Joo varmaankin siitä täytyy mennä vaihtokulut jos taas SEK:stä vaihdat EUR.
Siksi ne kannattaa yleensä tehdä vasta kauppojen jälkeen jotta näkee kokonaissumman minkä vaihtaa.
“Suosittelemme valuutanvaihdon suorittamista ostotoimeksiannon yhteydessä aikaisintaan seuraavana päivänä, jolloin loppusummassa on mukana myös kaupasta peritty välityspalkkio. Tee valuutanvaihto viimeistään kaupan selvityspäivänä (T+2), jos et halua maksaa negatiivisesta valuuttatilin saldosta hinnaston mukaista valuuttatilin lainakorkoa.”
IPOssa ajattelin että vaihdon voi tehdä etukäteen koska tarkka summa on tiedossa. Noh, maanantaina sen sitten näkee mitä valuuttaa meni ja kuinka paljon
Hei @soffii, yritysjärjestelyjen mallit voivat vaihdella. Tyypillisiä ovat esimerkiksi:
Yritys A ostaa yrityksen B käteisellä. B:n omistajat saavat siis rahakorvauksen
Yritys A ostaa yrityksen B osakevaihdolla. Tällöin yrityksen B omistajat saavat A:n osakkeita. Mutta se, miten paljon osakkeita saa, riippuu sovitusta hinnasta. B:n omistajat voivat siis saada esim osakkeita suhteessa 1:1 tai 1:10000 tai mitä vaan siltä väliltä
Edellisten yhdistelmä, jossa B:n mistaja saisi rahaa plus osakkeita.
Fuusio. Jos yhtiöt sulautuvat toisiinsa, menetellään yleensä samoin kuin kohdassa 2. Eli toisen yhtiön osakkeet vaihdetaan toisiin, mutta vaihtosuhde riippuu sovitusta. Yleensä jako on aika lähellä yritysarvojen suhdetta, mutta siinä voi olla myös preemio jompaan kumpaan suuntaan.
Mutta jos Tesla sulautuu NIO:n kanssa, niin nouseeko NIOn lappujen arvo Teslan kurssin mukaiseksi?
Eli tässä kuvitteellisessa tapauksessa NIO ja Teslan hallituksen sopisivat, että mikä olisi vaihtosuhde. Sitten kun järjestelyn ehdot tulevat julkiseksi osakkeiden hinnat reagoivat etukenossa vastaamaan suurin piirtein sovittua vaihtosuhdetta. On myös mahdollsita, että (toisen) osakkeen hinta laskee rajusti, jso markkina pitää fuusiota huonona ideana. Mutta mitään yksinkertaista “NIOn osake nousee vastaamaan Teslaa” ei tule tapahtumaan.
OK. Osakkeet oli tupsahtaneet juu tilille. Silti AOTllä edelleen käytettävissä tuo sama summa euroja kuin mitä vaihdoin SEKiksi ja näkyy siis sielläkin. Ymmärrän että mulla on sen arvon verran käytettävissä rahaa ylipäätään, mutta tuo hämää kun näkyy käytettävissä euroina vaikka oon vaihtanut mielestäni ne SEKiksi. Juuri siksi en ole varma onko vaihto tehty oikein. Eli tavallaan tuo vaihto on vaan teoreettinen kunnes se raha käytetään SEKkinä. Jos nyt käyttäisin sen euroina mitä se minulle näyttää olevan käytettävissä, tulisi valuutanvaihtokulu isompana jos en itse vaihtaisi takaisin. Joustavaahan tuo on, mutta tavallaan loogisempaa minulle olisi että jos mulla on xxx SEK niin sitä samaa rahaa ei voisi suoraan käyttää EUR määräisenä.
Miksi Suomen pörssi aukeaa klo 10? Miksei vaikka klo 8 tai 05.30? Miksi pörssi on viikonlopun suljettuna?
