Kryptovaluutat ja -maailma

71 % varakkaista on sijoittanut digitaalisiin valuuttoihin

Teknologiakonsulttiyhtiö CapGeminin uuden World Wealth Report-tutkimuksen mukaan 71 % maailman varakkaista on jo nyt sijoittanut digitaalisiin omaisuusluokkiin ja muuhun digitaaliseen varallisuuteen.

Tutkimukseen vastasi 2973 henkilöä, joista 54 % omisti 1-30 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta omaisuutta. Puolestaan 46 % vastaajista omisti enemmän kuin 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollarin arvosta omaisuutta.

Tutkimuksessa digitaalinen varallisuusluokka käsitti kryptovaluutat, kryptovaluuttatoimialan indeksiosuusrahastot (etf:t), NFT:t (non-fungible token) sekä metaverse-tuotteet. Digitaalinen varallisuusluokka luokiteltiin tutkimuksessa vaihtoehtoiseksi sijoituskohteeksi (alternative investment).

Tutkimuksen mukaan digitaalisiin valuuttoihin sijoittaneista suurin osa oli alle 40-vuotiaita, joka oli n. 14 % tutkimukseen vastanneista henkilöistä. Yli 90 % alle 40-vuotiaista miljonääreistä oli sijoittanut digitaalisiin valuuttoihin. Heidän mukaansa kryptovaluutat olivat heidän suosikkisijoituskohteensa. Myös kryptovaluutta-etf:t sekä metaverse-tuotteet olivat nuorempien miljonäärien suosiossa.

lähde: Pankkijärjestelmän energiankäyttö Bitcoiniin verrattuna | Bittiraha

10 tykkäystä

Tärkeimmäksi syyksi sijoittaa kryptoihin on noussut sijoitussalkun hajauttaminen, eli kryptoja mietitään osana laajempaa sijoitussalkkua. Tällainen kryptosijoitusten valtavirtaistuminen voisi nostaa kysyntää vielä pitkään, mutta tämä vuosi on ollut karu paluu realiteetteihin niille, jotka luottivat kryptojen hajautushyötyihin tai inflaatiosuojaan. Kantapään kautta on saatu oppia, että kryptot ovat riskisijoituksia isolla riskillä, eivätkä salkkua vakauttavia turvasatamia. Puheet digikullasta ovat olleet puppua, Nummiaro sanoo.

Inderesin foorumillakin on ollut ajoittain keskustelua yield farmingista ja Defi-palveluiden tarjoamista koroista. Harvemmin on ollut puhetta siitä, mistä kymmenien prosenttien korkotuotot oikein ovat peräisin.
Kryptopalvelut antavat korkeaa korkotuottoa talletuksille, koska lainaavat/sijoittavat talletetut varat eteenpäin. Käytännössä mikään taho ei valvo näiden kryptolainaajien toimintaa.

Nähtävästi viime viikkojen paniikki kryptomarkkinoilla liittyy juuri kryptolainamarkkinoihin. Kirjoitin aiheesta HS Visioon, pitäisi olla vapaasti luettavissa.

Kryptolainapalvelut ovat kriittisessä roolissa kryptomarkkinoilla, mutta niistä löytyy kovin vähän luotettavaa tietoa. Mielellään kuulen aiheesta lisää, jos täällä alan asiantuntijoita. Jatketaan keskustelua joko tässä ketjussa tai mailitse, alex.afheurlin@hs.fi

31 tykkäystä

FT: Voyager Digital shares crash after warning of Three Arrows crypto loss

Shares of Voyager Digital crashed more than 60 per cent on Wednesday after the crypto broker revealed it could lose more than $650mn it had loaned to struggling hedge fund Three Arrows Capital.

Toronto-listed Voyager said it had loaned $350mn worth of the stablecoin USDC along with 15,250 bitcoin to Three Arrows, a crypto hedge fund that failed to meet margin calls from several lenders earlier this month.

4 tykkäystä

Heh, Voyager Digital on juurikin kryptolainaaja, viitaten aiempaan viestiini ja juttuuni HS:ssä. Tietääkseni ainoa kryptolainaaja, joka listattu.

2 tykkäystä

Hyvä kirjoitus, tästä aiheesta samaa mieltä. Korkotaso on noussut lisäksi ihan poskettomaksi, katsoi sitä lainaajan tai lainaksi antajan näkökulmasta. Houkuttelee monia laittelemaan säästöjään sisään ymmärtämättä sitä, missä ne sijoitukset lopulta makaa. Enemmän kai tässä voi lainaajalle käydä hyvin, jos korttitalo kaatuisi? Kuka ne saisi perittyä lopulta.

4 tykkäystä

Kryptolainat vaativat vakuuden, joten eivät ole ilmaisia lounaita lainaajalle korttitalon kaatuessa.

