Myyttejä kullasta osa 2. “Kulta on ollut surkea sijoitus”
Tämä on klassikko. Kaikki ovat nähneet tuon 200 vuoden kuvaajan, jossa on vertailussa jenkkiosakkeet, jenkkien valtion velkakirjat, jenkkidollari ja kulta. Kyseinen vertailuaika on täysin merkityksetön, koska ennen vuotta 1971 kaikki nuo listatut omaisuusluokat mitattiin dollarissa, joka oli puolestaan mitattu kullassa. Kulta on tuon kuvaajan ensimmäiset 171 vuotta lähes muuttumaton. Tämä tarkoittaa, että kulta hoiti hommaansa erittäin hyvin ensimmäiset 171 vuotta - säilytti arvoaan.
Jos halutaan tehdä reilu vertailu näiden omaisuusluokkien välillä, niin on syytä tarkastella ajanjaksoa, jolloin kaikki nuo edellä mainitut omaisuusluokat ovat kelluneet suhteessa toisiinsa - 1971 vuodesta eteenpäin.
Kun tarkastellaan tuota passiivisen indeksisijoittamisen saarnaajien ihannoimaa S&P500 indeksiä siltä ajalta kun kulta on ollut vapaasti kelluva omaisuusluokka, huomataan että kulta on tuottanut paremmin kuin S&P500 indeksi.
Jos mukaan lasketaan S&P500 tuottamat osingot niin tilanne muuttuu, mutta kuten Myyttejä kullasta osassa 1 todettiin, osinkotuotto on seurausta sijoittajan kantamasta riskistä. Kulta ei kanna vastaavaa riskiä, joten kullan ei kuulukaan tuottaa mitään vaan säilyttää arvoaan. Tämä ei toki poista sitä faktaa, että tuo 200 vuoden kuvaaja, jossa verrataan kultaa, dollaria, bondeja sekä osakkeita on todellisuudessa vertailukelvoton.
Väite on siis väärässä siinä, että kullan hintakehitys olisi ollut heikkoa. Väitteen todenmukaisuus piilee siinä, että kulta ei ole sijoitus vaan arvon säilyttäjä.
Hyvä ketju ja hienoa saada kultakeskustelua myös foorumille – huolimatta omaisuusluokan suhteellisen pienestä koosta siitä keskustelulle löytyy selkeää kysyntää.
1800-luvun globaali kultakanta ei kestänyt 1914 eikä 1930-luvulla eikä sitten Bretton-Woodsikaan kuin pari vuosikymmentä toisen maailmansodan jälkeen.
Miksi uskot kultakantaan paluuseen Aasiassa? Onko järkevää sitoa rahaa hyödykkeeseen, jota on rajallinen määrä?
Toinen, kultaa voi argumentoida rahaksi kuten mitä tahansa muutakin hyödykettä josta löytyy yhteinen sopimus.
Sitä ei ole kuitenkaan arkisessa kierrossa kauheasti kiertänyt, vaan yleensä kauppaa on käyty luotolla ja lupailtu maksua joskus myöhemmin. Useissa yhteiskunnissa on ollut yhteinen/yhteisiä arvonmittoja, joilla ei välttämättä ole käytännössä käyty kauppaa. Varhaisempia systeemejä lienee ollut Sumerissa missä hopeat säilytettiin temppeleissä ja kauppa käytiin niitä edustavilla papereilla/saven paloilla. @Masse:n ongelmaa kantaa kilokaupalla tavaraa mukana ei ollut.
Mutta raha voi olla oikeastaan mitä vaan yhteisesti sovittua. Esim. keskiajan Irlannissa orjatytöillä mitattiin arvoa mutta heidän treidaamista kirkko katsoi pahalla silmällä. 1600-luvun Ranskassa maaseudulla puhuttiin suoraan ”mielikuvitusrahasta” joka viittasi Rooman aikaiseen valuuttaan. Mitään fyysistä siitä ei ollut jäljellä, mutta kauppaa sillä voitiin käydä yhtä kaikki. 1700-luvun Skotlannissa Adam Smithin tuhertaessa Wealth of Nationsiaan kolikoista oli kierrossa huutava pula, jne…
Pointtina vain että melkein kaikki kelpaa rahaksi tarpeen tullen (karrikoiden hieman: syvään pääomamarkkinan syntymisen ei simpukat taida kelvata…) kun siitä päästään vain yhteisymmärrykseen, ja kulta on ollut läpi historian vain yksi arvonmitta muiden joukossa. Joku voisi argumentoida, että mitään ”oikeaa” rahaa ei olekaan vaan pelkkä ohimeneviä ratkaisuja joista löytyy yhteisymmärrys, kuten nyt tällä hetkellä vallitseva valuuttamme euro, jolla voisin marssia kauppaan vaatimaan itselleni hyödykkeitä.
Lisäys: uskon itsekin, tosin en tiedä varmaksi kun en ole niin aiheeseen vihkiytynyt, että kulta on suhteellisen hyvä arvonsäilyttäjä vs muut fyysiset hyödykkeet jotka ovat suhteessa vähemmän arvokkaita. Jos siis sellaisia haluaa kaapia huushollit täyteen.
Mutta onko hiekka uusi kulta? Itsekin ostanut talon tontilta, jossa hiekkamaata… Osuiko Olohuoneen oraakkeli nyt hiekkasuoneen ja enää on jäljellä loppuliuku varhaiseläkkeelle?
Kultaa, kuten mitä vain voidaan käyttää rahana, mutta pitkässä juoksussa kyse on vaihtoehtojen paremmuudesta. Kultaa mitataan usein dollareissa tai muissa valuutoissa, mutta World Gold Council julkaisi viime vuonna mielenkiintoisen kuvaajan, jossa on mitattu eri valuuttoja suhteessa kultaan ja lopputulos on karua katsottavaa.
Euro on heikentynyt suhteessa kultaan keskimäärin 8,7% vuodessa euron liikkeelle laskemisesta, mikä on itseasiassa nopeammin kuin kuuluisa Saksan hyperinflaatiomarkka Weimar Papiermark ennen hyperinflaatiota.
Globaali kultakanta kaatui 1900-luvun alkupuolella keskuspankkien nousuun ja vähimmäisvarantojärjestelmän luomiseen. Keskuspankit luotiin mahdollistamaan valtion velan kasvattaminen talouden yli. Kultakanta pakottaa valtiot ylläpitämään tasapainoista valtiontaloutta, jossa on hyvinä vuosina ylijäämää ja huonoina alijäämää.
Miksi uskot kultakantaan paluuseen Aasiassa?
Asia on varsin kompleksi ja tästä syystä kirjoitin lopputyöni. Asian voi kuitenkin tiivistää neljään bulletpointtiin:
1. Yhdysvaltojen dollarista halutaan eroon. Tämä ei ole edes mielipide vaan niin keynesiläiset kuin muutkin ekonomistit ympäri maailman ovat lähes yksimielisiä siitä että dollarin asema maailman reservivaluuttana tulee taantumaan seuraavien vuosikymmenten aikana merkittävästi. Venäjä on esimerkiksi myynyt kaiken omistamansa Yhdysvaltojen valtion velan. Ongelmana on että dollari ei voi “hiipua” vaan dollarimitatuista velkavuorista sekä Yhdysvaltojen valtion maksukyvyttömyyden takia dollarin on pakko taantua lähes romahtamalla vaikka tämä romahdus kestäisikin kymmenen tai kaksikymmentä vuotta. Dollarin arvossa diskontataan tällä hetkellä tuo 80 vuotta kestänyt reservivaluuttamonopolin jatkuminen. Dollarin kaatuminen tulee todennäköisesti laukaisemaan laajan valuuttakriisin, jossa kaikki fiat-valuutat ovat luottamuksen tulilinjalla, koska mikä tekee dollarista paremman kuin kiinan yuan? Käytännössä ei mikään, mutta jos ja kun dollari taantuu, tulee siihen liittymään korkeaa inflaatiota → luottamus dollariin (maailman suurimpaan valuuttaan) kärsii → luottamus muihin takaamattomiin valuuttoihin kärsii.
