Koskisen ei ole ainoa yritys Suomessa, joka vie Japanin markkinoille puuta. Versowood toimittaa myös sinne varmasti ihan samaa tavaraa. Japanissa arvostetaan puurakentamista ja laadukasta raaka-ainetta. Sellaista sattuu tämän maan puustosta iso osa olemaan ja viennillä nämä molemmat yritykset elää.
Puu on siitä jännä materiaali, että myös se elää. Toisin kuin esimerkiksi betoni. Se ei juuri muutu sen jälkeen kun valu on tehty ja kuivanut. Puunipun kun avaa, niin se tavara saattaa vääntää suht nopeasti hyvinkin kieroon ellei mene heti käyttöön. Tähän vaikuttaa ilman kosteus, suora auringonpaiste yms sää.
Laadukas, oikein kuivatettu ja pitkään kasvanut kuusitukki on erinomaista rakennustavaraa. Toisin kuin esimerkiksi lyhytkuituinen nopeasti kasvanut eukalyptys josta tehdään Brasiliassa muun muassa sellua.
Silläkin on merkitystä mistä osaa tukkia on kyseinen tavara tehty. Sydänpuu on erittäin kovaa kun taas pintatavara on juuri sitä mistä saa sitä “vajaakanttista halpaa lautaa”.
Koskisen toimintaympäristö vaikuttaa kehittyneen tietystä ristivedosta huolimatta suunnilleen odotustemme mukaisesti alkuvuoden aikana ja hienosäädimme ennusteitamme lähinnä Suomen epäsuoriin lakkorasitteisiin liittyen ja koivutukin hintatasoon liittyen.
Tässä on Antti Viljakaisen ennakkokommentit, kun tämä puunjalostusyhtiö julkaisee Q1-tuloksensa tiistaina.
Koskisen raportoi Q1-tuloksensa tiistaina. Koskisella on vastassa Q1:llä kovat vertailuluvut, joista arvioimme yhtiön jääneen reilusti hankalamman markkinatilanteen sekä Suomen poliittisten lakkojen aiheuttamien toimitussiirtymien ja lisäkulujen takia. Kuluvan vuoden ohjeistuksensa liikevaihdon kasvusta ja 8-12 %:n oikaistusta käyttökatemarginaalista Koskisen toistanee Q1-raportista. Kysynnän osalta tilannekuva vaikuttaa viime aikaisen uutisvirran sekä verrokkien Q1-raporttien osalta kehittyvän varovaisen myönteisesti, vaikka rakentaminen kyntää edelleen syvällä. Kulupuolella korkea tukin hinta haastaa toki myös Koskista. Emme tee muutoksia näkemykseemme Koskisesta ennen Q1-raporttia, sillä aikanaan edessä olevaa suhdannekäännettä ja riskejä on hinnoiteltu osakkeeseen mielestämme tasapainoisesti.
Ensipuraisu Koskisen Q1:stä löytyy täältä ja klo 10 alkavaa webcastiä voi silmäillä täältä. Jukan haastattelu tulee sitten tuttuun tapaan hieman myöhemmin päivällä eetteriin.
Viljakainen on tehnyt uuden yhtiöraportin heti Q1:n jälkeen.
Koskisen Q1-raportti oli kokonaisuutena suurin piirtein odotustemme mukainen ja teimme raportin jälkeen ainoastaan marginaalisia mutta positiivisia ennustemuutoksia lähiajoille.
Rapsasta lainattua:
Tase on edelleen vahva
Koskisen nettovelkaantumisaste oli Q1:n lopussa 5 % (Q1’23: nettovelkaantumisaste -8 %). Vahva tase antaa yhtiölle puskuria syklisten riskejä vastaan sekä luo liikkumavaraa päivitetyn kasvustrategian toteutukseen. Odotamme strategian toteutuksen johtavan jollain aikavälillä isompien investointien jatkumiseen ja lisäksi Koskisella on yhä käynnissä 15 MEUR:n tukkikenttäinvestointi Järvelässä.
Investointi ja siihen liitännäiset vuokratilojen laajennukset tähtäävät logistiikkasektorin terveistä kasvunäkymistä hyötymiseen. Pidämme pienen, mutta kasvavan ja melko pääomakevyen Kore-liiketoiminnan kasvuun panostamista järkevänä Koskisen kannalta. Koskisen mittakaavassa maltillinen investointi ei kuitenkaan aiheuta välittömiä muutospaineita yhtiön ennusteisiimme.
Toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoi yhtiöstä ja sen näkymistä. Näkymät vaikuttavat hyvältä pitkällä tähtäimellä. Tavoitteet vuoteen 2027 asti vaikuttavat kuitenkin aika haasteellisilta.
Liikevaihtotavoite 500 mEur vuonna 2027 edellyttää n. 20% vuotuista kasvua vuodesta 2025 alkaen. Kannattavuustavoite oikaistu käyttökate 15% yli syklin on aika paljon yli nykytason, joka on 12,2%.
Yhtiö toimii sekä saha- että levyteollisuudessa. Me tutustuimme sahapuolen tehtaaseen toimitusjohtajan opastamana. Levyteollisuuden tehdas on neljän kilometrin päässä.
Tehtaan laajennus on juuri valmistunut. Kaikki on hyvin siistiä ja uuden näköistä. Prosessi on lähes täysin automatisoitu. Puut menevät sisään toisesta päästä ja kulkevat erilaisten koneiden läpi toiseen päähän. Henkilökuntaa on lähinnä valvomossa. Tehdas toimii kolmessa vuorossa 5 päivää viikossa.
Vierailusta jäi myönteinen kuva. Ilmapiiri oli rento. Toimitusjohtaja vastasi hyvin lukuisiin kysymyksiin.
Olen omistanut yhtiötä listautumisesta asti ja hankkinut sen jälkeen lisää pariin kertaan.
OP:n Katja Hakala ja Henri Parkkinen keskustelivat Koskisesta.
Videolla käymme läpi yhdessä seniorianalyytikko Henri Parkkisen kanssa Koskisen näkymiä, sekä yhtiötä yleisesti. Videolla yhtiön taustaa, kilpailuetuja ja riskejä sekä sitä, miltä yhtiö näyttää ESG-näkökulmasta.
