Kaikille osingoille on irtoamispäivä, eli päivä jolloin osinko “irtoaa” osakkeen arvosta (ja putkahtaa sitten tilille vähän tämän jälkeen). Jos omistit osaketta juuri ennen tätä päivää, osionkoa tulee. Lisäosingoissa pitäisi löytyä myös tieto milloin irtoaa. Jos sitä ei vielä ole tiedossa, sitä ei ole vielä julkistettu. 1200 osakkeen edestä tulee hyvää kunhan sen verran omistat irtoamishetkellä.
11 tykkäystä
Kiitos selkeästä ja nopeasta vastauksesta!
3 tykkäystä
Ja lisätään vielä erinomaiseen vastaukseen, että tuo “yhtiökokouspäivänä omistaminen” on vain tapa, ei mikään kiveen hakattu. Tärkein päivä on tosiaan tuo irtoamispäivä, sitä ennen omistamalla saat osingon.
3 tykkäystä
Jos Juurikki saisi päättää, no onneksi ei saa, niin ‘osingon irtoamispäivä’ muutettaisiin muotoon ‘osingon irtoamisen muistojuhla’, niin me pöljemmätkin älyttäisiin, että on syytä toimia jo edellisenä päivänä, jos osinkoja haluaa.
9 tykkäystä
Kyllä, irtoamispäivänä on myöhäistä. Viimeinen hetki hankkia on edellisen päivän loppuhuutari jos haluaa osinkoherkkua.
Ja toisin päin, irtoamispäivänä osakekurssi ottaa järjestään osingon verran osumaa koska osinko maksetaa firman rahoista eli firman arvo tippuu osinkojen verran. “Osinkodippi”.
7 tykkäystä
Toisinaan DCF mallit ja terminaalissa olevat rahavirrat aiheuttavat keskustelua, esim:
Onko esim fortumin 60% terminaaliarvo hyvä hihavakio “3% vuodessa kasvavan osinkolingon” neutraalista DCF jakaumasta? Toki tämä saattaa elää riskittömän koron ja/tai pääomankustannuksen kanssa, muttei varmaan ihan järkyttävästi?
1 tykkäys
Jostakin lueskelin hinnoitteluvoimasta näkökohtia kun sijoittaja koettaa ennakoida inflaation kasvua. Hinnoitteluvoimalla yhtiö kykenee neuvottelemaan asiakkaidensa kanssa inflaatiota kovempia korotuksia hintoihin ja siten kasvamaan yleistä talouskasvua nopeammin. Hyvän hinnoitteluvoiman firmoille on esitetty merkityksellisiä tunnuslukuja: korkea oman pääoman tuotto, firmalla ei suurta velkavipua. Liikevaihdon kasvu ja liiketulosprosentti, hyvä marginaali. Tunnusluvut tulisi olla useammalta vuodelta keskiarvona. Lisäksi myös seuraavat seikat vaikuttavat relevanteilta: tuote tai palvelu olisi eduksi olla jollakin tavalla räätälöity ratkaisu (tai muuten uniikki), toiminta kapealla niche-segmentillä - asiakas ei löydä korvaavaa tuotetta. Yhtiöllä eduksi jos sillä vahva palveluliiketoiminta tuotemyynnin rinnalla. Vahva brändi. Yhtiön tuotteen / palvelun asemalla on vaikutusta arvoketjussa, sen loppupäässä hinnoitteluvoimaa on enemmän. Noiden mukaan tulee mieleen sellaisia jotka ainakin osin taitavat sopia kriteereihin: Kone, Revenio, Admicom, Neste.
4 tykkäystä
Onko kokemuksia onnistuneesta sijoitussuunnitelman muutoksesta? Tarkoitus olisi siirtää painoa indeksisjoittammisesta enemmän suoriin (esimerkiksi mallisalkun) osakkeisiin. Syynä tähän on ylituoton metsästys.
Varmaan aika moni käynyt saman polun läpi ja onnistunut/epäonnistunut, joten kokemuksia kaivataan. Ajatuksena oli muuttaa vain uusien ostojen hajautusta suorin osakkeiden ja indeksin välillä.
1 tykkäys
Eikö Nordnetin välityshinnat ole silti kalliimmat kuin Nordeassa vaikka pienten ostojen 1% katto poistuukin? Esimerkiksi 800 euron ostoksessa kulu on 8€ ja Nordnetissa 15€.