Netistähän vastaukset varmaan löytää MUTTA kun kyseessä on otsikon mukainen ketju nii otetaan nää mikki hiiri kyssärit alta poies. Haluan myös kysyä ihmisiltä sen tähden (enkä vain aina hakea netistä) että ihmisillä on antaa parempia / monipuolisempia vastauksia kuin netillä (välillä).
Minua on väitetty trolliksi täällä palstalla. Niin väittäneiden kanssa voin ottaa videopuhelun tai jopa nähdä jossain livenä. En todistellakseni etten ole trolli vaan esittäytyäkseni ja saada kokemuksia ja oppia alaa pidempään seuranneilta.
Käsittääkseni aukioloajat juontavat juurensa normaaleista toimihenkilöiden työajoista. Teknistä estettä pidemmille aukioloajoille ei olisi. Sen sijaan vaikkapa 24/7 edellyttäisi kolmivuorotyötä, jotta meklaripalvelut olisivat tasapuolisesti kaikkina aikoina käytettävissä.
Eiköhän se mene juuri näin, jonka lisäksi pienillä joustoilla suuntaan ja toiseen on saatu näiden vierekkäin sijaitsevien reunamarkkinoiden pörssit jotakuinkin yhteneväiseen aukiolo-aikaan.
@KSijoittaja Ihan yksittäisenä esimerkkinä: Mikäli haluaa välttää trolliksi leimautumista, on syytä miettiä toisenkin kerran, ennen kuin päättää kirjautua sijoitusfoorumille valittamaan siitä, että sen yhtiökohtaisissa ketjuissa kehdataan puhua niinkin julkeista asioista kuin “tuottoprosenteistä ja vuosittaisista kasvua kuvaavista käyristä”.
Puhut ensin osakkeiden splittaamisesta ja sitten A- ja B-osakkeista. Splittaamisen osalta saitkin jo vastauksen. A- ja B-osakkeilla sen sijaan tarkoitetaan sitä, että yhtiöllä on kaksi eri osakesarjaa. Tyypillisesti niin (ainakin Helsingin pörssissä ja oman kokemukseni mukaan), että molempien osakesarjojen osakkeet oikeuttavat yhtä suureen omistusosuuteen yhtiöstä, mutta A-sarjan osakkeella on enemmän äänivaltaa yhtiökokouksissa. Tyypillisesti yhtiön alkuperäiset omistajat pyrkivät näin varmistamaan päätösvaltansa säilymisen yhtiössä siinäkin tapauksessa, että omistuksen enemmistö ei olisi niiden hallussa.
Hieman nurinkurisesti B-sarjan osake saatetaan noteerata pörssissä hieman kalliimmaksi, jos/kun/koska sen likviditeetti on parempi eli sillä käydään enemmän kauppaa. Tutustu vaikka tapaukseen Orion.
Vielä ainakin 1980-luvulla usein A ja B-osakkeilla oli eroa osingon suuruudessa, jolloin pienemmällä äänimäärällä olevalla osakkeella oli suurempi osinko. Tuo taitaa olla jo kadonnutta kansanperinnettä.
Preferred on usein täysin oma osakesarjansa, joita lasketaan liikkeelle tasaisin väliajoin. Preferred kohdellaan myös oikeudellisesti eri tavoin, kuin normiosakkeita. Niin kauan kuin preferredeille on maksamatta senttikin, ei yritys voi maksaa senttiäkään tavallisille sarjoille. Ymmärtääkseni preferred sijoittuu yrityksen rahoituksessa bondin ja osakkeen väliin. Osakepääoma on omaa pääomaa, joten sille maksetaan hieman kovempaa “korkoa” osingon muodossa, kuin bondille. Velkomisjärjestelyssä preferred tulee taas lainoittajien jälkeen.
Berkshire Hathawaylla on kaksi osakesarjaa: B on tarkoitettu tuulipuvuille ja sitä splittaillaan, jotta likviditeetti säilyy. A taas maksaa tällä hetkellä 347 000 dollaria. A-sarjan osakkeella saa 10000x äänimäärän vrt. B