2. Aasialaiset keskuspankit ovat ostaneet kultaa 2000-luvun alusta ja 2009 vuodesta kiihtyvällä tahdilla. Tähän on pakko olla jokin järkevä syy. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: Joko nämä valtiot haluavat saada lisää äänioikeutta kansainvälisissä neuvottelupöydissä omaamalla arvokkaat varannot, jotka tukevat näiden maiden valuuttoja (raha on valtaa) tai kultakantaisen valuutan liikkeellelaskua edeltävät valmistelut. Uskon että taustalla on hieman molempia.
3. Aasiaan on noussut uusia kultapörssejä sekä kaupankäyntikanavia kuin sieniä sateella. Kiina on etunenässä johtanut oman kansainvälisen kauppansa eristämistä Yhdysvaltojen hallinnoimasta SWIFT-järjestelmästä luomalla kahdenkeskeisiä kauppasopimuksia muiden maiden kanssa. Näissä kahdenkeskeisissä kauppasopimuksissa voidaan sivuuttaa dollari ja maksut voidaan sopia maiden haluamalla tavalla - esimerkiksi kullassa. Kukapa haluaisi maksunsa Kiinan yuanissa, johon kohdistuu mittavia pakotteita ja pääoman liikkeiden sääntelyä. Tästä syystä Kiina laski liikkeelle yuanissa mitattavan kultafutuurisopimuksen, jonka avulla muut maat voivat ottaa vastaan yuaneita, joilla puolestaan ostaa näitä kultafutuureita ja pyytää fyysisen toimituksen futuureille - aka. Kiina voi maksaa näille maille fyysisessä kullassa ilman, että kauppakumppanit sanovat sitä ääneen. Tuo samainen yuanissa mitattu kultafutuuri on muuten listattu viimeisen kahden vuoden aikana myös Dubain sekä Unkarin pörsseihin ja nominaaliversio on tulossa myös Yhdysvaltojen COMEXiin. Kiinalaiset eivät ole tyhmiä ja verrattuna länsimaihin, kiinalaiset poliitikot ovat varsin historiatietoisia.
4. Kiinassa on laajalle levinnyt luottamusongelma sekä ihmisten keskinäisissä että ihmisten ja valtion välisissä suhteissa. Kiinalaiset eivät keskimäärin edelleenkään luota Kiinan valtioon osin siitä syystä, että Kiinassa valtiolla on ollut tapana järjestää massamurhia ja nälänhätää säännöllisen epäsäännöllisesti satojen vuosien ajan, viimeksi alle 100 vuotta sitten. Luottamusongelmasta johtuen kiinalaiset ovat maailman suurin kultakorujen kuluttaja ja kuten tässä ketjussa aiemmin mainitsin, kiinalaiset ostavat kultakoruja pääasiassa sijoituksena ja arvon säilyttäjänä eivätkä niinkään ulkonäön vuoksi.
Tähän voisi toki lisätä sen, että kyse ei ole enää uskon asiasta vaan kultataatut valuutat ovat tehneet come-backin, sillä Iranin keskuspankki ilmoitti joitakin viikkoja sitten konkreettisesti laskevansa liikkeelle kultataatun digitaalivaluutan, jolla Iran pyrkii karttamaan Yhdysvaltojen pakotteita. Aikataulusta Iranin keskuspankki ei käsittääkseni maininnut mitään, mutta olettaisin että aikataulu on jokseenkin nopea sillä myös Malesian pääministeri, että Venäjän keskuspankin johtaja ovat puhuneet viimeisen 3kk aikana kultataatun digitaalivaluutan liikkeelle laskemisesta. Nämä edellä mainitut maat tuskin alkavat kilpailemaan keskinään, vaan järjestelmistä tehdään keskenään yhteensopivia.
Onko järkevää sitoa rahaa hyödykkeeseen, jota on rajallinen määrä?
Kiinan luottamusongelma on hyvä aasinsilta tähän kysymykseen. Valuutat ja raha perustuvat luottamukseen tuon maksuvälineen ostovoimasta. Jos fiat-valuutan luottamus katoaa, fiat-valuutasta tulee arvoton ja pitkällä aikavälillä historia on osoittanut että kaikki fiat-valuutat kaatuvat. Kullan rajallinen määrä tarkoittaa sitä, että valtiot eivät voi vain luoda rahaa, jolla ostaa palveluita ja hyödykkeitä. Kultakanta on pitkässä juoksussa lievästi deflatorinen järjestelmä, jossa inflaatio- ja deflaatiotrendejä muodostuu talouden nousu- ja laskukausien kautta. Pitkässä juoksussa kultakanta siis palkitsee säästäjää siinä missä nykyjärjestelmämme rankaisee säästäjää jatkuvan inflaation kautta ja pakottaa perustallaajat eläkejärjestelmiin sekä sijoittamaan varojaan vain jotta he voisivat joskus eläköityä. Kultakannassa rahojen säästäminen riittää ostovoiman kartuttamiseen eli perusduunarin ei tarvitse spekuloida elinalueensa talouskasvulla osakkeiden kautta. Let’s face the fact. Euroopan talouskasvu on Saksaa lukuun ottamatta ollut aneemista viimeiset 20 ja etenkin viimeiset 10 vuotta. Tätäkin kasvua on ajanut pitkälti matala korkotaso, joka on ajanut pääasiassa omaisuusluokkien inflaatiota.
Tämä on siis moraalikysymys. Onko ok, että vasemmistohallitukset voivat käyttää loputtomasti tulevien sukupolvien ostovoimaa ilman seurauksia? Mielestäni ei ja voin sanoa, että maailmassa (ja varsinkin idän korkean moraalin sekä itsekunnian maissa) on muitakin samaa mieltä olevia. Kultakanta pakottaa valtiot käyttämään rahaa sen mukaan miten paljon sitä on. Kreikan kaltaiset fiaskot eivät ole kultakannassa mahdollisia. Uskon että Kiinan hallituksen suurena intressinä on pitää nuo 1,3Mrd ihmistä jokseenkin tyytyväisenä ja kansainvälinen fiat-valuuttojen kaatumisesta johtuva korkean inflaation tai jopa hyperinflaation periodi tuskin auttaisi asiaan.
Kokonaisuudessaan näihin kysymyksiin olen vastannut lopputyöni kappaleessa 4.3 “Third Scenario: Monetary System Reform” ja suosittelen lämpimästi lukemaan tuon kappaleen 31 sivua huolella läpi.
Samaa mieltä ettei dollarista reservivaluuttana kaikkialla pidetä, mutta konkreettisia askeleita sen poistamiseen ei ole saatu aikaiseksi. Nykytilanne missä Kiina pystyy vielä ”hyväksikäyttämään” dollarin reservivaluutta-asemaa lienee liian mehukas. USA:lle itselleen tämä on aikamoinen taakka, ja käytännössä pakottaa maan alijäämäiseen vaihtotaseeseen muun maailman rohmutessa dollareita. Toistaiseksi myös Yhdysvaltojen pääomamarkkina on ainoa tarpeeksi syvä ja likvidi markkina koko maailman tarpeeseen, eikä vastaavaa haastajaa ole vielä näköpiirissä. Sen lisäksi vaikka Yhdysvaltojen maksukykyä voi kyseenalaistaa, niin on maalla oma keskuspankki joka voi printata lisää sitä hyvää ja verotusoikeus maailman rikkaimmassa kansantaloudessa. Maksukyvyttömyys voi tulla joskus (teknisesti sitä tapahtuu velkakaton takia toki usein), mutta yllättävän pitkä aika siihen voi mennä vaikka mikään ei nyt muuttuisi heidän deficit spendingissä.
