Yksi aika selkeä alkuajan (seuraavat 8-10v jne) käyttötapa saattaa olla ns “rinnakkaistekniikka” eli mitään vanhaa tekniikkaa ei oteta pois, vaan uutta hyödynnetään esim laajentamaan palveluja, tarjontaa ja tekniikkaa, infra ylipäätään isonee ja sitä kautta mahdollisuudet ja tehokkaampi käyttö. Tämä mm esim DeFissä tai Web 3.0 arkkitehtuurissa. Uskon, että pankkimaailmassa tavalliset pankit ovat vielä voimissaan 2035 selkeästi, mutta nettipuolella saattaa tekniikka pellin alla vaihtua nopeastikin. Internet, tekniikka ja kehitys kun muutenkin muuttuu niin rajusti 20v aikana. Yksi mihin lohkoketju tekniikka saattaa tehdä jälkensä on wifi, nettiyhteydet ylipäätään. En tiedä kuinka tämä toimisi, mutta voisi hyvinkin uumoilla lohkoketjulla olla annettavaa sen suhteen, minkälaisella yhteystekniikalla mm webbiä käytämme 2040.
Alkuperäinen väite oli että lohkoketjut on yhtä iso murros kun internet.
Sitten vastineesi on että ehkä joskus tekee jotain jotenkin.
Tuossa ei ole yhtään konkreettista esimerkkiä. Se että lohkoketju hieman parantaa jossain jotain yksittäistä teknologiaa ei ole mikään murros tai verrattavissa internettiin. Internet on oikeasti muuttanut miten normaalit ihmiset normaali elämässään toimivat.
Tällehän naureskeltiin jo 2016, että kunhan vain muistaa laittaa hakemukseen blockchain, niin innovaatiotukia irtoaa. Mutta silloin se oli vähän niin kuin ohi jo.
Kiinnostavaa, että jatkuu edelleen. Ehkä hype loppuu vihdoin sitten, kun joku keksii jonkun oikeasti tarpeellisen kohteen?
Lohkoketju ei kai juuri muuta infraa tarvitse kuin internetyhteyden ja läjän tietokoneita, joten paljonko sitä infraa kaivataan?
…mutta nettipuolella saattaa tekniikka pellin alla vaihtua nopeastikin. Internet, tekniikka ja kehitys kun muutenkin muuttuu niin rajusti 20v aikana.
Tuossa on melko paksuja väitteitä. Nettipuolellakin tekniikat vaihtuvat oikeasti todella hitaasti. Esim nykyiset webbiteknologiat kuten ASP .NET, Java/Spring, Javascript, PHP, HTML, CSS ja PostgreSQL ovat kaikki yli 20 vuotta vanhoja teknologioita. Niitä toki kehitetään jatkuvasti, mutta ei noille kovin vakavia haastajia ole, ja neki ovat yleensä yhteensopivia. Joku MongoDB:kin on jo 13-vuotias, kuukauden nuorempi kuin Bitcoin
Ja itse fyysinen verkko vasta muinaista onkin, koska ydinosat ovat jotain 70-80-lukujen teknologiaa.
Yksi mihin lohkoketju tekniikka saattaa tehdä jälkensä on wifi, nettiyhteydet ylipäätään. En tiedä kuinka tämä toimisi, mutta voisi hyvinkin uumoilla lohkoketjulla olla annettavaa sen suhteen, minkälaisella yhteystekniikalla mm webbiä käytämme 2040.
Tämä kaipaisi ehdottomasti lihaa luiden ympärille. Olen ymmärtänyt lohkoketjujen olevan tapa tallentaa tietoa, mutta en tiennyt niiden taipuvan myös tiedonsiirtoprotokollaksi.
Voisit vaikka esitellä valitsemasi kryptot ja jokaiselle 2-3 mahdollista käyttökohdetta. Nyt jää ikävästi yleiseksi jargoniksi
Olenkohan boomeri, kun en tästä osaa sitä innovaatiota poimia? Vai onko tämä juuri tällainen “kyseessä on niin teknisesti monimutkainen juttu, ettei sitä voi yksinkertaisesti selittää”-keissi?
DeFi on seksikäs sana, mutta allekirjoittanut kun ei fina-puolella ole pyöriskellyt, niin ei ole auennut, millaisen murroksen tämä maailmassa tarjoaa. Jopa kryptopuolella käytän ihan Binancen peruspörssiä, kun ei jaksa DeFin (tyypillisesti) järkyttävien UX:ien ja monimutkaisuuksien (verotukset yms) kanssa puljailla. Kenties käyttäjiä ei ole tuulipuvut vaan isot toimijat? Nykyinen pankkisysteemi, lainanhaku yms on riittävän jepa minulle - diggaan regulaatiosta, koska laki, takaukset jne.
