Julkista ja avointa lohkoketjua ei voi olla ilman siihen sidottua kryptovaluuttaa. Jos taas lohkoketju ei ole julkinen ja avoin, on parempi käyttää tietokantaa joka on nopeampi ja halvempi.
En siis ymmärrä mitä ihmiset oikein tarkoittavat kun puhuvat etteivät näe vaikka Etherillä arvoa mutta näkevät kyllä joko Ethereumilla tai vaan yleisesti lohkoketjuilla.
Niitä ei voi erottaa.
Niin kyse ainakin kohdallani ei specifioinut että kyse olisi juuri Ethereumin lohkoketjusta. Vaan teknisestä innovaatiosta noin yleensä. Enkä tarkoita että kyse olisi myöskään millään tapaa nyt olemassa olevista lohkoketjuista. Siis idea perustuu puhtaasti siihen että kyseiselle tekniikalle voi löytyä käyttökohteita erillisenä kokonaan kryptovaluutoista.
Jos tai kun nykyinen lohkoketjutekniikka vaatii toimiakseen ainoastaan kryptovaluutta on se mielestäni arvoton. Näen/veikkaan lohkoketjutekniikan tarjoavan siis arvoa korkeintaan sen koodin/lähestymismallien osalta eri ongelmanratkaisutilanteisiin.
En tiedä edelleenkään, oletko ymmärtänyt tai lukenut, mikä on Ethereum. Mutta sen ydinidea on tässä suomeksi, josko se avaisi vähän asiaa:
" Älysopimus on tietokoneprotokolla, joka on tarkoitettu helpottamaan, tarkistamaan tai valvomaan sopimuksen neuvottelua tai suorittamista digitaalisesti. Älykkäät sopimukset mahdollistavat uskottavien liiketoimien suorittamisen ilman kolmansia osapuolia. Nämä transaktiot ovat seurattavia ja peruuttamattomia. Wikipedia"
Etherin merkitys on maksuväline. Smart contractin avulla palvelun/tapahtuman suoritus tehdään sovitusti ja sen maksu siirtyy välittömästi ostajalta myyjälle. Transaktiokustannus siirtyy verkonhoitajille Etherinä. Periaatteessa maksu voisi tapahtua vaikka eurona, joka konvertoidaan Etheriksi ennen tapahtuman kirjaamista blockchainiin.
Mutta en jatka tämän enempää, kun asiasta on täälläkin kirjoiteltu ja materiaalia löytyy helposti Googlella. Vieläkö tämä kokonaisuus on sinusta arvoton?
Voisitko listata vaikka top 3 oleellisinta arvoa tuottavaa käyttötarkoitusta kryptoille? Siis ihan konkreettisia asioita jotka toimivat nyt tai voisivat toimia melko pian. FUD-huutelun sijaan voidaan alkaa keskustelemaan siitä miten eri kryptot oikeasti tuottavat konkreettisesti arvoa (ja rahaa sijoittajille, siis muuten kuin kasinohengessä).
En pidättele hengitystä odotellessa, koska ainakin aiemmin vastauksena on ollut 1) esimerkkejä täysin marginaalisista asioista, 2) fiat-järjestelmän haukkuminen, 3) ”sinä et vaan ymmärrä”. Ja usein yhdistelmä näitä kaikkia.
Olen ihan valmis muuttamaan käsitykseni ja mielipiteeni, jos joku tosiaan vääntää rautalangasta.
1996 oli jo ensimmäinen nettipankki auki. WWW tuli julkiseksi 1991. Mitäs kryptoilla on muuta, kun kusetuksia kusetusten perään? Bitcoinista 14v aikaa. Ethereum on yhtä turha, kun nuo kaikki muutkin.
Taisit erehtyä henkilöstä, en ole kryptoevankelista. Olen jo nyt käyttänyt hukka-aikaa, kun @Jimmybob:ille ryhdyin Ethereumia kommentoimaan. Minulle on aivan sama, mitä sinä ajattelet tai odotat. Ethän sinä ole edes asiaan perehtynyt - jos olisit, me korkeintaan väiteltäisiin teknologian heikkouksista tai puutteista. Over and out.
@DayTraderXL Kiitos kun käytät aikaasi ja kommentoit! Arvostan. Näkemyksesi tässä ketjussa on tärkeitä ja näitä lukisi mielellään lisää (etenkin juuri nyt) jos vaan jaksat kirjoitella!
@DayTraderXL Tätä lukisin mielelläni. Sinä tiedät! Lukisin mielelläni että joku haastaa näitä soraääniä eli minun kielessä epäilijöitä.
Mukava jakaa tietoa ja keskustella. Haluasin kirjoittaa ethereumista, että se on smart contract alusta, joka toteuttaa ohjelmoituja älysopimuksia ja jonka päälle pystyy rakentamaan erilaisia älykkäitä lohkoketjuteknologioita. Ethereum siirtyi proof of stakes konsensus mekanismiin vastikään. Jos mietitään arvoaluovia sovellutuksia tai jonkinlaista valuaatiota niin kysyppä joku toinen mutta totean, että googleta itse ja tietoa kyllä löytyy internetistä. Tein jo virheen kun kävin ethereumista kirjoittamaan. Minulle on aivan sama mitä odotatte, ette ole edes asiaan perehtyneitä,enkä ole mikään evankelista.