Ikuisesti se ei toki voi kestää. Tuleeko tilalle sitten kauan ehdotettu valuuttakori tai muuta, vaikea sanoa nyt kun globaali päätöksenteko tuntuu olevan alati vaikeampaa. Vuosikymmeniä tätä on käsittääkseni pohdittu jo.
Kullan sijoituscase ei tosin taida siitä kärsiä, tuleeko joskus uutta kultakantatsydeemiä tai ei?
Samaa mieltä siitä, että fiat-valuutat tuppaavat lopulta romahtamaan hitaasti tai vähemmän hitaasti (universumissa ei taida mikään kestää ikuisesti, olen huomaavinani).
Mutta niin se on ollut myös ”parempi” meidän kuluttamisella pyörivän talouden kannalta: säästäjiä on yleensä rankaistu epäsuorasti esimerkiksi inflaatiolla, negatiivisella reaalikorolla, liian alhaisella valuutan vaihtoarvolla suhteessa muihin jne. Valitettavasti säästämistä ei voi ainakaan liikaa koko maailmantasolla promota, sillä jos kaikki säästää niin mistä revitään kysyntää? Monelle tämä logiikka ei aukea koska säästäminen on yksilön tasolla niin selkeästi hyvä asia, mutta koko systeemin tasolla asia ei ole niin mustavalkoinen.
Mielenkiintoista nähdä saako säästäjät kullan, bitcoinin tai vastaavien avulla tulevaisuudessa parempaa kohtelua.
Tuo kultakannan jäykkyys valtioiden alijäämien suhteen lienee yksi syy miksi se on aina kaatunut/siitä on hypätty pois, ja tulee todennäköisesti kaatumaan vastaisuudessakin jos sitä koskaan uudelleen implementoidaan.
Valtioiden velanottotarpeet heiluvat paljon eri syklin vaiheissa ja etenkin hyvinvointivaltioiden on vaikea leikata todella rajusti menojaan. Nykyään kun myös ammattiliitoilla on paljon valtaa ja useissa maissa on suht demokraattiset systeemit voi kultakannan ylläpito olla vielä vaikeampaa poliittisesti. Mutta tuo menee tosiaan etiikan puolelle kans: pitääkö vajeilla tasata talouden vaihtelua vai ei? Meneekö säästäjät, joilla on jotain, niiden edelle keillä ei ole mitään, tai meneekö he esim. teollisuuden tarpeiden edelle (teollisuus rakastaa kasvutalouksissa halpaa lainaa mitä säästävät kotitaloudet heille suoltaa kuten esim Kiinassa), jne. Lopulta eliitillä on painavin sana asiassa ja heidän etu ei välttämättä ole se jäykkä systeemi missä säästäjien kukkaroihin ei voi kajota jo yhteiskuntarauhan takia… 1930-luvun lama hyvänä esimerkkinä, missä eniten ottivat pataa kultakannasta viimeisinä poistuneet USA ja Ranska. Iso-Britannia ja Suomi sen mukana irtaantui jo 1931 ja selvisivät paljon paremmin.
Kiitos, pitää lukea tuota thesistä ajan kanssa syvemmin suhteellisen pitkän eepoksen olet uurastanut
Jälleen hyviä nostoja Verneriltä, mutta muutama asiavirhe särähti korvaani.
Dollarista ollaan pyrkimässä vauhdilla eroon ja askeleita sen eteen on otettu todella paljon viimeisen 20 vuoden aikana kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Kiina, Venäjä, Turkki, Intia, Argentiina, Brasilia, Malesia jne. kasvavat taloudet ovat luoneet satoja kahdenkeskeisiä kauppasopimuksia, jotka mahdollistavat sen että nämä maat voivat käydä kauppaa keskenään ilman SWIFT:iä ja dollaria siinä missä tämä oli vielä kymmenen vuotta sitten täysin mahdotonta. Vastikään tämän vuoden puolella EU lanseerasi oman SWIFT järjestelmänsä, joka mahdollistaa mannertenvälisen kaupan eurossa. Yhdysvallat nojaa myös vahvasti ns. petrodollariin. Guess what. Kiina laski liikkeelle maailman ensimmäisen muussa kuin dollarissa mitatun öljyfutuurin toissa vuonna sen jälkeen kun maa laski liikkeelle niin ikään yuanissa mitatun kultafutuurin. Askeleita on otettu paljon ja pitkään. Mitä tulee maksukyvyttömyyteen niin nykyinen järjestelmä lepää ainoastaan tuon murenevan reservivaluuttateesi varassa. (Video aiheesta vuodelta 2014: End Of USA Dominance - Death Of The Dollar Update - Mike Maloney - YouTube)
Asiaa on pohdittu vuosikymmeniä, mutta nyt olemme pisteessä, jossa korot ympäri maailman ovat nollassa, kuluttajahintainflaatio on ollut hillittyä ja maailmantalous on kääntymässä laskuun. Lopputuloksena keskuspankit eivät kykene laskemaan korkojaan seuraavassa taantumassa ja on pakko printata enemmän valuuttaa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Jos katsoo taaksepäin huomaa, että rahan painaminen aiheuttaa ennen pitkään velkamarkkinakuplien lisäksi myös huomattavaa kuluttajahintainflaatiota.
Kullan bullcase ei tosiaan kärsi vaikkei kultakantaisia valuuttoja tulisi, vaikkakin kolmen vuoden tutkimustuloksen perusteella pidän kultakantaan palaamista jossain muodossa todennäköisenä ja kuten Iranin tapauksesta huomaamme, asia on tänä päivänä jo todellisuutta. Reaaliomaisuus on historian valossa ollut ainoa suoja systemaattista riskiä vastaan ja nyt kun nollakorot ovat painaneet metsät ja asunnot tähtitieteellisiin arvostuksiin, jäljelle jää vähän vaihtoehtoja. Jos jokin on varmaa niin kullan ostovoiman säilyminen pitkässä juoksussa on varmaa.
Säästämisen rankaiseminen on moraalikysymys. En lähtisi yleistämään että säästäjiä on “yleensä” rankaistu inflaatiolla koska esimerkiksi Yhdysvalloissa ei ollut tasaista inflaatiota ennen FED:in luomista. Se että jokainen kadun tallaaja pakotetaan riskisijoittamiseen jotta he voivat säästää ostovoimaansa (jonka eteen ovat tehneet töitä) on vain epäsuora seuraus huonosta rahapolitiikasta.
Yhdysvaltojen Inflaatio maan olemassaolon ajalta (huom, FED perustettiin vuonna 1913)
“Säästäjien kukkaroon ei voi kajota”. Paljonko on tuotto normaalilla säästötilillä pankin kulut vähennettynä? Ja paljonko tuo virallinen inflaatio (johon lasketaan muun muassa koulukuvat, banaanien hinta ja muuta erittäin oleellista peruskuluttajan kannalta) on? Miten kävi Kreikassa ja Kyproksella Bail-inien yhteydessä, kun normaalien ihmisten säästöihin kajottiin suoraan? Säästäjiä on rankaistu jo pitkään ja säästäjien kukkaroihin on kajottu. Klassinen väite “säästämistä ei voi ainakaan liikaa koko maailmantasolla promota, sillä jos kaikki säästää niin mistä revitään kysyntää” on absurdi väite. Itse ainakin ostan säännöllisesti päivittäistavaratarpeita ja oman ahneuteni ajamana myös golfkenkiä, laskettelusuksia, merkkivaatteita ja jatkossa myös ehkä autoja muuta turhaa. Se että henkilön, jolla ei ole mitään riskinottokykyä, säästöihin kajotaan nollakoroilla ja inflaatiolla on kuitenkin oman moraalini vastaista.
