Osaako joku sanoa, miksi esim. Attana BTA:n kurssi on alhaisempi kuin Attanan kurssi? Eikö näissä lopulta ole kysymys samasta osakkeesta, kunhan osakeannin uusi osakepääoma on rekisteröity?
Ei ole vielä sama osake vielä, eli Attanassa on nyt olemassa normiosake ja tuo antiosake yhtä aikaa kaupankäynnin kohteena, kunnes ne yhdistyvät yhdeksi ja samaksi osakkeeksi. Osakkeita on olemassa eri määrä (normiosaketta paljon suurempi määrä), eli volatkin eroavat toisistaan. Myöskään kaikki eivät välttämättä edes tiedä tuon antiosakkeen olemassaolosta ja ostavat perinteistä osaketta.
Tuolla voi periaatteessa tienata “riskittömästi”, jos välittäjä sallii lyhyeksimyynnin ja erotus on riittävä kattamaan shorttaamiseen liittyvät kulut ja riskin. Shorttaa normiosaketta ja ostaa siitä saaduilla rahoilla antiosaketta.
Joskus jonkun annin kohdalla pohdin tuota, mutta Nordnetin lyhyeksimyytävien osakkeiden lista on kovin lyhyt. Lisäksi ehtoja tarkemmin lukien vaikutti siltä, että välittäjä voi vetäistä lyhyeksimyyjää hanuriin milloin tahansa, jos sille päälle sattuu, niin jätin ajatuksen siihen. Sikäli tuollainen arbitraasi erikoistilanteissa olisi kiinnostavaa.
Löytyykö täältä tietoa, että jos tänään laittaa myyntitoimeksiannon OP:n rahastosta (alle 1000€) niin meneekö vielä tämän vuoden verotukseen? Vaikka ei toteudukkaan tänään.
Valitettavasti ei. Menee kauppapäivän mukaan. Itse havahduin samaan tunti sitten Nordnetin rahastojen kanssa.
1 tykkäys
Kysymys yleisesti, eikä @Ganso36 lle ainoastaan: miksi tällä hetkellä ostettaessa osakkeiden tuotto-odotus olisi roimasti alempana kuin aiemmin? Ihan vain mekaanisesti koska korot ovat laskeneet? Eikö tuotto-odotus laske vasta siinä vaiheessa kun yhtiöiden kertoimet (kurssi) ovat nousseet vastaamaan tuota laskenutta korkotasoa? Olettaen ettei korkomarkkina näyttele suurta roolia yhtiön tuloksen tekokyvyssä.
Ymmärrän toki että korkeasti hinnoitelluissa osakkeissa on tuotto-odotus laskenut, mutta kauheata koko markkinaa koskevaa yleistystä en ymmärrä.
Näiden premarket nousujen taustalla taitaa olla jotain suurta viisautta mikä ei ihan heti aukea. Osaako joku selittää?
Löytyykö täältä tietoa liittyen ASP-tiliin. Miten tuo 4% lisäkorko maksetaan, jos ei tule korkoa korolle, mutta silti määräytyy vuosittain ja maksetaan asunnon oston yhteydessä. Eli siis saako 4% lisäkoron vain omalle pääomalle vai myös pääomalle+vuosikoron (1%) kerryttämälle summalle?
Siirrän tämän tänne:
2 tykkäystä
Jokaiselle talletus- tai koronmaksulle erikseen, käyttäen yksinkertaisen koron laskukaavaa, mutta lisäkorkoa ei pääomiteta. Eli saa myös sille 1% vuosittaiselle korolle.
1 tykkäys
Miten stop loss toimii jos/kun pörssit oikeasti sukeltaa ?
Ostajia ei tuolloin montaa ole niin olettaisin että valahtaa suoraan läpi jos on minimi raja annettu ?
Siksi stop lossissa on kaksi arvoa.
-
raja-arvo jolla stop loss tapahtuu
-
hinta jolla laput menevät myyntiin
jälkimmäinen voi olla reilusti alempana. Myynti tapahtuu silti sen hetkiseen markkinahintaan. Hassusti voi käydä vain jos markkina sukeltaa kerralla läpi stop lossista ja hinta on yli sen hetken korkeimman tarjouksen. Normaalivaihtoisten lappujen kohdalla ihmeitä saa tapahtua jos esim. 5% alempi myyntihinta ei tapahtuisi.
1 tykkäys
Onko tuo jälkimmäinen arvo tosiaan alin arvo, jolla osakkeet menevät myyntiin, mutta myyntihinta on todennäköisesti korkeampi?
“Kokeilin” pikkusummalla Nordnetissa stop lossia ensimmäistä kertaa ja minulla oli tuo jälkimmäinen arvo reilusti alempana (jos raja-arvo on X, niin myyntihinta oli 0.87 * X). Sitten kun kurssi alitti stop-lossin raja-arvon, myynti toteutui heti hinnalla 0.87 * X. Tämän myynnin jälkeen kurssi nousi takaisin suunnilleen arvoon X. Kurssikäyrällä näkyy siis tuolla hetkelllä aika huvittava “kynttilä”. Eli kurssi kävi myytyjeni osakkeiden verran ~13% alempana.