1 tykkäys
Kiitos hyvästä huomiosta, näin tosiaan on. Tarkoituksena onkin katsoa kun sijoitussummat kasvavat ja jos/kun Nordea päättää nämäkin hinnat vielä muuttaa. Eli tulevaisuuden kannalta kiva tietää ennakkoon miten asia konkreettisesti tapahtuu.
Uutena kysymyksenä samassa viestissä kysyisin OST:stä ja ulkomaisista osakkeista.
Yleinen suositushan on että OST:lle ei kannata ottaa ulkomaisia osinkoa maksavia osakkeita. Olenko oikeassa että ainut haitta tässä on tuottojen määrä suhteessa jos kyseiset osakkeet olisivat AOT:lla. Eli ensin menee lähdevero ja sitten vielä nostossa 100% osingosta on veronalaista, mutta muuten ei ongelmaa ole, ellei pienemmät tuotot haittaa, muita kuluja tai menoja ei siis muodostu ?
Sijoitussummat ovat niin pieniä niin miellelläni etsisin pien/kasvuyhtiötä OST:lle vaikka osingon määrä olisikin huonompi.
Toiseksi kysyisin valuuttakursseista, mitä eroa on ostaa ulkomainen osake OST verrattuna AOT:lle valuuttakurssien osalta, olen valuuttakurssienkin puolesta täysin tietämätön. Esim jos valuutanvaihtokulut ovat toimeksiannossa 10euroa otetaanko tämä kulu suoraan OST tililtä, vai miten tämä kulu lasketaan. Omassa toimeksiannossa oli ainoastaan merkattu 1% kaupankäyntikulut, eli en ymmärrä valuutanvaihtokulun ajankohtaa mistä se otetaan. Osakkeen kohdalla oston jälkeen lukee puolestaan valuuttatuotto joka on -5e, mitä tämä puolestaan tarkoittaa ja missä vaiheessa se vähennetään ja mistä?
Eli kannattaakko esimerkiksi jatkaa pohjoismaisten ja satunnaisten USA/Canada/EU osakkeiden ostoa OST:lle jos ei tarkoituksena ole muhkeat osingot ?
Pahoittelut alkeellisista kysymyksistä.
2 tykkäystä
Riippuu aina välittäjästä kuinka paljon valuutanvaihtokustannukset ovat, mutta itse OST:n kääntöpuoli tässä on ettei sinne voi tallettaa kuin euroja - joten jos joskus päätät vaihtaa kelkkaa (myydä yhdet USD osakkeet ja ostaa toiset USD osakkeet) niin maksat välissä valuutanvaihdon kahdesti (kerran kun myyt → rahat muunnetaan automaattisesti euroiksi välittäjästä riippuvalla kustannuksilla, ja jälleen ostaessa → rahat joudutaan kääntämään dollareiksi jotta osakkeet voidaan ostaa).
Eli onko tällä merkitystä riippunee kuinka usein olet vaihtamassa kelkkaa, ja viitsitkö maksaa valuutanvaihtokustannukset näin tehdessä (arvaten suuruusluokkaa 0.1% … 0.5%). AOT tili voi olla dollareissa, jolloin sinne siirrettäessä maksaa vastaavat valuutanvaihtokustannukset - mutta osakkeita ostaessa/myydessä maksaa vain välitysmaksut (mitkä luulisi olevan samat tilistä riippumatta, eli valuutanvaihtokulujen lisäksi OST:n tapauksessa).
2 tykkäystä
Kuinkahan pitkään Nordnetillä yleensä kestää päivittää kuukausittaiset palkkiotasot uudelle leveille?
Aamulla tuli tuo kuukausittainen automaattiviesti: “Palkkiotasosi on tässä kuussa…”, mutta yrittäessäni tehdä toimeksiantoa, näyttää se välityspalkkioksi vielä maksimi 9€, sillä se oli Palkkiotasoni viime kuussa, koska en tehnyt huhtikuussa yhtäkään kauppaa, toisin kuin toukokuussa.
Luulisi, että tuo päivittyisi saman tien automaattisesti kuukauden vaihtuessa, mutta ei näköjään.
1 tykkäys
Miten lyhyeksimyynti voi vaikuttaa osakekurssien? Voiko oikeasti lyhyeksimyynneillä onnistua laskemaan yhtiön x osakekurssien?
Miksi lyhyeksimyynti on olennaista tietoa, jota eri ketjuissa käydään läpi (esim Qt)?