1800-luku oli ihmiskunnan suurimpia kasvukausia ja tästä valtaosan ajan länsimaat olivat kulta-/kaksoismetallikannassa (kulta ja hopea). Kultakanta rajoittaa ainoastaan tehottomimman rahankäyttäjän kukkaroa eli julkisen sektorin velanottoa, mikä on mielestäni hyvä asia. Se että valtio järjestää itsensä niin huonoon jamaan, että pienetkin leikkaukset aiheuttavat valtaisaa poliittista vääntöä kertoo mielestäni siitä että valtion taloudenhoito on epäonnistunut.
Eliitin motiivi on olla muutosten edellä. Suuret muutokset kuten vaikka reservivaluutta-aseman siirtyminen tuovat valtaisia mahdollisuuksia ja jos niistä tietää etukäteen - it’s pay time. Perustuen omaan analyysiini maailman talouden, valtioin tahojen antamien lausuntojen, historian sekä globaalin rahajärjestelmän kehitysten pohjalta uskon vahvasti, että nykypäivä rimmaa historian kanssa ja ainakin osassa maailmaa tullaan lähitulevaisuudessa siirtymään jonkin asteiseen kultakantaiseen kauppajärjestelmään. (Chapter 4.3 from the Gold Bible)
Kultakannan syyttäminen 1930-luvun lamasta on klassinen virhe. 1930-luvun lama johtui samoista syistä kuin 2008 vuoden finanssikriisi. Yhdysvaltojen valtio loi järjestelmän, jossa pankeilla ei ole omaa riskiä vaan kaikki pankit pelastetaan keskuspankin toimesta. Tämä loi ylenpalttisen velkakuplan, joka oli hauras vuosien ajan. Lopulta kamelin selkä katkesi ja julkinen sektori laitettiin maksajaksi. Kultakantaa syytetään, koska sen aikana elvyttäminen on vaikeampaa, mutta kuten 2008 vuoden kriisistä huomattiin, elvyttävä politiikka ei ole saavuttanut tavoitettaan. Keskuspankkien taseet ovat suurimpia kuin koskaan ennen suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja tämä on johtanut velkamarkkinoiden tuhoutumiseen sekä omaisuusluokkakupliin, jotka eivät ole vaikuttaneet suoraan keskivertokuluttajan elintasoon. Mikäli tämä Average Joe on sijoittanut asuntoihin sekä (yhdysvaltalaisiin) osakkeisiin samalla kun keskuspankit ympäri maailman printtaavat rahaa, on A.J. varmasti hyötynyt tästä omaisuusluokkainflaatiosta.
Kannattaa tosiaan lukea tuo lopputyö. Saattaa avata silmiä ainakin joissain asioissa
Syyt 1930-luvun lamaan ovat monet ja se ongelma kultakannassa vs. FIAT-raha tulee lamasta toipumisessa. Valtiolla ei ole kultaa, niin se ei voi käynnistää moottoreita elvyttämällä.
Mm. Jacque Fresco, joka koki laman puhui tästä muistaakseni Zeitgeist kakkosessa.
Fiat-rahalla saat kaikki resurssit (ihmiset) käyttöön ja jengin ei tarvitse maata himassa, kun olisi kaikenlaista, mitä voisi tehdä, mutta ei tarpeeksi kultaa, niin jengiä ei saada liikkeelle.
Sam Laakso on muutenkin myyntijohtaja tuossa kultapuljussa, niin taitaa olla agendana lobata kultaa ja luoda samanlainen hype, kun oli joskus 5 vuotta sitten?
Pidän kultaa erittäin huonona vaihtoehtona fiatille ja sille on syynsä miksi siitä aina luovutaan, mm. (kunnon) sodissa kaikkien resurssien käyttöönotto on aina ollut välttämätöntä ja kannasta on tällöin luovuttu.
Omistan kultaharkkoja fyysisesti sekä 4gld:ää, mutta pidän silti kultaa sysispaskana valuuttana.
Onhan nuo askeleita, mutta isossa kuvassa maailmantaloutta ei ole ilman dollareita. En sano, etteikö pikku hiljaa dollarin johtoasema hiipuisi (johan jo sekin, että USA:n BKT oli 50 % maailman BKT:sta toisen maailmansodan jälkeen, mutta nyt neljännes alkaa painamaan vaakakupissa), mutta sitä on kritisoitu ja yritetty kiertää vuosikymmeniä ja todnäk. kestää vielä pitkään ennen kuin sen asema murtuu oikeasti.
Uskaltaisin jopa väittää, että Yhdysvallat itse saattaa aktiivisesti jossain vaiheessa puskea tätä muutosta myös. Kahdenkeskisiä soppareita ja muita systeemejä varmasti synnytetään koko ajan rinnalle, mutta en niistä vielä tässä vaiheessa liikaa innostuisi.
USA:n maksukyky on oikeasti todella kova, vaikka nykymeno tuntuu holtittomalta. Liabilitieettien lisäksi USA:lla on myös paljon assetteja (USA:n arvioitu koko kansallinen nettovarallisuus arviolta ~90 biljoonaa, siinä ei paljoa velat paina) mitkä usein unohtuu näistä keskusteluista. Tilanne ei ole niin mustavalkoinen. USA:n konkurssia on pelätty jo 1980-luvun alusta lähtien. Odottavan aika on pitkä.
Harmi kun iso osa ekonomisteista ja taloushistorioitsijoista ovat niin pihalla. Kuten monissa vaikeissa kysymyksissä, ei ole yksimielisyyttä siitä mitkä tekijät tarkalleen aiheuttivat 30-luvun laman mutta kultakantaa pidetään yhtenä osasyynä muiden joukossa. Ei voi vain sivuuttaa vuosikymmenien tutkimuksia kohautuksella “tämä on klassinen virhe”.
Aloitan usein lukemaan tutkimuksia takaperin eli lähdeaineistosta ensin ja minulle heräsi heti kysymys, miten tällaisesta tutkimuksesta voi puuttua esim Eichengreen joka on tutkinut kultakannan negatiivisia puolia, miten ylipäätään akateeminen tutkimus puuttuu täysin (käsittääkseni lopputyön pitäisi olla objektiivinen?), ja miten World Gold Council ja vastaavat tahot joilla on intressi maalata kaikki kullalle edulliseksi, voi olla niin monessa asiassa lähteenä?
Jos lähdeaineisto ei ole oikein/ei ole tarpeeksi monipuolinen niin… no lukijat voivat itse päätellä onko itse tutkimus silloin tosiaan tasapuolinen ja mahdollisimman oikea esitys asioista.
USA:n velat ovat omassa valuutassa, joten se ei voi mennä konkurssiin, jos ei itse halua. Mikä muu kuin oma halu estää Yhdysvaltoja painamasta lisää dollareita?
Ongelmat ovat aina syntyneet siitä, kun on otettu velkaa vieraassa valuutassa. Jos sinun valuuttasi on maailman suurin reservivaluutta, niin tätä ongelmaa tuskin tulee ihan näillä näppäimillä?
Mikäli talous olisi ylijäämäinen nousukausina, olisi valtiolla varaa stimuloida laskukausina. Fiat järjestelmä ei kannusta valtioita tasapainoiseen talouteen vaan toistuvaan velkadefauttiin.
Fiat valuutat kaatuvat aina ja Venezuelasta voi katsoa mitä se tarkoittaa tavallisille ihmisille. Se että nykyinen valuuttajärjestelmämme on kestänyt 70-luvulta tähän päivään luo harhaan johtavaa luottamusta järjestelmään jossa ei ole pohjaa. Suuremman kriisin koittaessa luottamus valuuttajärjestelmää on koetuksella ja historian 5000 vuoden valossa kulta on ollut hyvä vaihtoehto luottamuksen palauttamiseen.
Aika kumma hommahan se on jos omistaa kolme vuotta elämästään kullalle tutkien aihetta tuhansia tunteja ja päätyen lopulta alalle töihin. Kultamarkkinan likviditeetti on 120mrd dollaria päivässä, joten olen melko imarreltu jos luulet, että voin jotenki vaikuttaa kullan kysyntään!
