“The chart below speaks volumes to the spectacular rise in cryptocurrency investing. Bitcoin has surged nearly 40,000%1 (that is not a typo) since April of 2013, for an annualized return of approximately 110%.2 It has not been a smooth ride—that return has come with an annualized volatility of 81%, but the risk-adjusted returns were still very attractive (Bitcoin’s annualized Sharpe ratio was ~1.3 over this period).”
The authorization will enable Revolut to offer crypto services to its 17 million customers in the EEA out of a new crypto-asset hub in Cyprus. Revolut said its choice was down to the sophisticated regulatory regime of the island country which has also attracted the likes of Crypto.com, eToro and Bitpanda.
1 tykkäys
mielenkiintoista seurailla miten tämä etenee
3 tykkäystä
Tiedoksi EU-tason suunnitelmista kryptoihin liittyen:
Laki digitaalisista hyödykkeistä selkeyttäisi virtuaalivaluuttojen oikeustilaa
Tällä hetkellä Suomessa kaikki virtuaali-, krypto- ja vertaisvaluutat tai bittirahat määritellään vero-ohjeessa (VH/5083/00.01.00/2019, annettu 22.1.2020) yleistermillä virtuaalivaluutat.
Se, että virtuaalivaluuttatermin alle on kasattu kaikki digitaalista arvoa sisältävät kryptovaluutat, pelivaluutat ja muut digitaaliset rahakkeet ei tarkoita, että nämä määritelmät olisivat määritelmällisesti millään tavalla kestävällä pohjalla Suomessa.
Asiaan liittyen Yhdysvalloissa on käynnissä arvopaperi- ja pörssikomissio SEC:n (Securities and Exchange Commission) ja hyödyke-, futuuri- ja kaupankäyntikomissio CFTC:n (Commodities Futures and Trading Commission) välillä virtuaalivaluuttojen valvontaan liittyvä keskustelu viranomaisten kesken liittyen siihen, mitkä virtuaalivaluutat ovat hyödykkeitä ja mitkä arvopapereita. En olisi yllättynyt, jos tämä keskustelu saisi jatkoa myös Suomessa eri virtuaalivaluuttojen määritellyn osalta.
1 tykkäys
Bitcoinkeskuksen mielestä suomalaiset palvelut ovat alan kärkeä, mitä tulee luotettavuuteen. Finanssivalvonnan tiukka regulaatio varmistaa sen, että Coinmotion ja Northcrypto ovat toteuttaneet palvelunsa asianmukaisesti.
7 tykkäystä
" Ever heard of blockchain? Best known as the technology that enables controversial cryptocurrency Bitcoin, blockchain could be one of the most significant IT developments of our time.
You don’t need to be a cryptocurrency expert to recognise blockchain’s transformative potential. Some of the world’s largest businesses are leveraging the technology to execute contracts without lawyers, simplify records management and facilitate secure cross-border payments."
@KalleH tämä ei ole uutinen, johon tuo perustui mutta etsin uutisen joka tukee pohdintaani. Suomalainen uutinen on tiviltä jota en pystynyt lukemaan. Otsikossa sanottiin näin. Hölmöä ottaa pohdintaa vain tiilinpaloista (otsikoista) mutta alkuperäistä kirjoittajaa en edes tiedä.
Tämä on mielestäni hieman hassu. Juuri muutama päivä takaperin startup- ja AI-skenessä pyörivänä eräs podcast-tyyppi tuli kyselemään firman johdolta, että mites ajattelitte lohkoketjua hyödyntää tulevaisuudessa bisneksessänne? Pisti hymyilyttämään, kun ihan keksimällä piti johdon tietenkin keksiä, kuinka lohkoketju tulee tietenkin olemaan osa tuotetta (koska valuaatio ja hype).
Allekirjoittanutta vaivaa edelleen lohkoketjuskenessä se, että vielä näin kuusi vuotta alaa seuranneena, ja kryptoja louhineena ja treidanneena, en lohkoketjuteknologiasta ymmärrä sen perustoimintaperiaatteen lisäksi ns. yhtikäs mitään. Siinä missä internet, kvanttitietokone, AI, big data, tor, 5G, VR, AR yms tarjoaa selkeän ratkaisun lukuisiin tosielämän ongelmiin (ja tämän kykenee myös valtaosa buumereistakin tunnistamaan), lohkoketjun ja kryptojen osalta sitä tarvetta joutuu oikein etsimällä etsimään.
