Hieno nosto Marianne! Myös itselläni särähti tuo mainos korvaan todella pahasti. Ylipäätään tuntuu, että yhteiskuntamme on siirtynyt viimeaikoina vahvasti individualistiseen suuntaan, jossa yhdenkään etu ei voi kärsiä, vaikka kaikki muut hyötyisivät valtavasti. Kaikenmaailman minä-keskeisyys ja maailman pyöriminen oman navan ympärillä tuntuu olevan jonkinlainen trendi. Kuten mainitsit, kaikilla on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia tai vastuita.
Sivusinkin tätä aihetta Asuntosijoitus-ketjussa vajaa viikko sitten. Toisena esimerkkinä vaikka paljon pinnalla olleet ongelmat koulurauhan kanssa. Minusta tuo hedonismin tavoittelu ei ole ongelmallista ideaalissa tilanteessa, jossa kuluttaja ei hanki itselleen hyvää rikollisin keinoin sekä hyödykkeiden hinta huomioi myös ympäristön kulumisen. Vielä emme siinä pisteessä kuitenkaan ole, jos ajattelee vaikkapa lentämistä ja halpoja etelänmatkoja, joita on alettu pitämään lähes ihmisoikeuksina.
Nyt tuli lanka minne mulla saattaa oikeasti olla jonkun verrankin sanottavaa.
Itse oman taloustilanteeni takia en pysty toteuttamaan omia unelmiani. Kyllä, unelmani ovat suuria, koska tähtään ammattilaistasolle missä esikuvani ovat. Tarkoitus olisi toteuttaa yksi oikeasti kallis kokonaisuus seuraavan max 10v sisällä mutta mieluiten jo alle 6v sisällä. Hintalapuksi tulisi noin 150k-200k äkkiseltään. Olen aina halunnut luoda yhteiskunnassa jotain suurta uutta ja näinä monina vuosina se on liittynyt taiteeseen, musiikkiin. Koen olevani vapaa ja saavani toteuttaa itseäni yhdellä aidoimmista tavoista ja reiteistä koskaan musiikin avulla. Minussa on erittäin materialistinen puoli ja haaveilen multi miljonääriydestä. Silti rahakaan ei toisi onnea pitkällä tähtäimellä, jos en saisi luoda jotain uutta musiikkia. Musiikki antaa elämääni ison merkityksen sekä energiaa ja luovuutta voi kanavoida voimakkaalla tavalla musiikin kautta luomalla sitä. Olen materialistinen ihminen ja se liittyy unelmiini ja harrastuksiini hyvin vahvasti.
“Ei minua koskaan ole 1500€ t-paita kiinnostanut tai 30k rannekello, mutta 200k ammattilais äänitystudio olisi upeaa rakentaa.” -Minä.
Luovuus, siunaus vai kirous. En tiedä nykypäivästä, mutta ennen vanhaan panttilainaamot oli kuin musiikkiliikkeitä, niissä käydessä ei voinut välttyä mielikuvalta että muusikot ovat aika huonoja hoitamaan raha-asioitaan. On mulla joskus ollut ilo tunteakkin tällainen ihminen jolle päivän palkka=keikkalippu ja kuukausipalkka=kitara tjsp. Hän tulee aina mieleen kun luen jotakin tällaisia juttuja:
Hyvä video narsismista joka liittyy aiempaan hedosnimi- ja itsekeskeisyyskeskusteluun.
Ongelmahan on yksilön lisäksi yhteiskuntatasolla, kun itsekeskeisyydestä ja oman edun tavoittelusta on tullut kollektiivisesti ihailtavaa. Samoin markkinatalous kannustaa meitä ajattelemaan “koska mä haluan” - tavalla