Kullan hinta kertokoon, olivatko kaikki nuo tutkitut tunnit hukkaan heitettyä aikaa.
Tällä hetkellä totta. Itse uskon (perustuen omaan analyysiini), että tuon reservivaluutan vaihdos on kohtalaisen lähellä - 20 vuoden sisällä.
Voi olla. Tällä hetkellä jos he sitä ajaisivat olisi dollari pian huomattavasti alempana ja inflaatiotavoitteet olisivat historiaa.
Tämä on täysin totta. Keskiverto fiat valuutta on kestänyt muistaakseni 27 vuotta kierrossa. Dollarissa on 48 vuosi käynnissä.
Mielestäni kyllä. Olen itse Keynesialaista taloustiedettä vastaan ja kannatan jossain määrin itävaltalaista talousoppia.
Top top top. Lue paperi ensin. Viitekehys on yli 70 sivuinen ja jokaisessa skenaariossa käsittelen riskejä tämän skenaarion kannalta. Muutenkin tutkimukseni on markkina-analyysi kullan hintakehityksestä seuraavalle 20 vuodelle. En suoranaisesti puhu kultakannasta kuin hieman toistakymmentä sivua ja pohjaan analyysin vahvasti historiaan sekä aasialaisten keskuspankkien tekoihin ja lausuntoihin.
Mistä muusta lähteestä saat tietoa kullan vuosikysynnästä? Ja mikä itseasiassa on WGC:n intressi jos saan kysyä?
Lue ensin, kritisoi sitten.
Odottelen tässä nostoja tuosta tutkimuksestani, jotka särähtävät korvaasi ja vastaan niihin sitä mukaan kun niitä tulee. Joka tapauksessa, on mukava kuulla myös “opposing” kommentteja ja aidosti oikeasti kiitos siitä!
Sanoin kesäkuun alussa Arvopaperissa, että uskon kullan hinnan nousevan 4000 EUR per unssi 5-10 vuoden aikana. Tämä perustui analyysini kokonaisuuteen. Samalla sanoin, että “seuraavat parikymmentä viikkoa mennään ylöspäin”, perustuen syklianalyysiin. Nyt on menty eurossa mitattuna 10 viikkoa putkeen joka viikko ylös ja all time high on vain parin prosentin päässä.
Tämän lisäksi kuten työssäni arvioin, viimeisen 3kk aikana Venäjän keskuspankin johtaja, Malesian pääministeri sekä Iranin keskuspankki ovat puhuneet kultakantaisen digitaalivaluutan liikkeelle laskemisesta.
Ymmärrän työni tuoman intressiristiriidan, mutta painotan että työt Voimalla alkoivat vasta tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Sama intressiristiriita on esimerkiksi pankkien analyytikoilla sekä keskuspankkiireilla, joiden työnantajien vahvassa intressissä on rauhallinen ja vakaa talouskasvu. Sanoisin että Jay Powelilla ja Mario Draghilla on melko paljon pokkaa pidettävänä FOMC statementeissä.
Pointtina lähinnä, että analyysini ei ole ihan full of shit vaikka Verneri tuntuu ikävästi hieman tällaista kulmaa ajavan. Vain aika kertoo olenko oikeassa vai en, mutta sanoisin että olen laittanut likoon kaiken tämän asian puolesta. Ilman omistautumista, ei voi saavuttaa mitään.
Kohtuullisella alijäämällä ei ole mitään väliä ja isommatkin voi hoitaa vaihtelemalla rahaa ja velkakirjoja valtion sekä keskuspankin kesken. Mitä, jos olisi hyviä ideoita, mutta pankissa ei tarpeeksi kultaa? Kuten aikaisemmin sanoin, niin jengi istuisi vain himassa tekemättä mitään. Miksi sitoa koko talouden tuotanto johonkin metalliin? Mielestäni tämä on poikkeuksellisen hölmöä.
Tämä antaa kohtuu asiantuntemattoman kuvan siitä, mikä on johtanut mihinkin ja asettaa makroasiantuntemuksesi epäilyksen alle. Syy-seuraussuhteet ovat vähintäänkin hakusessa. Yhdysvallat ei nimittäin ole koskaan oikein lämmennyt kommareille tai sille, että yhdysvaltalaisten varat on kansallistettu. Kauppasaarto yleensä hoitaa homman sitä kautta, että kansalaisilla menee kuppi nurin ja he tekevät vallankaappauksen, äänestävät Uncle Samin kaverit valtaan tai heikentävät valtiota sen verran, että pienellä sotilasoperaatiolla saadaan homma klaarattua.
Näin tehdään myös Venezuelassa.
“The Wall Street Journal said the move was the first against a western hemisphere government in over 30 years, and imposes on Caracas restrictions similar to those faced by North Korea, Iran, Syria and Cuba.”
Vaikuttaa enemmänkin siltä, että et ainoastaan löydä, vaan jopa keksit FIAT-rahan syyksi kaikkeen, joka on “pielessä”
…ja aina kultakannasta on kuitenkin luovuttu? Eikö olisi aika keksiä jotain kokonaan uutta ja lopettaa pään hakkaus Karjalan mäntyyn? Kultakanta ei auta, jos tuotanto on tuhottu ja vienti ei skulaa, kuten on käynyt mm. Venezuelassa. Kuuba ja 50-luvun automobiilit ovat todiste siitä, että FIAT-raha ei ole syypää Venezuelan tai aikaisemmin mainitsemasi Iranin ongelmiin, vaan kyse on taloudellisesta sodankäynnistä, johon kultakanta ei ole ratkaisu.
Olen itse käyttänyt useita vuosia samojen asioiden tutkimiseen. Pääpaino tosin ei ole ollut pelkässä kullassa, koska varsin nopeasti käsitin sen rajallisuuden ja huomasin sen kahlitsevan resursseja turhan paljon.
No jooh, lähinnähän tuon oman puljun toimintaan tällä markkinoinnilla on tarkoitus vauhdittaa , mutta onhan sillä vaikutusta kokonaiskysyntään, kun gold bugit pääsevät horisemaan kansalle ja saadaan taas tulppaanimaniaa aikaiseksi… Max Keiser on yksi kovimmista lobbareista.
Itsekin jännityksellä odotan, että miten korkealle kulta tällä kertaa kohoaa, mutta tulee se sieltä alas taas, kun jännitteet laskevat ja valuuttasota loppuu.
Kuka määrittelee itsensä kulta- & makroasinatuntijaksi? Eikö asiantuntija määritelmän yleensä anna joku muu?
Voimagoldin kaupankäyntikulut on jokseenkin suolaiset.
Kaupankäyntikulu : 2.25 %
Tuotteenne ei muutenkaan vaikuta kovin kilpailukykyiseltä vs. Xetra-gold?
Tämän lisäksi vielä luottamus Voimaan on varsin pientä, koska Voimalla on ainoastan yksi tilikausi takana.
Kullan hintahan ei varsinaisesti indikoi sitä, että onko esim. tässä esittämäsi markoekonomiset näkemykset valideja.
Olen n. 10 vuotta seurannut tätä touhua ja noita juttuja valuutan kultaan sitomisesta on tullut ja mennyt tasaiseen tahtiin, joten ihan hirveästi en jaksa tällekään hypelle antaa painoa.
Jos viimeiset 50 vuotta valuutat olisi ollut sidottu kultaan, niin en usko, että taloudet ja hyvinvointi olisi kasvanut tätä tahtia. Jos uskot velkadefaulttiin, niin voit jo nyt hoardata kultaa niiin paljon kuin sielu sietää. Ei sitä varten tarvitse “luottamusta” nostaa ja sitoa valuuttaa kultaan. Meillä ei nimittäin ole mitään luottamuspulaa ja verot on aina maksettava kuitenkin euroissa täällä Suomessa ja 18 muussa maassa. Tämä luo euroille kysyntää tulevaisuudessakin. Meillä ei myöskään ole näkyvissä tuotannolista shokkia, joka romahduttaisi euron arvon. Euron valuvikoja ovat toki ei yhtenevä talouspolitiikka ja eri vaiheissa olevat suhdanteet, joka aiheuttaa liian vahvan euron toisaallee ja toisaalle liian heikon, mutta tätä sattuu. FIAT-raha toimii mielestäni täydellisesti mm. Ruotsilla, Norjalla ja monilla muilla. Eurossa vielä riittää näitä valuvikoja, mutta kultakanta ei niitä korjaisi.
