoite 500 mEur vuonna 2027 edellyttää n. 20% vuotuista kasvua vuodesta 2025 alkaen. Kannattavuustavoite oikaistu käyttökate 15% yli syklin on aika paljon yli nykytason, joka on 12,2%.
Yhtiö toimii sekä saha- että levyteollisuudessa. Me tutustuimme sahapuolen tehtaaseen toimitusjohtajan opastamana. Levyteollisuuden tehdas on neljän kilometrin päässä.
Tehtaan laajennus on juuri valmistunut. Kaikki on hyvin siistiä ja uuden näköistä. Prosessi on lähes täysin automatisoitu. Puut menevät sisään toisesta päästä ja kulkevat erilaisten koneiden läpi toiseen päähän. Henkilökuntaa on lähinnä valvomossa. Tehdas toimii kolmessa vuorossa 5 päivää viikossa.
Vierailusta jäi myönteinen kuva. Ilmapiiri oli rento. Toimitusjohtaja vastasi hyvin lukuisiin kysymyksiin.
Olen omistanut yhtiötä listautumisesta asti ja hankkinut sen jälkeen lisää pariin kertaan.
OP:n Katja Hakala ja Henri Parkkinen keskustelivat Koskisesta.
Videolla käymme läpi yhdessä seniorianalyytikko Henri Parkkisen kanssa Koskisen näkymiä, sekä yhtiötä yleisesti. Videolla yhtiön taustaa, kilpailuetuja ja riskejä sekä sitä, miltä yhtiö näyttää ESG-näkökulmasta.
UPM:n tulosinfossa mainittiin vanerien osalta, että tuotanto rullaa täysillä hyvässä markkinassa, ja että EU:n asettamat toimenpiteet ja esteet venäläisen koivuvanerin tuonnille astuivat voimaan ja toimivat hyvin
En tiedä onko sama vaneriteollisuudessa mutta ainakin raakapuun myyntihinnat sahoilta asiakkaalle ovat kääntymässä takaisin nousuun. Tuo voi haitata kysyntää. Toki jos on iso rako mikä pitää täyttää vanerilla niin silloin hinta tuskin on esteenä, jos kysyntää riittää.
Nyt on ihan mielenkiintoinen liike. Koskisen ja Westas ovat juuri sen tyyppinen pari, joiden välillä sahateollisuudessa luulisi synergiaa löytyvän esimerkiksi Etelä-Suomen puunhankintaan liittyen. Molempien yhtiöiden kokoluokatkin ovat ns. järkeviä.
Vaikka vähemmistösijoitus ei sinällään mitään välttämättä tarkoitakaan, niin olisin yllätynyt, jos renkaita ei olisi käyty potkimassa, kun Koskisen strategiassa yritysjärjestelyillä on kuitenkin roolinsa ja se oli myös motivoimassa listaukseen. Toisaalta P.Kopralla näyttää riittävän sahaamiseen rakkautta (ja varmaan motivaatiotakin), vaikka laji on (äärimmäisen) vaikea.
Tässä on Antin etkokommentit, kun yhtiö julkistaa perjantaina Q2-tuloksen.
Koskisen julkistaa Q2-tuloksensa perjantaina. Koskisen kohtaa Q2:lla toistaiseksi viimeistä kertaa kovat vertailuluvut, joista arvioimme yhtiön jääneen selvästi vaativammassa toimintaympäristössä. Ohjeistuksensa Koskisen toistanee Q2-raportista. Kysynnän osalta tilannekuva ei osoita viimeaikaisen uutisvirran sekä verrokkien Q2-raporttien perusteella selvää ja kestävää piristymistä, sillä rakentaminen kyntää edelleen syvällä. Kulupuolella korkea tukin hinta haastaa myös Koskista. Emme tee muutoksia näkemykseemme Koskisesta ennen Q2-raporttia, sillä aikanaan edessä olevaa mutta viipyvää (rakentamisen) suhdannekäännettä ja riskejä on hinnoiteltu osakkeeseen mielestämme tasapainoisesti.
Jos kilpailevan yhtiön ostamista kutsuu nurkkaamiseksi, niin Kopran mukaan se ei taida edistyä, koska myyjät puuttuvat. Yhtiöstä yli 60 prosenttia on Koskisen suvun omistuksessa ja myös vakuutusyhtiöt ovat isoja ankkuriomistajia. Kopran ostot ovat kuitenkin viesti siltä varalta, jos jollakin myyntihalut heräävät.
Omistusosuus on niin pieni, että mistään yritysjärjestelyistä ei voi puhua. Mitä siis mielessä?
Kopra hakee sanoja, että onko siinä mitään suurempaa, ”täytyy katsoa”, ja kutsuu panostustaan finanssisijoitukseksi.
”Mutta jos metsäyhtiöiden yritysjärjestelyjä mietitään, niin niissä täytyy aina olla puunhankinnallinen näkökulma.”
Sellaisen voi nähdä, sillä Westaksen ja Koskisen Oyj:n puunhankinta-alueet limittyvät.
Westas on nettovelaton, joten sillä olisi rahkeissa varaa lähteä ostoksille vaikka ulkomaille. Kopra pitää sitä kuitenkin poissuljettuna, puunhankinnallisen yhteyden puuttumisen vuoksi.