Web3.0:aa varten järjestetty vaikka ja minkälaisia kiihdyttämöitä, joissa pyritään keksimällä keksimään käyttökohteita tälle. Ironista, että ensin luodaan innovaatio, ja sitten mietitään, että onko tästä mitään hyötyä kenellekään. Nykyisellään miellän metaverset digitaalisten peltojen myymiseksi (i.e. keisarin näkymättömien vaatteiden myymistä tyhmille).
Allekirjoittaneella edelleen se mielikuva, että jos vaikka jotain lohkoketjupohjalta Twitteriä lähtisi pyörittämään, olisi lopputuloksena aivan järkyttävän laginen pökäle.
Helium Network näyttää graafina kivalta, mutta onko tuollaiselle mitään tarvetta? Ja millä nopeudella moinen toimii? 5G-aikana, kun milleniaalit tykittää 8K:ta ulos TikTokeistaan, ni jäänyt mielikuva, että tämäkin on lopulta puhdas puhallus, jossa pohjimmaisena ajatuksena on rikastuttaa muutama harva. (Kohtuuhintainen) nettikin löytyy tänä päivänä jo lähes joka maailman kolkasta, ja Muskikin kun pistää satelliitit taivaalle, niin ig:llä voi striimata Mt Everestiltäkin. Onko tuollaisessa himmelissä edes tietoturvaa mietitty? Ja mikä rooli sillä lohkoketjulla tässä olikaan?
Kenties nyt kun AI-ratkaisut on saatu sille tasolle, että hypen ohella sillä on aitoa tuotanto- ja kuluttajakäyttöä, ja lohkoketjustakin on muutamia käytännön virityksiä olemassa, niin halutaan ihmetellä, että what’s next. Kuulijoitahan ei kiinnosta realistiset kehitysaskeleet tietoturvan, infran tms puolella ja hype myy.
" DeFi is emerging as an exciting new financial technology taking on the centralized banking and finance sector. Unlike traditional finance, where a company, bank or fund is responsible for your money, with DeFi, only you, the investor, are responsible. It uses a combination of existing blockchain-related technologies like digital assets, wallets and smart contracts to create a financial ecosystem primed to bypass banks, brokers and exchanges—basically, anybody or anything that traditionally manages and processes financial services.
For many people, this is hugely appealing: By removing the so-called “middlemen,” DeFi bestows a higher degree of efficiency. Put simply, DeFi offers a way to earn profits with a fraction of the investment that would otherwise be needed. At the same time, it lends itself to greater transparency for financial transacting while democratizing access and ownership, helping the estimated 1.7 billion people globally who are unbanked."
Asiaa DeFistä.
Olen yrittänyt monelta ihmiseltä kysyä kryptojen käyttökohteista (siitä fundasta) ja kryptojen maksamista osingoista. Olen saanut kahdenlaisia vastauksia.
- Et ymmärrä
- Linkki uutiseen, jonka luettuani en vieläkään tiedä vastausta
Olen ihan avoimin mielin ja oikeasti kiinnostunut, mutta ehkä olen asiasta niin pihalla, ettei kukaan jaksa vaivautua niin isoon urakkaan kuin minun valistamiseen 
Itse omistan Rippleä, IOTAa, Tronia ja Stellaria. Nimet ovat saattaneet jo vaihtua. Jostain noista olisi vaikka hauska kuulla, jos joku foorumilainen niitä omistaa ja myös ymmärtää niistä jotain.
Kryptoilla on ihan toimivia käyttökohteita mutta ne toimii vain skenen sisällä.
Esimerkiksi DeFi on aivan loistava jos haluat ottaa tai antaa lainaksi kryptoja ja vakuutena toimii kryptot ja välikätenä on vain smart contract. Se miten tavallinen ihminen saa asuntolaina tarpeensa tällä tyydytettyä on kyllä aika iso kysymysmerkki. Ei toimi myöskään vakuudettomana pikavippinä.
Toinen vähän arkipäiväisempi kohde on vedonlyönti. Tässä on kuitenkin sellaisia ongelmia kuten miten älysopimus tunnistaa aukottomasti vaikkapa vaalien voittajan kun vaikkapa demokratian soihdunkantaja yhdysvallat ei ilman oikeuslaitosta ja viikkojen ääntenlaskuakaan pysty tätä toteamaan siten että tulos kelpaisi kaikille.
isoin juttu on varmasti joku pankkien välinen rahansiirto. Toisaalta tämä ei tule muuttamaan ihmisten elämässä yhtään mitään.