Pankkisektorin on tarkoitus allokoida rahaa niiltä joilla sitä liikaa on, niille joilla on hyviä ideoita. Tämä pätee niin kultakannassa kuin fiat maailmassa. Ei Nordeakaan printtaa rahaa niille, jotka sitä tarvitsevat. Kultakannassa korkotason määrää markkina siinä missä nykyjärjestelmässä sen määrittää muutama henkilö. Itse uskon markkinoiden osaavan asiansa paremmin ja mielestäni Euroopan valtioiden velat puhuvat samaa asiaa. Negatiivisilla koroilla varojen allokoiminen on tehotonta.
Yhdysvalloissa on kansallistettu useita yksityisiä yhtiöitä jo tällä vuosituhannella. Lisäksi 1933 vuoden kullan konfiskointi oli erittäin suora esimerkki kansalaisten varojen kansallistamisesta. Tätä liikettä seurasi dollarin devalvointi, jossa tuhottiin järkyttävä määrä yksityistä omaisuutta. Tämä antaa kohtalaisen huonon kuvan historian tuntemuksestasi
Fiat raha toimii niin kauan kuin luottamusta riittää. Olemme selkeästi eri mieltä rahan moraaliperustasta.
Ja aina siihen on palattu. Kyseessä on luonnollinen sykli.
Bitcoin?
Onneksi Voiman markkinat ovat jossain ihan muualla kuin Suomessa. Täällä tuntuu olevan eri käsitykset siitä mitä rahan tulisi olla. Kaikki mielipiteet mahtuvat maailmaan.
Only time will tell.
Kuten esimerkiksi työnantaja vai mitä ehdotat?
Edullisin pohjoismaissa fyysiselle kullalle.
Kyseessä on eri tuote. Me tarjoamme fyysistä kultaa oikeaa hajautusta kaipaaville siinä missä Xetra on arvopaperi jonka taustalla on paperikultaa. ETF kullan ongelmat argumentoin jo tässä ketjussa.
Tämän vuoksi PwC auditoi ja Liberty Mutual vakuuttaa holvissa säilömämme kullan, joka on rakennettu Saksan keskuspankin vaatimukset kattaviksi. Ainakin PwC:n mukaan olemma maailman ainoa yhtiö, joka on saanut Big Four tilinpäätösyhtiön laskemaan fyysisiä kultaharkkoja. Loimme tämän auditointimuodon PwC kanssa yhdessä. Olemme välittäneet 18kk aikana yli 5,5 miljoonan euron edestä kultaa, mutta siinä olet oikeassa, että luottamus kasvaa vain ajan kanssa.
Näin olen tehnytkin
Saattaa olla. Ruotsissa tosin ohjauskorot ovat edelleen nollissa yli 10 vuotta vaikka kasvua on ollut huomattavasti. Miten käy kun talous alkaa oikkuilemaan? Riksbank ostaa H&M:ää? Näissä maissa kullan hinta on myös kaikkien aikojen huipuissa.
Aasia on kovaa vauhtia menossa monikansalliseen kultajärjestelmään, jossa maiden välinen kauppa mitataan kullassa, koska siihen on luottoa enemmän kuin Ruplaan tai Yuaniin. Markkina puhukoon puolestaan
Kullan osalta sen on nyt antanut Arvopaperin toimittaja, työnantajani, United Bankersin investointipankkiiri, Haaga-Helian lehtori, Suomen pankin entinen osastojohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteiden tohtori ja rapiat 1000 seuraajaa Twitterissä. How about you?
Itävaltalainen koulukunta homehtuneine teorioineen on tainnut tehdä Laaksolle tepposet ja opettanut ihan humpuukkia nykyrahasta.
Jos käytetään lähteenä vaikka jotain kohtuu luotettavaa tahoa, kuten Englannin pankkia, niin voimme todeta, että väittämäsi eivät pidä nykymaailmassa paikkaansa.
“Pankkisektorin on tarkoitus allokoida rahaa niiltä joilla sitä liikaa on, niille joilla on hyviä ideoita.” - Sam
“Ei Nordeakaan printtaa rahaa niille, jotka sitä tarvitsevat.” - Sam
The vast majority of money held by the public takes the form
of bank deposits. But where the stock of bank deposits comes
from is often misunderstood. One common misconception is
that banks act simply as intermediaries, lending out the
deposits that savers place with them. In this view deposits
are typically ‘created’ by the saving decisions of households,
and banks then ‘lend out’ those existing deposits to borrowers,
for example to companies looking to finance investment or
individuals wanting to purchase houses.
In fact, when households choose to save more money in bank
accounts, those deposits come simply at the expense of
deposits that would have otherwise gone to companies in
payment for goods and services. Saving does not by itself
increase the deposits or ‘funds available’ for banks to lend.
Indeed, viewing banks simply as intermediaries ignores the fact
that, in reality in the modern economy, commercial banks are
the creators of deposit money. -Bank of England
Tämä juuri todistaa sen, että nykyinen malli on erittäin joustava, koska pankit itse asiassa luovat rahaa ja vastaavat kysyntään. Mikäli lainananto olisi täysin rajoitettu siihen, paljonko pankilla olisi talletuksia, olisimme aivan lirissä ja tämä johtaisi juuri tilanteeseen, jossa käyttämättömiä resursseja saattaisi hyvinkin löytyä, mutta ei rahaa\kultaa hyödyntää niitä. Tämän vuoksi pidän täysin järjettömänä sitoa reaalitaloutta siihen, että paljonko kultaa kaivetaan maasta, koska se ei korreloi talouden tarpeiden kanssa.
Irrotit asian kontekstista. Minä puhuin siitä, kun yhdysvaltalaisten varat on yksityistetty ulkomailla, kuten kävi Kuubassa ja Venezuelassa. Tällöin on lähes poikkeuksetta totetutettu taloudellinen tai militaarinen operaatio kyseistä valtiota vastaan. Syyria ja Iran saivat raippaa hieman muista syistä. Tämä tosin on enemmän geopolitiikkaa.
Ei näytä olevan ihan ainoa asia, josta olemme eri mieltä.
Eipä oikeastaan, koska valuutat on erinäisistä syistä ollut milloin mihinkiin metalliin tai raaka-aineeseen sidottuna. Näytät unohtavan tämän kokonaan tästä luonnollisesta “syklistä”.
Esimerkkejä muista vaihdon välineistä käytetyistä asioista:
suola
eläinten nahat
simpukan kuoret
ohra
bronssi
kupari
hopea
jne.
Se mitä on käytetty milloinkin vaihdon välineenä on riippunut siitä, että mitä on ollut saatavilla ja mikä on milloinkin sattunut ajamaan eliitin etua. Kulta ei ole mikään “luonnon” valinta, kuten annat ymmärtää. Kulta on joskus toiminut, mutta nykään näen, että FIAT toimii paremmin.
Tally Stick systeemi on ollut varsin mielenkiintoinen myös ja nykyisen pankkijärjestelmän esiaste tavallaan.