Kiitos ja mukavaa iltaa kaikille
Perjantai-illalle muistutus.
Tuosta voi katsoa yhden näkemyksen “käyttöarvosta”
Juuri näin. FUD huutelua saa monesti kuunnella mutta oikeaa argumenttia ei yleensä tule sitten miksi kryptot ovat tulevaisuus. Monesti kannattajilta tuntuu puuttuvan tekninen tausta. Ymmärretään mitä Ethereum tekee, mutta naivisti unohdetaan sopimusten lähtökohtaiset ongelmat. Älysopimus on teknisesti cool konsepti, mutta se ei ratkaise mitään ongelmaa jotka ilmenee yritysten, yksilöiden jne välisissä sopimuksissa, jotka yleensä kumpuaa eriävistä tulkinnoista ja siitä mikä on “reasonable interpretation” esimerkiksi laista. Tällaisia asioita ei yksinkertaisesti voi ohjelmoida älysopimukseen, ja väistämättä jos lohkoketjuratkaisu olisi yleistyäkseen, se vaatii luotetun kolmannen osapuolen kuten oikeusasteet, ja sen pitäisi olla sellainen, että esimerkiksi rahansiirron voi kääntää virhemaksun yhteydessä ja informaatiota saa pois lohkoketjusta. Tämä on erityisen huvittavaa kun jotkut tahot ovat pakottaneet lohkoketjuja terveydenhuollon ongelmien korjaamiseen, ja pidän huvittavana ajatusta siitä että mutatoitumaton lohkoketju olisi tietokantana terveydenhuoltojärjestelmässä ja sinne päätyisi ties mitä väärää infoa vääriin kenttiin joka ei potilastiedoista määräävän lain mukaan siellä saisi olla.
Absurdin esimerkin saa myös esimerkiksi the DAO hakkeroinnista. Jos niinkuin moni sanoo code is law, niin periaatteessa virhe älysopimuksen koodissa joka mahdollisti hakkeroinnin olisi ollut laillinen ja sopimusehtojen mukainen. Olisiko reasonable että hakkeroija voisi litigoida kun lohkoketju forkattiin? Ei minusta, ja tällainen juuri on se yleinen ongelma sopimuksissa. Jos sopimuksessa on porsaanrekä, ei ole selvää että sen käyttö on laillisesti oikein sillä loppupeleissä sillä on myös väliä mikä on ollut sopimuksen alkuperäinen tarkoitus.
Muutenkin erikoisesti mystifioidaan lohkoketjuja. Lohkoketju on vain linkitetty lista, jollainen esimerkiksi Git versionhallinta järjestelmäkin on loppupeleissä.
Maltoitko hengittää, kun kirjoitit tekstin, jossa toistakymmentä eri asiaa pötkössä, jolla sitten todistat, miten dApps/Smart Contract on toimimaton konsepti?
Tämä on juuri tyypillinen lähetysmistapa, kun on luettu pari sivua pari vuotta vanhoja kuvauksia Smart Contractin toiminnasta, jonka joku vähän asiaa tunteva on kirjoittanut.
Jokainen, joka on on ollut itse ohjelmoija ja tehnyt esim. vaativia, laajoja yrityssovelluksia ympäristöön, jossa on tuhansia käyttäjiä, tietää sen haasteellisuuden. Ei niitäkään sovelluksia tehty muutamassa kuukaudessa testaamatta ja iteroimatta lukemattomia kertoja. Ei näiden Smart Contractien osalla lähtökohdat ole yhtään erilaisia. Ei ne välttämättä ole järkevin tapa tietenkään tehdä kaikkea, mutta ne taipuu jo nyt hyvin laajaan käyttöön.
Mikään ei estä tekemästä vaikka farkkukauppaa nettiin, jossa SmartContract hoitaa kauppakorin kassaosuuden. Miten pitäisi kääntää virhemaksu? En heti edes ymmärrä, mikä sellainen farkkukaupassa olisi. Jos haluat perua tehdyn kaupan, kyllä siinä ihan samanlainen prosessi myyjäpuolen kanssa olisi kuin nykyisinkin ja vastapuoli joutuu tekemään sitten rahanpalautustapahtuman lompakollesi. Mutta eihän tapahtumia lohkoketjusta poisteta, vaan lisätään toisia, jotka muodostaa uuden kokonaisuuden, sisältäen kaupan purkamisen ja siihen sisältyvät tiedot.
Lohkoketju on paljon muutakin kuin linkitetty lista, koska se on muuttamaton ja tietoturvallinen kirjanpitojärjestelmä, johon voidaan joustavasti sisällyttää kaikki tarvittava tieto. Mutta eihän sillä supernopeita tietokantoja ollakaan korvaamassa, niille on ihan omat perustellut tarpeensa jatkossakin.
Mikään ei tietysti estäisi tallentamasta lohkoketjua tietokantajärjestelmään, mutta siinä ollaan jo suljetussa järjestelmässä. Mutta kyllä tällaisiakin järjestelmiä tullaan varmasti tekemään esim. pankkimaailmaan.