Veikkaan osittain, että kehittäjät osaisivat vastata tähän kattavasti selkeällä tavalla. Kun tutustun cryptoihin, ymmärrän asioita nettisivuilla, ceo, mitä tekee jne miksi mutta ne eivät jää päähän selkeinä käsiteltyinä asioina, sillä niillä ei ole vielä mitään arkipäivään tulleita konkreettisia juttuja. Tässä yksi mahdollinen veikkaus. Toki ehkä monimutkaiset käsitteet saattavat osittain hankaloittaa selkeää kertomista, mutta se ei ole ongelman ydin. Tekniikan käyttökohteiden ja niiden toimivuus ja tämän vaikea selkeä hahmottaminen. Ympäripyöreästi tiedetään mitä asia x tekee, mutta sen selittäminen on mahdollisesti haastavaa jos ei kehitä itse mitään tekniikkaa niihin liittyen tai ei välttämättä hahmota 100% lohkoketjun toimintaa tai tekniikkaa. Mutua vain.
Olisiko tämä helpommin selitetty englanniksi. Kaveri kerran tokaisi, että kaikkea ei tarvitse ymmärtää suomeksi jos sen ymmärtää englanniksi. On oikeesti hiukan jännästi selitetty wikiartikkeli, täytyy munkin myöntää.
Miten ne 1,7 miljardia pankitonta ihmistä muuten saavat ne vähäiset varansa sinne DeFiin?
Tässä yksi mahdollinen veikkaus.
Tuo ei ollut käyttökohde, vaan lohkoketjun tekninen toteutus aika heikosti kuvailtuna.
Miten uskallat sijoittaa johonkin, jota et ymmärrä?
Tuo Wikipedia-pätkä meni kyllä ihan yli hilseen. Ehkä ymmärtäisin jonkun esimerkin kautta.
Vähän sama, kun puhelinta selitettäisiin sen sisältämän elektroniikan ja hyödyntämän verkkoteknologian kautta. Oleellisempaa on, mitä sillä voi tehdä.
On näitä ollut ennenkin. Muistelen lukion matematiikan tunneilla mainitun, että imaginaariluvut keksittiin jo aikaa sitten mutta eipä niille ollut aluksi mitään käyttöä.
Niin vaan niitä kuitenkin hyödynnetään nykyään erilaisissa fysiikan ongelmien ratkaisussa(itselleni tuttua lähinnä sähkötekniikka).
Sitaatti Miten ne 1,7 miljardia pankitonta ihmistä muuten saavat ne vähäiset varansa sinne DeFiin?
Esim perheenjäsen tai sukulainen joka on töissä esim. Quatarissa rakentamassa jalkapallom MM-kisojen stadionia lähettää ne sille. Tai joku muu sukulainen joka on jossain länsimaassa töissä lähettää osan palkastaan kotiin, kuten moni nyt tekee ja maksaa siitä nyt välityskustannukset esim Western Unionille.
Kai lohkoketju teknologian yksi käyttötarkoitus on että sitä voi käyttää tuotteiden alkuperän jäljittämiseen ja todentamiseen? Koska kerran syötettyjä tietoja ei voi väärentää jälkikäteen, koska lohkoketjussa muut käyttäjät todentavat tiedot. Esim jälkikääteen ei voi muuttaa laivalastia banaaneja reilunkaupan banaaneiksi muutamalla tietokannan tietoja. Tai jos koulutodistukset on kerran syötetty lohkoketjuun niin arvosanoja ei voi jälkikäteen muuttaa paremmiksi? Näin ainakin itse olen ymmärtänyt. En tiedä miten nämä käytännössä toimii, mutta idea on kiinnostava.
Koska kerran syötettyjä tietoja ei voi väärentää jälkikäteen, koska lohkoketjussa muut käyttäjät todentavat tiedot. Esim jälkikääteen ei voi muuttaa laivalastia banaaneja reilunkaupan banaaneiksi muutamalla tietokannan tietoja.
Tätä käyttökohdetta olen itsekin pyöritellyt, mutta enää en ole varma ratkaiseeko todella mitään ongelmaa? Lohkoketjullahan voidaan tosiaan varmistua datan eheydestä, mutta edelleenkään ei syötetyn datan oikeellisuudesta. Lohkoketju ei estä naapuriviljelijää sekoittamasta omia tehotuotettuja banaaneja naapuriviljelijän kuormaan. Profitin viljelijöt jakavat keskenään ja minä syön reilun kaupan banaania, joka ei lohkoketjusta huolimatta ole sen reilumpaa kuin keskitetyllä taholla.
