On näitä ollut ennenkin. Muistelen lukion matematiikan tunneilla mainitun, että imaginaariluvut keksittiin jo aikaa sitten mutta eipä niille ollut aluksi mitään käyttöä.
Niin vaan niitä kuitenkin hyödynnetään nykyään erilaisissa fysiikan ongelmien ratkaisussa(itselleni tuttua lähinnä sähkötekniikka).
Sitaatti Miten ne 1,7 miljardia pankitonta ihmistä muuten saavat ne vähäiset varansa sinne DeFiin?
Esim perheenjäsen tai sukulainen joka on töissä esim. Quatarissa rakentamassa jalkapallom MM-kisojen stadionia lähettää ne sille. Tai joku muu sukulainen joka on jossain länsimaassa töissä lähettää osan palkastaan kotiin, kuten moni nyt tekee ja maksaa siitä nyt välityskustannukset esim Western Unionille.
Kai lohkoketju teknologian yksi käyttötarkoitus on että sitä voi käyttää tuotteiden alkuperän jäljittämiseen ja todentamiseen? Koska kerran syötettyjä tietoja ei voi väärentää jälkikäteen, koska lohkoketjussa muut käyttäjät todentavat tiedot. Esim jälkikääteen ei voi muuttaa laivalastia banaaneja reilunkaupan banaaneiksi muutamalla tietokannan tietoja. Tai jos koulutodistukset on kerran syötetty lohkoketjuun niin arvosanoja ei voi jälkikäteen muuttaa paremmiksi? Näin ainakin itse olen ymmärtänyt. En tiedä miten nämä käytännössä toimii, mutta idea on kiinnostava.
Koska kerran syötettyjä tietoja ei voi väärentää jälkikäteen, koska lohkoketjussa muut käyttäjät todentavat tiedot. Esim jälkikääteen ei voi muuttaa laivalastia banaaneja reilunkaupan banaaneiksi muutamalla tietokannan tietoja.
Tätä käyttökohdetta olen itsekin pyöritellyt, mutta enää en ole varma ratkaiseeko todella mitään ongelmaa? Lohkoketjullahan voidaan tosiaan varmistua datan eheydestä, mutta edelleenkään ei syötetyn datan oikeellisuudesta. Lohkoketju ei estä naapuriviljelijää sekoittamasta omia tehotuotettuja banaaneja naapuriviljelijän kuormaan. Profitin viljelijöt jakavat keskenään ja minä syön reilun kaupan banaania, joka ei lohkoketjusta huolimatta ole sen reilumpaa kuin keskitetyllä taholla.
Käsittääkseni tätä tapahtuu etenkin kullan kanssa, jossa luvalliset kullankaivajat ostavat luvattomien kultaa alennuksella ja sekoittavat sen omaansa, jolloin se ikään kuin pestään ja sertifioidaan.
Toisaalta miten lohkoketju toimisi tilanteessa, jossa minä omistan Mona Lisan ja se tokenisoidaan lohkoketjuun? Teetän siitä kuitenkin salaa kopion, jonka myyn jollekin toiselle ja sen omistus siirtyy myös lohkoketjussa. Olemme tilanteessa, jossa lohkoketju kertoo hänen Mona Lisansa olevan aito, vaikka se ei ole. Transaktiot ovat peruuttamattomia. Emme siis voi luottaa enää lohkoketjun dataan, koska osa siitä on virheellistä.
Tämähän on hyvä systeemi, jos krypton arvo laskee, niin vakuuden arvo laskee mutta samalla laskee myös lainan arvo. Toisaalta krypton noususta ei ole hyötyä. Vai ymmärsinkö oikein?
En ymmärrä tuon lainaamani lauseen logiikkaa tai hyötyä. Jos haluan lainata 100 kryptoa, niin kuinka monta kryptoa minun pitää antaa takuuksi? Siis tämä on kryptotietoa aloittelijoille-kysymys.