Innovaationa pitko on toki aivan huikea, mutta voi kunpa joku avaisi selkeästi, miksi juuri lohkoketjussa on tulevaisuus. Joskus muistan kuulleeni esimerkkejä siitä, kuinka lohkoketjuun on siirrettyä opiskelijatietoja ja toisaalla suunniteltu autorekisterien viemistä lohkoketjuun yms. Onko näiden datojen alkuperän varmistukselle todellista tarvetta ja ollaanko tosissaan tekemisissä internetin veroisen, maailmaa mullistavan innovaation kanssa, jos jollain VeChainilla ja QR-koodeilla taataan lenkkitossujen aitoutta?
11 tykkäystä
Yksi aika selkeä alkuajan (seuraavat 8-10v jne) käyttötapa saattaa olla ns “rinnakkaistekniikka” eli mitään vanhaa tekniikkaa ei oteta pois, vaan uutta hyödynnetään esim laajentamaan palveluja, tarjontaa ja tekniikkaa, infra ylipäätään isonee ja sitä kautta mahdollisuudet ja tehokkaampi käyttö. Tämä mm esim DeFissä tai Web 3.0 arkkitehtuurissa. Uskon, että pankkimaailmassa tavalliset pankit ovat vielä voimissaan 2035 selkeästi, mutta nettipuolella saattaa tekniikka pellin alla vaihtua nopeastikin. Internet, tekniikka ja kehitys kun muutenkin muuttuu niin rajusti 20v aikana. Yksi mihin lohkoketju tekniikka saattaa tehdä jälkensä on wifi, nettiyhteydet ylipäätään. En tiedä kuinka tämä toimisi, mutta voisi hyvinkin uumoilla lohkoketjulla olla annettavaa sen suhteen, minkälaisella yhteystekniikalla mm webbiä käytämme 2040.
1 tykkäys
Alkuperäinen väite oli että lohkoketjut on yhtä iso murros kun internet.
Sitten vastineesi on että ehkä joskus tekee jotain jotenkin.
Tuossa ei ole yhtään konkreettista esimerkkiä. Se että lohkoketju hieman parantaa jossain jotain yksittäistä teknologiaa ei ole mikään murros tai verrattavissa internettiin. Internet on oikeasti muuttanut miten normaalit ihmiset normaali elämässään toimivat.
12 tykkäystä
Tällehän naureskeltiin jo 2016, että kunhan vain muistaa laittaa hakemukseen blockchain, niin innovaatiotukia irtoaa. Mutta silloin se oli vähän niin kuin ohi jo.
Kiinnostavaa, että jatkuu edelleen. Ehkä hype loppuu vihdoin sitten, kun joku keksii jonkun oikeasti tarpeellisen kohteen?
5 tykkäystä
Lohkoketju ei kai juuri muuta infraa tarvitse kuin internetyhteyden ja läjän tietokoneita, joten paljonko sitä infraa kaivataan?
…mutta nettipuolella saattaa tekniikka pellin alla vaihtua nopeastikin. Internet, tekniikka ja kehitys kun muutenkin muuttuu niin rajusti 20v aikana.
Tuossa on melko paksuja väitteitä. Nettipuolellakin tekniikat vaihtuvat oikeasti todella hitaasti. Esim nykyiset webbiteknologiat kuten ASP .NET, Java/Spring, Javascript, PHP, HTML, CSS ja PostgreSQL ovat kaikki yli 20 vuotta vanhoja teknologioita. Niitä toki kehitetään jatkuvasti, mutta ei noille kovin vakavia haastajia ole, ja neki ovat yleensä yhteensopivia. Joku MongoDB:kin on jo 13-vuotias, kuukauden nuorempi kuin Bitcoin
Ja itse fyysinen verkko vasta muinaista onkin, koska ydinosat ovat jotain 70-80-lukujen teknologiaa.