Käsittääkseni tätä tapahtuu etenkin kullan kanssa, jossa luvalliset kullankaivajat ostavat luvattomien kultaa alennuksella ja sekoittavat sen omaansa, jolloin se ikään kuin pestään ja sertifioidaan.
Toisaalta miten lohkoketju toimisi tilanteessa, jossa minä omistan Mona Lisan ja se tokenisoidaan lohkoketjuun? Teetän siitä kuitenkin salaa kopion, jonka myyn jollekin toiselle ja sen omistus siirtyy myös lohkoketjussa. Olemme tilanteessa, jossa lohkoketju kertoo hänen Mona Lisansa olevan aito, vaikka se ei ole. Transaktiot ovat peruuttamattomia. Emme siis voi luottaa enää lohkoketjun dataan, koska osa siitä on virheellistä.
Tämähän on hyvä systeemi, jos krypton arvo laskee, niin vakuuden arvo laskee mutta samalla laskee myös lainan arvo. Toisaalta krypton noususta ei ole hyötyä. Vai ymmärsinkö oikein?
En ymmärrä tuon lainaamani lauseen logiikkaa tai hyötyä. Jos haluan lainata 100 kryptoa, niin kuinka monta kryptoa minun pitää antaa takuuksi? Siis tämä on kryptotietoa aloittelijoille-kysymys.
Koko ajanhan tässä opetellaan, opiskellaan ja koitetaan sisäistää asiaa paremmin selkeemmillä yksinkertaisimmilla lauseilla. Prokkikset joihin sijoitan, tiedän mitä ne tekee, vaikka en osaa täysin ulkoa selittää. Olen etsinyt tiedot nettisivuilta ja kääntänyt ne suomeksi. Osittain itse ja välillä vaikeat termit esim kääntäjän kautta suomeksi. Tiedän niistä riittävästi oleellisen tiedon, jotta uskallan niihin sijoittaa. Jos haluaa muistaa tarkemmin yksityiskohtaisemmat asiat, niin menee itse tekemään taulukkoon ja prokkiksen nettisivulle tarkistamaan yksityiskohtaisia faktoja. Omalla kohdalla lohkoketju tekniikassa käytetään niin uusia termejä sekä englanniksi että suomeksi, että lavea selitys onnistuu jutusta x jos on opiskellut ja lukenut riittävästi siten, että on saanut asian sisäistettyä itselleen selkeäksi kokonaisuudeksi. Esim tuon application layerin ymmärrän ja sisäistän päässä, mutta jos se pitäisi pukea sanoiksi ja selittää niin pitää luntata. Itse uumoilen, että esimerkit olisivat minulle helpompia hallita ja sisäistää kun se, että luen tekniikasta, josta ei välttämättä annetta selkeitä yksinkertaisia esimerkkejä tapahtumasta ja toiminnosta x ja y. Kai minun pitäisi hallita kokonaisuutta paremmin jotta ne painuisivat selkeästi pitkäkestoiseen muistiin hallittavina ja omin sanoin selitettävinä asioina. Kai sitä tuntee tietävänsä riittävästi lavealla tavalla, mutta tarkemmat yksityiskohtaiset tekniikkaan liittyvät asiat ja toiminnot tulevat harrastuksen aikana tarkemmin tutuiksi. On kiinnostusta tutustua ja halua oppia.
Lisäys vielä: tietotekniikka ja maailma on aina kiehtonut minua ja kaikki uudet jutut, ilmiöt, tekniikka ja miten se sulautuu yhteiskuntaan ja miten sitä käytetään ja hyödynnetään.
Lopettiko ne jo kokonaan? Minulla on siellä 5 euron arvoinen shitcoin-lajitelma. Olin unohtanut ne kokonaan. Maksoin niistä varmaan vähintään kymmenkertaisen hinnan.
Ajattelet aivan liian monimutkaisesti. Jotta kryptoihin voi sijoittaa pitää vain ymmärtää bisnes logiikka. Miksi juuri sinun valitsemat kolikot tulevat tulevaisuudessa olemaan arvokkaampia?
Tyhminmillään lainaat 1 Bitcoinin ja joudut laittamaan 1.5 Bitcoinia vakuudeksi. Jos vakuudeksi kelpaa stable coini niin tätä voi käyttää shorttaamiseen. Jos taas lainaat stable coinia niin voi longata vivulla.
Andykin on nyt skenessä.