Koko ajanhan tässä opetellaan, opiskellaan ja koitetaan sisäistää asiaa paremmin selkeemmillä yksinkertaisimmilla lauseilla. Prokkikset joihin sijoitan, tiedän mitä ne tekee, vaikka en osaa täysin ulkoa selittää. Olen etsinyt tiedot nettisivuilta ja kääntänyt ne suomeksi. Osittain itse ja välillä vaikeat termit esim kääntäjän kautta suomeksi. Tiedän niistä riittävästi oleellisen tiedon, jotta uskallan niihin sijoittaa. Jos haluaa muistaa tarkemmin yksityiskohtaisemmat asiat, niin menee itse tekemään taulukkoon ja prokkiksen nettisivulle tarkistamaan yksityiskohtaisia faktoja. Omalla kohdalla lohkoketju tekniikassa käytetään niin uusia termejä sekä englanniksi että suomeksi, että lavea selitys onnistuu jutusta x jos on opiskellut ja lukenut riittävästi siten, että on saanut asian sisäistettyä itselleen selkeäksi kokonaisuudeksi. Esim tuon application layerin ymmärrän ja sisäistän päässä, mutta jos se pitäisi pukea sanoiksi ja selittää niin pitää luntata. Itse uumoilen, että esimerkit olisivat minulle helpompia hallita ja sisäistää kun se, että luen tekniikasta, josta ei välttämättä annetta selkeitä yksinkertaisia esimerkkejä tapahtumasta ja toiminnosta x ja y. Kai minun pitäisi hallita kokonaisuutta paremmin jotta ne painuisivat selkeästi pitkäkestoiseen muistiin hallittavina ja omin sanoin selitettävinä asioina. Kai sitä tuntee tietävänsä riittävästi lavealla tavalla, mutta tarkemmat yksityiskohtaiset tekniikkaan liittyvät asiat ja toiminnot tulevat harrastuksen aikana tarkemmin tutuiksi. On kiinnostusta tutustua ja halua oppia.
Lisäys vielä: tietotekniikka ja maailma on aina kiehtonut minua ja kaikki uudet jutut, ilmiöt, tekniikka ja miten se sulautuu yhteiskuntaan ja miten sitä käytetään ja hyödynnetään.
Lopettiko ne jo kokonaan? Minulla on siellä 5 euron arvoinen shitcoin-lajitelma. Olin unohtanut ne kokonaan. Maksoin niistä varmaan vähintään kymmenkertaisen hinnan.
Ajattelet aivan liian monimutkaisesti. Jotta kryptoihin voi sijoittaa pitää vain ymmärtää bisnes logiikka. Miksi juuri sinun valitsemat kolikot tulevat tulevaisuudessa olemaan arvokkaampia?
Tyhminmillään lainaat 1 Bitcoinin ja joudut laittamaan 1.5 Bitcoinia vakuudeksi. Jos vakuudeksi kelpaa stable coini niin tätä voi käyttää shorttaamiseen. Jos taas lainaat stable coinia niin voi longata vivulla.
Andykin on nyt skenessä.
En usko, että juuri minun valitsemat prokkikset olisivat parempia kuin välttämättä toisten. Yksinkertainen syy, miksi sijoitan prokkikseen x on tuotto-odotus ja tekniikka ja sen käyttö. Uskon siis että ne tuottavat pitkällä aikavälillä, mutta että onko ne parempia kuin vaikkapa 75% muista prokkiksista, niin en todellakaan lähtisi lyömään vetoa.
En verrannut kryptoja keskenään. Vaan mikä tuon positiivisen tuotto-odotuksen saa aikaan? Mistä se raha tulee noihin projekteihin?
Yhteistyökumppanit tukevat näitä projekteja. Sen hahmotan. On palveluja, joissa on kuluja. Tässä yksi tulonlähde.
Siis miksi moinen kiertely?
Yhteistyökumppanit tukevat näitä projekteja. Sen hahmotan. On palveluja, joissa on kuluja. Tässä yksi tulonlähde.
Kerro meille nimeltä yksi projekti, pääpiirteittäin miten sen toimii ja mikä tuo palvelu on, jota se tuottaa, ja miksi ihmiset maksavat siitä?
Minä voin kehittää maailman kehittyneimmän lohkoketjusovelluksen (no oikeasti en voi), joka lohkoketjua hyödyntämällä tarjoaa satunnaisia kuvia (lootbox) kissastani NFT-muodossa muille käyttäjille maksua vastaan. Mutta eihän tuosta kukaan täysjärkinen mitään noista maksaisi.
Huvittavaa kun lohkoketjua verrataan internettiin. Internet tuli julkiseksi muistaakseni 1991 ja ensimmäinen nettipankki aukes muistaakseni 1995! Lohkoketju on ollut olemassa 13 vuotta ja mitään käyttöä sille ei ole muutakun erinäiset “Get rich quick!!!1” pyramiidihuijaukset.
Loppupeleissä se on vaan helvetin hidas hajautettu tietokanta.
Käyttökohteita esim logistiikassa mm. Walmart käyttää :
How Walmart Canada Uses Blockchain to Solve Supply-Chain Challenges
Lentokoneen osien jäljitys : Outlook on the Blockchain in the Aerospace & Defence Global
Vakuutukset: 10 Blockchain Insurance Examples to Know
Käyttökohteita on miltein rajattomasti.