Nah, se on vähän kuin yksityinen raha, sillä se on vain muutamien hallussa. Näkisin, että rahan pitäisi palvella kansaa, ei vain muutamaa. Mikäli tarvitsemme moottoritien Helsinki-Turku välille, niin luomme rahaa sitä varten ja työllistämme porukkaa tätä kautta. Emme odota, että joku kiikuttaa pankkiin tarpeeksi kultaa, jotta voimme lainata sen ja sitten rakentaa moottoritien. Hitler rakensi autobaanoja ja työllisti tällä tavalla jengiä. Hän hoksasi, miten rahaa kannattaa käyttää ja tämä oli yksi syy miksi hän sai ja pysyi vallassa. Kultakanta johtaa kurjuuteen ja uuden Hitlerin nousuun, koska se ei ole missään määrin joustava, eikä vastaa talouden tarpeisiin.
“You can’t break the rules until you know how to play the game” -Ricki Lee Jones
…toimii varsin usein.
Tulee vain ne Pasilan ekat tuotantokaudet mieleen, kun ihan ketä tahansa viherpiipertäjä istutettiin aamutelkkaan, niin sille annettiin “asiantuntija” titteli, kun mitään oikeaa titteliä ei ollut. Enemmän auktoriteettia tulee esim. ekonomista tms. setistä mielestäni.
Katsoin muuten Sunnuntailounaan kaikki jaksot eilen ja toissa päivänä. Yhtä maagista matskua kuin Pasilan ekat kaudet ja Ihmisten puolue.
Elämme globaaleja aikoja arvon toveri.
Oli pakko tovi sitten kaivaa hopeat ja kullat jemmasta ulos ja vähän hipelöidä niitä, kun sattuu tuota fyysistäkin olemaan, jokunen aunssi. Katsotaan, jos löytyy kysyntää kyseiselle tuotteelle. Aika vähän kilpailuvalttejahan tuossa on saavutettavissa, niin ainut keino on oikeastaan saada tuollainen kultamania aikaiseksi ja tuularit ostamaan sitä sinne holveihin. Isot pelurit taitavat ostaa ihan omiin holveihin noita?
Ihan hyvä, jos saadaan Suomeen bisnestä. Sinäänsä näkisin, että kullan kanssa pelaaminen on jossain määrin spekuloimista\sijoittamista ja voi mennä bondien ohessa ihan jees. Enemmän tykkään argumentoida tuota makroekonomista puolta vastaan, joka vaikuttaa hieman huuhaaltaa ja perustuvan väärin tietoihin nykyrahasta.
Tuosta luottamuksesta kuitenin sen verran, kun sitä on yritetty herättää ja suomalaiset juntit, jotka tekevät rahaa 4gld:ää käyttäen eivät kiinnosta, niin miksi sotkea suomea ja englantia keskenään?
Toinen juttu on tuo logo, josta tulee lähinnä Wolf of Wall Streetin pulju mieleen, jossa yritetään luoda uskottavuutta “vahvalla” logolla.
Itsekin pienissä määrin, mutta samalla tavalla ne yrityksetkin tai asunnot arvonsa säilyttävät, kun valuutta romahtaa, jos ei oheen liity jotain muuta. Tykkään ihan kassavirrastakin, kun sillä on helpompi ostaa kaupasta ruokaa kuin kullalla.
Ruotsin kruunun arvo on dropannut, joten on ihan loogista, että kullan arvo on noussut suhteessa kruunuun.
Miten kultakanta pelastaisi Ruotsin vs. nykytilanne, kun talous alkaa oikkuilemaan? Tästä mielelläni kesustelisin lisää, että millainen työkalupakku sieltä kultasalkusta löytyy?
Suurin osa ei ole menossa, joten markkinat ovat puhuneet. Amen.
Sepäs mukavaa. Tästä “kulta-asiantuntija” setistä tulee mieleen sitten taas joku “guru” Oksaharju, joka on myös brändännyt itsensä näin. Kaveri lukee 3 kirjaa ja tekee näistä yhden kirjan. Ihan kauhean vahvat omat näytöt eivät myöskään puhu guru-statuksen puolesta. Oma arvosi totta kai nousee ja tulet yhtä suosituksi kuin Dr. Doom (Roubini), jos kultaennustuksesi osuvat oikeaan, joten riski kannattanee ottaa.
Itse keskityn aika pitkälti substanssiin, enkä eksy titteleiden maailmaan. Ihan yksi lysti, kuka sanoo, sillä itselläni ratkaisee se, että mitä sanoo - varsinkin aiheessa, josta itsekin jotain ymmärrän.
PS. Luin pari juttu Malesian pääministerin löpinöistä, niin hänen mukaansa paha Soros ja kumppanit ovat syypää siihen, että valuuttoja manipuoloidaan ja kulta olisi stabiilimpi. Kuka käskee sitomaan niitä valuuttoja johonkin vaihtokurssiin ja aiheuttamaan näitä ongelmia? Kelluttakaa se valuutta, niin homma toimii. Soros veikkaa yliarvostettuja valuuttoja vastaan. Näitä ongelmia ei synny, jos sitä valuuttaa ei sido mihinkään. ECU ja Suomen lama on esimerkki tästä. Homma toimi tämän jälkeen täydellisesti, kun valuutan annettiin kellua. Eurossa ecun ongelmat tulevat myös esille, mutta tulonsiirroilla ja yhteisellä finanssipolitiikalla nämä pikku ongelmat ovat ratkaistavissa - ei kultakannalla.
Mutta millä hinnalla? Sillä että rahan arvo heikkenee tasaisesti ja riskinsietokyvyttömät säästäjät kärsivät. Pointtini oli: Tallettajien merkitys on edelleen merkittävä nykypankeille. Jos kaikki yhden pankin asiakkaat nostaisivat rahat toiseen pankkiin samanaikaisesti voin luvata, että tuo pankki kaatuisi. Klassinen talletuspako on nykyjärjestelmässä edelleen mahdollinen ja tästä syystä Kreikassa ja Kyproksella jäädytettiin tilejä eurokriisin aikaan. Palveleeko tämä mielestäsi kansaa?
Ja aina on palattu kultaan. 5000 vuoden ajan, aina 1970 luvulle asti ihmiskunta on jossain vaiheessa tullut takaisin samaan pisteeseen ja siirtyneet kultakantaan. Tätä saman asian toistumista nimitän sykliksi ja uskon että ihmiskunta tulee turvautumaan ajallaan jälleen kultaan.
Saat ymmärtää mitä haluat, en ole näin todennut. Olen sitä mieltä, että kultakantainen järjestelmä on nykypäivä varsinkin mahdollista toteuttaa tehokkaasti ja erittäin toimivasti. Samalla olen sitä mieltä, että valuutan ei kuulu oletusarvoisesti heiketä.
Tämä puolestaan on mielipideasia. Suomen BKT on nyt suunnilleen samassa pisteessä kuin ennen 2008 kriisiä ja Euroopasta ei löydä “riskitöntä” valtion velkakirjaa positiivisella tuotolla. Toimiva ja tehokas järjestelmä?
Juurikin näin.
Lol. Luuletko että nykypäivänä ei ole mahdollista rakentaa digitaalista järjestelmää jolla tuolle moottoritielle löytyy rahoittaja jostain päin maailmaa sopivalla tuotolla - markkinoiden määrittelemällä korolla.
Niin? Mikäli asut suomessa ja haluat nostaa kultasi koska tahansa fyysisenä kotiin, Voima on sinulle edullisin vaihtoehto. Ensi vuonna sama lupaus pyritään tuomaan koko SEPA-alueelle toveri.
Kaksi eri tuotetta. Xetrasta et saa kultaasi ja kyseessä on lukuisia vastapuoliriskejä kantava arvopaperi. Voimalla asiakkaan vastapuoliriski rajoittuu Voiman ja asiakkaan välille ja tästö syystä Liberty Mutualin vakuutus sekä PwC auditointi. Halutessaan asiakas saa aina kultansa fyysisenä käteen. Lisäksi Voiman säilytyksen voi vähentää verotuksessa ja Xetran ei voi. Ps. Saat myytyä kultasi koska tahansa Voimalle
Sveitsissä sekä Lontoossa pidetään kymmenien maiden kultavarantoja. Suomi on rankattu muun muassa maailman turvallisimmaksi maaksi, jossa on maailman paras omaisuudensuoja. En näe syytä miksi Suomesta ei voisi joku päivä tulla Sveitsin kaltaista kultatoimijaa. Ei tule itsestään, vaan kovalla työllä.