Esimerkki.
Saadaksesi 1000€ lainan bitcoinissa, joudut lukitsemaan vakuudeksi 2000€ arvosta Bitcoinia (50 % vakuusarvo). Lainanmyöntäjä menee konkkaan yön aikana, joten saat pitää 1000€ lainasi, mutta menetät 2000€ vakuutesi.

2 tykkäystä

Kiitos Alex, tosi hyvä ja asiallinen artikkeli.

Artikkelissa mainitut palvelut ovat kryptotermein “centralized finance” -toimijoita eli yksittäisen tahon kontrollissa olevia palveluja joiden toiminta ei ole läpinäkyvää eikä valvottua. Tulos on nähtävissä.

Mainitsemisen arvoisena vastapainona näille nostaisin esille myös muutaman hyvämaineisen “decentralized finance” -toimijan eli esim. Aave (ilmeisesti sinulle tuttu) ja Compound jotka ovat selvinneet viime viikkojen apokalypsistä naarmuitta, ainakin toistaiseksi.

Erona CeFi-toimijoihin, nämä DeFi-toimijat ovat markkinaehtoisia ja läpinäkyviä lainamarkkina-alustoja joissa korko muuttuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Korkotuottosi maksaa se taho joka hakee lainaa.

Tämä näkyy myös huomattavasti alemmissa korkoprosenteissa, tässä esimerkkinä Aaveen tämän hetken markkina muutamalle assetille (supply APY & Borrow APY):

Ja Compound:

Lainan hakijan tulee asettaa vakuus ennen lainan saamista. Esim. yhtä bitcoinia vastaan saat lainan joka on enintään 70% bitcoinin dollari-arvosta. Jos vakuutena käytetyn assetin arvo laskee tietyn rajan yli, alusta myy älysopimusten avulla osan vakuudestasi automaattisesti jotta lainasi on taas riskiparametrien sisällä. Twitterissä innokkaimmat ovatkin seuranneet esim. 3AC:n positioita ja likvidointi-rajoja eri defi-palveluissa (monet heidän lompakoiden osoitteista on tiedossa ja siten niiden liikkeitä voidaan seurata).

Lisäksi, tuottoprosentteja voidaan nostaa mainitsemasi “liquidity miningin” avulla. Eli esim. Aave voi julkaista kampanjan jossa se jakaa ilmaisia AAVE-tokeneita alustan käyttäjille. Compound nousi kertaheitolla tällä “innovaatiolla” laina-markkinoiden kärkipeluriksi muutama vuosi sitten. Monen “defi”-alustan jäätävät tuottoprosentit perustuvatkin näihin ilmaiseksi jaettaviin tokeneihin; tämä ei tietysti ole kestävää jos/kun tokenilla ei ole fundamentaalista arvoa.

Pointtina mulla on tässä lähinnä se että kaikkia kryptolainaajia ei tulisi laittaa samaan koriin tai kutsua niitä defiksi. Mielenkiintoisimpia ovat omasta mielestäni nämä jotka pyrkivät automatisoimaan finanssimarkkinoita täydellä läpinäkyvyydellä, avoimella lähdekoodilla, olemalla yhteensopivia muiden palveluiden kanssa + mahdollisesti tekemällä käyttäjistä omistajia (ja hoitamalla riskienhallinnan huolella, heh). Regulaatio, KYC/AML ja koko hoidon johtaminen ja hallinta (DAO:t, melkoinen shitshow tällä hetkellä) ovat sitten mörököllinä taustalla ja veikkaankin että täysin “decentralized financen” sijaan tullaan näkemään enemmän ratkaisuja joissa otetaan parhaita käytäntöjä sekä cefi:stä että defi:stä.

19 tykkäystä

Packy McCormickin blogi löytyykö ”use caseja”

Today, as it stands, web3 has real use cases, even if some seem silly or early or flawed.

Osui mielenkiintoinen uutinen silmään, Roger Ver lienee monelle tuttu? Hän näytti itse kiistävänsä asian lyhyesti omassa twitterissään, mutta siitähän tässä viestitään. Joku kirjoitti hänen käyttäneen leverage-tuotteita treidaamiseen, tiedä häntä.

1 tykkäys

Regulaatiota pukkaa

1 tykkäys

"Neuvotteluihin osallistuneen Bergerin mukaan uudet säännöt takaavat yhtenäiset markkinat, tarjoavat lakiin perustuvaa varmuutta krypto-omaisuuden liikkeellelaskijoille ja takaavat tasaisen pelikentän palveluntarjoajille sekä korkeat standardit kuluttajansuojalle.

MiCA-lakien odotetaan näyttävän esimerkkiä muulle maailmalle kryptovaluuttojen sääntelystä. Myös unionin maaliskuussa sopima datahallintasäädös on noussut globaaliksi standardiksi."