Johtuuko tämä siitä että kyseessä oli matalavaihtoinen osake?
1 tykkäys
Juuripa näin, eli matalavaihtoisessa osakkeessa ei välttämättä ole sitä ostolaitaa tai osto-ja myyntilaitojen ero on iso.
Suoraan sanoen en suosittele “varmisteltuja” stoplosseja ellei osakkeen vaihto ole suurta jolloin voi olla varma että laitojen välinen ero on pieni. Pienivaihtoisissa on joko oltava valmis ottamaan isompi hitti automaagisesta stoplossista tai pulattava enemmän käsipelillä ja katsottava minkä hinnan irti saa.
1 tykkäys
Hei,
Valuutanvaihdosta kyselisin. En ole ennen vaihtanut valuuttaa itse ja ajattelin ostaa tiettyä jenkkiosaketta. Ymmärtääkseni jos nyt (n. klo 16) vaihtaisin euroista Yhdysvaltain dollareihin, niin varat näkyisi tilillä klo 18 jälkeen?
Jos sulla on valuuttatili, ei kannata ottaa paineita. Osta vain laput mitä meinaat ostaa. Selvitys on vasta 2 päivän päästä eli sulla on 2 päivää aikaa vaihtaa se valuutta ja tarkalleen oikea määrä ja ohjeet jopa sanoo odottamaan seuraavaan päivään ennen vaihtoa jotta kulut varmasti ovat myös mukana. Ainakin Nordnetissa väliaikaisesti taalatili menee miinukselle mutta sillä ei ole mitään väliä kunhan on europuolella saldoa kattamaan kauppa ja teet sen valuutanvaihdon ennen selvityspäivää.
“automaattivaihto” isommilla kuluilla tapahtuu vain jos ei ole avattuna valuuttatiliä.
Selvä, kiitoksia! On joo avattuna valuuttatili, eli ei kai siinä sitten muuta kuin ostohousut jalkaan. Olettaisin, että tätä selvitystä ei pysty tekemään puhelimen sovelluksella, vaan Nordnetin selainversiolla… 
Nyt tulee taas liuta kyssäreitä:
1.) Pankkien toiminta- ja aukioloajat.
Tänäpäivänä me ihmiset tehdään jatkuvasti jotain. Harva ihminen on tänäpäivänä tietoinen, miltä tuntuu tylsyys. Siitä päästäänkin varsin pitkällä aasin loikalla kysymykseen. Miksi pankit eivät toimi pyhinä, erikoisvapaina netissä? Joo, perus rahansiirrot yh:lle toimii mutta esim klarnalle jne kauhea viive ja samoin osakkeiden kanssa. Millä asioilla tätä perustellaan? Joo, tiedän että henkilökunta tarvii vapaansa mutta luulisi näiden juttujen olevan automatisoituja…
2.) Rahansiirto käsittelyajat
Tänäpäivänä mobiilipankki saattaa henkilöillä x ja y olla 24h auki ja rahaa siirretään jatkuvasti eri paikkoihin. Silti joissain paikoissa rahansiirto saattaa kestää jopa yli kaksi päivää henkilöltä/taholta toiselle. Miten tämä on mahdollista vuonna 2017-2020. Meillä on kuussa ja marsissa etäyhteydellä robotteja jotka tutkii maaperää jne mutta rahaa ei voi siirtää alle 5 min toiseen paikkaan tietyillä tahoilla. How that’s possible…
1 tykkäys
On tehty tutkimuksia. Ei nyt ole käsillä linkittää niitä mutta ulkomuistista: 15% Stoplossin pitäisi tutkimuksen mukaan olla “Paras.” Tavallinen markkinaheilunta ja kevyet korjausliikkeet eivät vielä triggeröi mutta tuollainen pelastaa niiltä isoilta, useiden kymmenien prosenttien, sukelluksilta. Samoin hidas kurssilasku on henkisesti helpompi katkaista stoplossilla kuin omalla analyyttisella päätöksellä, ainakin enemmistölle.
Se mihin osakkeeseen laittaa minkälaisen stoplossin on vähän monimutkaisempi juttu. Johonkin veivattavaan senttiosakkeeseen laitan aina 15% stopparin. Jossain kryptossa ei välttämättä kannata pitää tiukkaa stoplossia sillä riski sen “turhaan” aktivoitumiseen on suuri.
Itselläni ei ole salkun “pitkän holdin” osakkeissa stoplossia asetettuna mutta olen pitänyt tuota 15% rajana jossa viimeistään mietin syitä kurssilaskuun ja toimenpiteitä.
15% alempana oman position ostohinnasta vai -15% sen hetkisestä markkinahinnasta?
Käsittääkseni jotkut välittäjät tarjoavat ylöspäin liukuvia stoppareita, joiden aktivoitumishinta liukuu ylös jossain suhteessa kun lapun hinta nousee. Tämä tietysti helpottaa sitä ettei stopparia tarvitse päivitellä jatkuvasti.