1 tykkäys
Lyhyeksimyynti on lyhyesti “veto” sen puolesta että firman kurssi laskee jollain aikavälillä (joka riippuu lyhyeksimyyjän sijoitushorisontista).
Yksittäiset sijoittajatahot ovat yleensä liian pieniä vaikuttaakseen firman kurssiin kaupoillaan. Riippuu tietenkin ko. firman lappujen normaali päivävaihdosta, mutta yleisellä tasolla shorttaaja ei vaikuta kurssiin, vaan vain uskoo että kurssi laskee muista syistä ja pyrkii tästä hyötymään. Yleisin syy tietenkin on että shorttaajan mielestä firman kurssi on jotenkin irronnut fundamenteista tai firman näkymissä olisi joku peruste siihen miksi tulevaisuudessa kurssi laskisi. Tai yksinkertaisesti firmaa verrataan verrokkeihin ja katsotaan että tämä on tietyn vertailuryhmän “kallein” firma, joten eiköhän se ihan kohta palaa kohti mediaania. Tämä ei tietenkään ole mitenkään eksaktia tiedettä ja joskus shorttaajat ovat myös väärässä 
Qtn kohdalla shorttauksen esiin tuonti liittyi varmaan siihen että lieni ensimmäinen kerta kun ns. virallisille julkisille listoille ilmestyi QT:lle shortti (joka vaatii että shorttipositio on vähintään 0,5% firman koko osakepääomasta - sen pienempiä ei listata) - eräällä tavalla QT:sta tuli “ihan oikea firma” kun siitä ollaan niin kiinnostuneita että lätkitään jo ihan merkittävän kokoista shorttia tiskiin.
Normaali shorttaus auttaa markkinaa muodostamaan käsitystä firman arvosta tehokkaammin. Oma lukunsa on sitten tapaukset joissa shorttaajat vetävät ylilyöntejä ja merkittävä määrä koko firman osakekannasta on kiinni shorteissa - nämä kun aina pitää jossain vaiheessa ostaa takaisin ja jos hinta karkaa niin nousua voi ruokkia shorttaajien äkillinen tarve ostaa osakkeita jotta voi palauttaa lainaamansa takaisin. Kotopörssissä ei näitä ole juuri nähty, osin johtuen erilaisesta lainsäädännöstä liittyen shorteista raportointiin.
7 tykkäystä
Tuo päivittyy yleensä kuun ensimmäisen arkipäivän iltana viimeistään. Muistelisin, että jossain oli mainittu, että ostokulut menee kuitenkin oikein, kun ne lisätään loppusummaan vasta seuraavana päivänä. Ärsyttävä ”ominaisuus” tuokin kyllä on.
3 tykkäystä
Joo, tällaisen vastauksen sain myös Nordnetin aspasta. Vastasivat jo saman päivän aikana, vaikka lupauksena oli että pyrkivät vastaamaan viikon sisällä.
Sanoivat siis, että palvelumaksu veloittuu kyllä oikein, sillä järjestelmä lukee ne automaattisesti, oikean palkkiotason huomioiden ja päivittyvät tuonne toimeksiantoja tehdessä vasta myöhemmin.
Eipä tuolla muuten niin suurta väliä, mutta halusin saada Sampon osingoista saadut muutamat sataset samantien takaisin osakkeisiin ja noilla ostohinnoilla on jo ihan periaatteen vuoksi merkitystä, meneekö kuluja 7€ vai 9€
1 tykkäys
Moro, osaiskohan joku kertoa että mitä erilaiset merkinnät esim. N, N1, AVA2 bull/bear sertifikaattien perässä tarkoittaa? Tai linkata johonkin mistä löytyis tietoa.
1 tykkäys
Olisko N = Nordea tai Nordnet ja AVA ruottivälittäjä… eli symboleita kuka on ko. paperin vastapuoli?
Onko mistään nähtävissä rahastojen mahdollisia lisäyksiä/myyntejä, uusia ostoja jne dataa rahaston salkun kauppahistoriasta tai tulevaisuudesta? Olisi pari ehdotusta parille rahastolle kauppojen suhteen.
1 tykkäys
Rahaston avaintietoesite, rahastoesite, rahaston säännöt sekä vuosittaiset ja puolivuosittaiset raportit antavat lisää tietoa asiaa koskien. Siitä en tiedä kuinka tosissaan ottavat ehdotuksesi, mutta aina kannattaa yrittää.
1 tykkäys