Yksi mihin lohkoketju tekniikka saattaa tehdä jälkensä on wifi, nettiyhteydet ylipäätään. En tiedä kuinka tämä toimisi, mutta voisi hyvinkin uumoilla lohkoketjulla olla annettavaa sen suhteen, minkälaisella yhteystekniikalla mm webbiä käytämme 2040.
Tämä kaipaisi ehdottomasti lihaa luiden ympärille. Olen ymmärtänyt lohkoketjujen olevan tapa tallentaa tietoa, mutta en tiennyt niiden taipuvan myös tiedonsiirtoprotokollaksi.
Voisit vaikka esitellä valitsemasi kryptot ja jokaiselle 2-3 mahdollista käyttökohdetta. Nyt jää ikävästi yleiseksi jargoniksi
8 tykkäystä
Olenkohan boomeri, kun en tästä osaa sitä innovaatiota poimia? Vai onko tämä juuri tällainen “kyseessä on niin teknisesti monimutkainen juttu, ettei sitä voi yksinkertaisesti selittää”-keissi?
DeFi on seksikäs sana, mutta allekirjoittanut kun ei fina-puolella ole pyöriskellyt, niin ei ole auennut, millaisen murroksen tämä maailmassa tarjoaa. Jopa kryptopuolella käytän ihan Binancen peruspörssiä, kun ei jaksa DeFin (tyypillisesti) järkyttävien UX:ien ja monimutkaisuuksien (verotukset yms) kanssa puljailla. Kenties käyttäjiä ei ole tuulipuvut vaan isot toimijat? Nykyinen pankkisysteemi, lainanhaku yms on riittävän jepa minulle - diggaan regulaatiosta, koska laki, takaukset jne.
Web3.0:aa varten järjestetty vaikka ja minkälaisia kiihdyttämöitä, joissa pyritään keksimällä keksimään käyttökohteita tälle. Ironista, että ensin luodaan innovaatio, ja sitten mietitään, että onko tästä mitään hyötyä kenellekään. Nykyisellään miellän metaverset digitaalisten peltojen myymiseksi (i.e. keisarin näkymättömien vaatteiden myymistä tyhmille).
Allekirjoittaneella edelleen se mielikuva, että jos vaikka jotain lohkoketjupohjalta Twitteriä lähtisi pyörittämään, olisi lopputuloksena aivan järkyttävän laginen pökäle.
Helium Network näyttää graafina kivalta, mutta onko tuollaiselle mitään tarvetta? Ja millä nopeudella moinen toimii? 5G-aikana, kun milleniaalit tykittää 8K:ta ulos TikTokeistaan, ni jäänyt mielikuva, että tämäkin on lopulta puhdas puhallus, jossa pohjimmaisena ajatuksena on rikastuttaa muutama harva. (Kohtuuhintainen) nettikin löytyy tänä päivänä jo lähes joka maailman kolkasta, ja Muskikin kun pistää satelliitit taivaalle, niin ig:llä voi striimata Mt Everestiltäkin. Onko tuollaisessa himmelissä edes tietoturvaa mietitty? Ja mikä rooli sillä lohkoketjulla tässä olikaan?
Kenties nyt kun AI-ratkaisut on saatu sille tasolle, että hypen ohella sillä on aitoa tuotanto- ja kuluttajakäyttöä, ja lohkoketjustakin on muutamia käytännön virityksiä olemassa, niin halutaan ihmetellä, että what’s next. Kuulijoitahan ei kiinnosta realistiset kehitysaskeleet tietoturvan, infran tms puolella ja hype myy.
7 tykkäystä
" DeFi is emerging as an exciting new financial technology taking on the centralized banking and finance sector. Unlike traditional finance, where a company, bank or fund is responsible for your money, with DeFi, only you, the investor, are responsible. It uses a combination of existing blockchain-related technologies like digital assets, wallets and smart contracts to create a financial ecosystem primed to bypass banks, brokers and exchanges—basically, anybody or anything that traditionally manages and processes financial services.
For many people, this is hugely appealing: By removing the so-called “middlemen,” DeFi bestows a higher degree of efficiency. Put simply, DeFi offers a way to earn profits with a fraction of the investment that would otherwise be needed. At the same time, it lends itself to greater transparency for financial transacting while democratizing access and ownership, helping the estimated 1.7 billion people globally who are unbanked."