En ole Voiman designer, mutta miksi ei? Oletko brändiasiantuntija vai designer koulutukseltasi? Vai kenties taiteilija? Laita ihmeessä sähköpostia Metsä Boardin design puolelle ja kerro mitä vastasivat.
Sulla näyttää olevan vain “puljut” mielessä
Näen että nykyjärjestelmän ongelmana on ylivelkaantuminen, joka ei ole vastaavalla tavalla mahdollista kultakannassa. Kultakanta olisi todennäköisesti rajoittanut kehnojen investointien rahoittamista ennaltaehkäisevästi. Vaikea sanoa millaista talouskasvu olisi ollut, mutta jos 1900, 1910, 1920, 1950, 1960 tai 1800-luvulta otetaan osviittaa niin voi olla että talouskasvu Euroopassa olisi ollut jopa vahvempaa. Joka tapauksessa talous ei olisi yhtä velkariippuvainen kuin mitä se nyt on.
3 jaardia ihmisiä alueella, jossa talous kasvaa ja ihmisten elintaso nousee kohisten on menossa. Uskon analyysini perusteella, että kullan rahallistamisen trendi tulee myös laajenemaan, mutta odotan mieluusti tulevaa. Only time will tell.
Oksaharjusta en tiedä. Yhden kirjan olen häneltä aikanaan lukenut, mutta melko nopeasti kultaan tutustuttuani siirtyi mielenkiinto mikrosta makroon.
Koe että oma substanssiosaamiseni kullan osalta on Suomen mittapuulla poikkeuksellisen hyvällä tasolla ja jos olet tästä eri mieltä, be my guest.
Ja Suomen talouskasvu viimeisen 12 vuoden ajalta on? En luonnehtisi ainakaan täydelliseksi.
Olisi pitänyt jättää tämä argumentointi Vernerille, kun tämä alkaa jo käymään työstä.
Suomen kansalla on suurin osa varallisuudesta kiinni omassa asunnossa, joten ei haittaa pahemmin, kun ei siellä Perus-Pertillä montaa tonnia tilillä ole.
Jos kaikki tallettajat veisivät kultansa toiseen pankkiin, niin ei kai sekään hyvin päättyisi. Kultakanta ei taida olla ratkaisu tälläkään kertaa?
Voi hyvin olla ja itse en tästä mitään hyvää kuitenkaan löydä.
Kiitos, Olen sitä mieltä, että kultakanta ei toimi, koska se ei jousta talouden mukana ja talouden sitominen siihen, että paljonko raaka-ainetta louhitaan on idioottimaista. Kultakanta myös tod. näk. lisäisi kullan kaivuuta, joten en näe järkevää käyttää resursseja tämän raaka-aineen kaivamiseen, jotta se voidaan tallettaa holveihin. Mielummin luon rahaa ja rakennan sairaaloita, teitä, kouluja ja palkkaan näihin ihmisä töihin kuin kaivokselle.
Miten asiat olisi paremmin, jos olisi ollut kultakanta käytössä?
Keskuspankin toimien suuri fani en ole itsekään, sillä ne sotkevat ikävästi markkinoiden toimintaa.
En argumentoi sitä vastaan, etteikö systeemiä olisi mahdollista rakentaa.
Argumentoin sitä vastaan, että kulta ei ole missään määrin hyvä vaihdonväline.
Kasvu on aina hyvästä.
Jos tappiota tehdään viime vuoden tahtiin, niin tätä on vähän paha uskoa. Mistä nuo viime vuoden tappiot koostuvat?
Tuo itänaapuri saattaa joitakin hieman kuumottaa…
Itse asiassa serkun äijä valmistaa noita puljuja, joissa plutataan.
Yhdysvallatkin irrottautui tuosta, koska se tuli heille edulliseksi. Olivat nääs Bretton Woodsin jälkeen printanneet vähän turhan ahkeraan. Taisivat myös huomata, että näin saadaan parhaiten kasvua, kun ei rajoiteta kasvua siihen kullan määrään.
Talous ei ole ainoastaan velkariippuvainen, vaan jokainen kierrossa oleva raha on tällä hetkellä jonkun antamaa velkaa, jollekkin toiselle. Lainaa takaisin maksaessa rahaa tuhoutuu ja uutta lainaa otettaessa sitä syntyy. En totta tosiaan tahdo sitoa rahamäärän kasvua siihen, että miten paljon aussit kaivaa kultaa. Ei kuulosta kovin hyvältä idealta.
Juuh, onhan se varmasti ihan hyvällä tasolla, sitä en epäile.
Yritetäänhän sitä kaikenlaista aina “rahallistaa”, mikä sattuu tukemaan kenenkin etuja.
Itsekin näkisin kyllä sen, että Yhdysvallat yritetään jossain vaiheessa sysätä sivuun maailman talouden johdosta.
Katselen aina itsenäisyyspäivän kummissani, kun muksuilta kysytään, että mikä tekee Suomesta itsenäisen ja niille on opetettu sanomaan, jotta oma raha.
Me olemme eurossa ja meillä ei ole enää omaa rahaa. Olen yrittänyt tuoda esille näitä euron ongelmia tässä. Emme enää päätä rahapolitiikastamme, joten meillä ei ole omaa rahaa. Tästä johtuu Suomen ongelmat ja tämän takia Ruotsissa on mennyt vahvemmin, kuten monet “asiantuntijat” ovat tässä vuosien varrella maininneet.
En nyt ihan joka päivä jaksa töitä tehdä, kun ei ole sellaista tarvetta, mutta harrastumielessä käyn silloin tällöin Suomen vientiä pitämässä pystyssä.
Ilmaiset lounaat on aina jees ja en kuitenkaan Helsinkiin asti jaksaisi täältä Turun suunnalta lähteä sitä varten. Ilmoittele, jos liikut tänne päin joskus.
Rahapolitiikastahan meillä tässä lähinnä kohtuu suuria näkökulmaeroja pukkaa olemaan. Kyllähän tuolle bisnekselle ihan kysyntää voi löytyä. Pankkien osalta tämä nollakorkopolitiikka tuskin tulee päättymään kovinkaan hyvin. Bondeihin tässä myös luodaan aikamoista kuplaa. Valtion osakkeisiin sijoittamista en ymmärrä ollenkaan. Tämä kaikki ei olisi mahdollista kultakannassa, kun ei voisi printtailla rahaa. Siltikään en näe kultakantaa mitenkään hyvänä vaihtoehtona nykyiselle menolla, koska se sitoo taloutta liikaa. Nämä ylimääräiset rönsyt keskuspankit toki voisivat jättää pois.
Nyt on aika mennä poreammeeseen ottamaan lunkisti, mukavaa päivänjatkoa.
1930-luvun lama hyvänä esimerkkinä, missä eniten ottivat pataa kultakannasta viimeisinä poistuneet USA ja Ranska. Iso-Britannia ja Suomi sen mukana irtaantui jo 1931 ja selvisivät paljon paremmin.
…ja aina kultakannasta on kuitenkin luovuttu? Eikö olisi aika keksiä jotain kokonaan uutta ja lopettaa pään hakkaus Karjalan mäntyyn? Kultakanta ei auta, jos tuotanto on tuhottu ja vienti ei skulaa, kuten on käynyt mm. Venezuelassa. Kuuba ja 50-luvun automobiilit ovat todiste siitä, että FIAT-raha ei ole syypää Venezuelan tai aikaisemmin mainitsemasi Iranin ongelmiin, vaan kyse on taloudellisesta sodankäynnistä, johon kultakanta ei ole ratkaisu.