Odottelin NYSE:n sulkeutumista, niin kirjoitin sillä aikaa nopeasti vastauksen. Ei ole tarkoitus jatkaa tällä tasolla enempää.
SmartContracteista on jauhettu tietotekniikkapiireissä jo vuosia. Muistelen että ne olivat kuuminta hottia block chainin kanssa ehkä vuonna 2018. Nyt hype on siirtynyt jo eteenpäin, AI cloud, low code, Edge, IoT, Metaverse, quantum, rpa, jne.
Uteliaisuuttani tarkistin mikä on SmartContract markkinan koko nyt. Pari eri lähdettä antoi summaksi 150M$. Markkina kasvaisi kymmenessä vuodessa 2032 noin kokoon 800-1500M$. Vertailuksi Kamuxin arvioitu 2022 liikevaihto on 1000M€. Yksi autokauppa Suomessa myy nyt sen verran mitä koko maailman SmartContract markkinan arvioidaan olevan 10 vuoden päästä. 
sääli kun foorumilla ei ole lasersilmäistä emojia. Sopisi tähän.
Smart contractien päällä pyörii jo miljardien arvosta rahaa. Esim. Maker dao 6.65 miljardia. Maker dao on jo yhdistynyt tavallisen pankkimaailman puolelle yhteistyöllään Huntingdon Valley Bank:in kanssa.
Q1 aikana Ethereumille pelkästään tehtiin 1.45 miljoonaa smart contractia.
Lohkoketjuteknologiaa ja smart contracteja ei voi mielestäni erotella koska melkein kaikki applikaatiot mitkä tehdään lohkoketjuihin hyödyntävät juuri smart contracteja.
Tuo smart contract markkinan koko taitaa kertoa kuinka paljon yritykset myyvät tätä teknologiaa toisille yrityksille.
Tämä taisi olla siis kategorian 3 vastaus.
Sattumoisin olen elänyt ohjelmistokehittäjänä läpi koko internet-kehitysaikajakson. Miten arvioit, kauanko kesti saavuttaa sellainen teknologinen taso, jossa nettisovelluksilla oikeasti oli jotain liiketoiminnallista arvoa eli ne olisi tuottaneet vaikka Suomessa tuon 1M€ liikevaihdon? Voidaan pitää aloitusvuotena vaikka 1995. Ja ei, SmartContractit eivät olleet kuuminta hottia 2018, eikä ne ole sitä vielä nytkään.
Jos ymmärrä kryptoista mitään tai hyvin vähän (kuten minä), niin tässä on erittäin hyvä podcast sarja sisälle kryptomaailmaan. En ole itse vielä kuunnellut kun kouluhommia pitänyt painaa, mutta nyt kuumehuuruisissa olotiloissa oikein hyvää youtube viihdettä kokonaiset 20tuntia : D
Haastateltavina on maailman ansioituneimpia henkilöitä omalla alallaan kuten:
Professor John Cochrane has immense experience on the topic and is a Senior Fellow at the Hoover Institution at Stanford, as well as Stanford Institute for Economic Policy Research. He is also a Research Associate of the National Bureau of Economic Research, an adjunct scholar at the Cato Institute, and was a professor of finance at the University of Chicago Booth School of Business.
Vili Lehdonvirta, Professor of Economics, Sociology, and Digital Social Research at the Oxford Internet Institute at the University of Oxford. Professor Lehdonvirta is a social scientist whose research focuses on ways digital technologies are reshaping the organization of economies, including their associated social effects
Tai
Tim O’Reilly. Tim is a well-known educator and publisher in the crypto community and the Founder, CEO, and Chairman of O’Reilly Media. He has been involved in the technology industry since the inception and rise of Silicon Valley and, with over 35 years of industry experience, he is known for popularizing the terms ‘open-source software’ and ‘Web 2.0’ and is a respected commentator on the space.
Ootko vakavissasi? Ehkä joskus 1980 luvulla. Jos 1989 oli 100k verkkipankkisopimusta Suomessa pelkästään niiden arvo lienee ollut 1-10M€. Hinnasto en löytänyt mutta varmaan haarukassa 10-100€ per vuosi per asiakas.
Webbi tuli 90-luvulla, mutta pelkästään verkkopankkien migraatio sinne toi heti miljoonien liikevaihdon kun terminaaliyhteydet, Gopherit ja muut korvattiin.
“Keskimääräinen työikäinen suomalainen alkoi käyttää pankkipalveluja kotoaan noin vuonna 2000, mutta jo 1989 verkkopankkisopimusten määrä Suomessa oli hätyytellyt sadan tuhannen rajaa.”
Olen ihan vakavissani ja puhuin yhdestä yksittäisestä sovelluksesta. Olen ollut noita kehittämässä finanssipuolella ja 80-luvun lopulla saatiin ensimmäiset työasemat käyttöön ja ryhdyttiin ns. ClientServer-järjestelmiä kehittämään, joista nyt puhut. Mutta jätetään tähän. Mua ei todellakaan kiinnosta tämän tason keskustelu.