Asiaa DeFistä.
1 tykkäys
Olen yrittänyt monelta ihmiseltä kysyä kryptojen käyttökohteista (siitä fundasta) ja kryptojen maksamista osingoista. Olen saanut kahdenlaisia vastauksia.
- Et ymmärrä
- Linkki uutiseen, jonka luettuani en vieläkään tiedä vastausta
Olen ihan avoimin mielin ja oikeasti kiinnostunut, mutta ehkä olen asiasta niin pihalla, ettei kukaan jaksa vaivautua niin isoon urakkaan kuin minun valistamiseen 
Itse omistan Rippleä, IOTAa, Tronia ja Stellaria. Nimet ovat saattaneet jo vaihtua. Jostain noista olisi vaikka hauska kuulla, jos joku foorumilainen niitä omistaa ja myös ymmärtää niistä jotain.
15 tykkäystä
Kryptoilla on ihan toimivia käyttökohteita mutta ne toimii vain skenen sisällä.
Esimerkiksi DeFi on aivan loistava jos haluat ottaa tai antaa lainaksi kryptoja ja vakuutena toimii kryptot ja välikätenä on vain smart contract. Se miten tavallinen ihminen saa asuntolaina tarpeensa tällä tyydytettyä on kyllä aika iso kysymysmerkki. Ei toimi myöskään vakuudettomana pikavippinä.
Toinen vähän arkipäiväisempi kohde on vedonlyönti. Tässä on kuitenkin sellaisia ongelmia kuten miten älysopimus tunnistaa aukottomasti vaikkapa vaalien voittajan kun vaikkapa demokratian soihdunkantaja yhdysvallat ei ilman oikeuslaitosta ja viikkojen ääntenlaskuakaan pysty tätä toteamaan siten että tulos kelpaisi kaikille.
isoin juttu on varmasti joku pankkien välinen rahansiirto. Toisaalta tämä ei tule muuttamaan ihmisten elämässä yhtään mitään.
10 tykkäystä
Veikkaan osittain, että kehittäjät osaisivat vastata tähän kattavasti selkeällä tavalla. Kun tutustun cryptoihin, ymmärrän asioita nettisivuilla, ceo, mitä tekee jne miksi mutta ne eivät jää päähän selkeinä käsiteltyinä asioina, sillä niillä ei ole vielä mitään arkipäivään tulleita konkreettisia juttuja. Tässä yksi mahdollinen veikkaus. Toki ehkä monimutkaiset käsitteet saattavat osittain hankaloittaa selkeää kertomista, mutta se ei ole ongelman ydin. Tekniikan käyttökohteiden ja niiden toimivuus ja tämän vaikea selkeä hahmottaminen. Ympäripyöreästi tiedetään mitä asia x tekee, mutta sen selittäminen on mahdollisesti haastavaa jos ei kehitä itse mitään tekniikkaa niihin liittyen tai ei välttämättä hahmota 100% lohkoketjun toimintaa tai tekniikkaa. Mutua vain.
Olisiko tämä helpommin selitetty englanniksi. Kaveri kerran tokaisi, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää suomeksi jos sen ymmärtää englanniksi. On oikeesti hiukan jännästi selitetty wikiartikkeli, täytyy munkin myöntää.
Miten ne 1,7 miljardia pankitonta ihmistä muuten saavat ne vähäiset varansa sinne DeFiin?
Tässä yksi mahdollinen veikkaus.
Tuo ei ollut käyttökohde, vaan lohkoketjun tekninen toteutus aika heikosti kuvailtuna.
4 tykkäystä
Miten uskallat sijoittaa johonkin, jota et ymmärrä?
Tuo Wikipedia-pätkä meni kyllä ihan yli hilseen. Ehkä ymmärtäisin jonkun esimerkin kautta.
Vähän sama, kun puhelinta selitettäisiin sen sisältämän elektroniikan ja hyödyntämän verkkoteknologian kautta. Oleellisempaa on, mitä sillä voi tehdä.
6 tykkäystä