Vakuutuksen automatisoinnin ansiosta tulevaisuudessa voit saada korvaukset melkein saman tien tilille. Esimerkiksi tapauksessa missä lento on peruttu. Oraakkeli syöttää lentojen datan lohkoketjuun. Vakuutusyhtiö saa tästä luotettavan tiedon heti ja älysopimuksen ansiosta kenenkään ihmisen ei tarvitse tarkastaa asiaa. Voit saada tulevaisuudessa korvauksen perutusta lennosta nopeasti ja ilman että sinun tarvitsee sitä erikseen hakea.
Osaatko kertoa tarkemmin noista esimerkeistä? Olisi kiinnostava tietää hyödyntävätkö yritykset jotain valmista verkkoa vai kehittävätkö he omansa (kuten epäilen). Luulen, että foorumillakin usein lohkoketjuina ajatellaan juuri niitä pörsseissä olevia projekteja, koska niihin pääsee itse mukaan.
Esimerkiksi tekoälyssä on lähes kaikki keskeiset komponentit (Python, Sci-kit, Torch/PyTorch, Tensorflow, Keras, Pandas, Numpy jne) avointa lähdekoodia ja parhaat menetelmät leviävät ammattilaisten keskuudessa. Täten tekoälystä hyötymisen ratkaisee lähinnä käytetyn datan määrä, laatu ja puhtaus.
Oma ajatus näistä lohkoketjujen oikeasta käytöstä on juurikin yritysten sisäiset projektit ja käyttökohteet, jolloin niihin ei oikeastaan pääse sijoittamaan.
Varmaankin käyttökohteesta kiinni. Käytössä ainakin hyperledger fabric : https://www.hyperledger.org/
Ja Ethereumia myös paljon käytetään. Riippuu varmaan käyttökohteesta pitkälti.
Itse kuvittelisin asian näin: siirrellessäni esim. Arvoa miljoonilla euroilla a paikasta b paikkaan maksan mielelläni ethereum verkon kalliimmat kaasumaksut ja tiedän että verkko on turvallinen.
Jäljittäessä esimerkiksi maitopurkin alkuperää turvallisuus ei ole niin tärkeä asia että turvallisuudesta maksaisi esimerkiksi 10 dollaria kaasumaksuja.
Hmm, eikös nykyiselläänkin, jos halua vain löytyisi, vakuutusyhtiö voisi helposti APIn kautta tsekata lennon statuksen ihan virallisesta järjestelmästä, ja siitä automaattisesti luokitella peruutuksen syyn, käsitellä keissin ja palauttaa rahat sääntöpohjaisesti jopa ilman AI:ta?
Mietin, että miksi sotkea oraakkeleja ja lentodataa lohkoketjuun? Paraneeko se laatu siinä matkan varrella, kun se on siellä lohkoketjussa vs olemassa olevat viralliset järjestelmät, joista löytyvät kaikki lentotiedot matkustajineen?
Toki kiva, jos se pitko lupsahtaa lompakkoon samalla sekunnilla vs päivien/viikkojen tilisiirto-odottelut. Näissäkin toki olettaisin, että hitaus ei ole teknologiassa vaan prosessissa, jolla yritykset maksuja tavanmaisesti palauttavat…
Tässä oli taas nähdäkseni hyvä esimerkki koko tästä kryptohässäkästä. Puolet artikkelista selitellään perustermejä - nähdäkseni jopa päin p#rsettä. Etenkin, miten älykkäitä ne smart contractit ovatkaan, kun niitä voidaan purkaa, jos joku tekee vaikkapa vakuutuspetoksen, ja se datakin siellä pitkossa on laadukasta, kun siitä jää jälki, eikä voi kuka tahansa pena käydä muuttelemassa.
Tässä erittäin hyvä Medium-artikkeli smart contracteista (huikeat 21k läpsyä Mediumissa).
Lyhykäisyydessään smart contractit eivät ole fiksuja. Joku fiksumpi joskus taisi jopa sanoa, että koko termi “smart” ja “contract” on järkyttävän harhaanjohtava. Joksus simppeliä contractia testailin, jotta sai testinetissä testikolikon liikkumaan, ja jäi fiilis, että onneksi ei tarvitse tämän monimutkaisempaa contractia yrittää koodata. En haluaisi olla se, joka koodaa logiikan “jos vakuutusclaim on perusteeton, rahat palautuvat takaisin”.
Myös tuo datan aitous ja hajautus on itselleni yksi musta laatikko, kun en ole vielä kertaakaan itse kokenut keissiä, jossa ulkopuolinen taho olisi dataa käynyt manipuloimassa luvatta.
Mielestäni asian ei tarvitse olla lohkoketju vs vanhat järjestelmät. Käytetään sitä mikä mihinkin tarkoitukseen parhaiten käy. Smart contract mahdollistaa esim defissä rahan lainauksen ilman että välissä on pankkia.