Kiitos hyvästä huomiosta, näin tosiaan on. Tarkoituksena onkin katsoa kun sijoitussummat kasvavat ja jos/kun Nordea päättää nämäkin hinnat vielä muuttaa. Eli tulevaisuuden kannalta kiva tietää ennakkoon miten asia konkreettisesti tapahtuu.
Uutena kysymyksenä samassa viestissä kysyisin OST:stä ja ulkomaisista osakkeista.
Yleinen suositushan on että OST:lle ei kannata ottaa ulkomaisia osinkoa maksavia osakkeita. Olenko oikeassa että ainut haitta tässä on tuottojen määrä suhteessa jos kyseiset osakkeet olisivat AOT:lla. Eli ensin menee lähdevero ja sitten vielä nostossa 100% osingosta on veronalaista, mutta muuten ei ongelmaa ole, ellei pienemmät tuotot haittaa, muita kuluja tai menoja ei siis muodostu ?
Sijoitussummat ovat niin pieniä niin miellelläni etsisin pien/kasvuyhtiötä OST:lle vaikka osingon määrä olisikin huonompi.
Toiseksi kysyisin valuuttakursseista, mitä eroa on ostaa ulkomainen osake OST verrattuna AOT:lle valuuttakurssien osalta, olen valuuttakurssienkin puolesta täysin tietämätön. Esim jos valuutanvaihtokulut ovat toimeksiannossa 10euroa otetaanko tämä kulu suoraan OST tililtä, vai miten tämä kulu lasketaan. Omassa toimeksiannossa oli ainoastaan merkattu 1% kaupankäyntikulut, eli en ymmärrä valuutanvaihtokulun ajankohtaa mistä se otetaan. Osakkeen kohdalla oston jälkeen lukee puolestaan valuuttatuotto joka on -5e, mitä tämä puolestaan tarkoittaa ja missä vaiheessa se vähennetään ja mistä?
Eli kannattaakko esimerkiksi jatkaa pohjoismaisten ja satunnaisten USA/Canada/EU osakkeiden ostoa OST:lle jos ei tarkoituksena ole muhkeat osingot ?
Riippuu aina välittäjästä kuinka paljon valuutanvaihtokustannukset ovat, mutta itse OST:n kääntöpuoli tässä on ettei sinne voi tallettaa kuin euroja - joten jos joskus päätät vaihtaa kelkkaa (myydä yhdet USD osakkeet ja ostaa toiset USD osakkeet) niin maksat välissä valuutanvaihdon kahdesti (kerran kun myyt → rahat muunnetaan automaattisesti euroiksi välittäjästä riippuvalla kustannuksilla, ja jälleen ostaessa → rahat joudutaan kääntämään dollareiksi jotta osakkeet voidaan ostaa).
Eli onko tällä merkitystä riippunee kuinka usein olet vaihtamassa kelkkaa, ja viitsitkö maksaa valuutanvaihtokustannukset näin tehdessä (arvaten suuruusluokkaa 0.1% … 0.5%). AOT tili voi olla dollareissa, jolloin sinne siirrettäessä maksaa vastaavat valuutanvaihtokustannukset - mutta osakkeita ostaessa/myydessä maksaa vain välitysmaksut (mitkä luulisi olevan samat tilistä riippumatta, eli valuutanvaihtokulujen lisäksi OST:n tapauksessa).
Kuinkahan pitkään Nordnetillä yleensä kestää päivittää kuukausittaiset palkkiotasot uudelle leveille?
Aamulla tuli tuo kuukausittainen automaattiviesti: “Palkkiotasosi on tässä kuussa…”, mutta yrittäessäni tehdä toimeksiantoa, näyttää se välityspalkkioksi vielä maksimi 9€, sillä se oli Palkkiotasoni viime kuussa, koska en tehnyt huhtikuussa yhtäkään kauppaa, toisin kuin toukokuussa.
Luulisi, että tuo päivittyisi saman tien automaattisesti kuukauden vaihtuessa, mutta ei näköjään.
Lyhyeksimyynti on lyhyesti “veto” sen puolesta että firman kurssi laskee jollain aikavälillä (joka riippuu lyhyeksimyyjän sijoitushorisontista).
Yksittäiset sijoittajatahot ovat yleensä liian pieniä vaikuttaakseen firman kurssiin kaupoillaan. Riippuu tietenkin ko. firman lappujen normaali päivävaihdosta, mutta yleisellä tasolla shorttaaja ei vaikuta kurssiin, vaan vain uskoo että kurssi laskee muista syistä ja pyrkii tästä hyötymään. Yleisin syy tietenkin on että shorttaajan mielestä firman kurssi on jotenkin irronnut fundamenteista tai firman näkymissä olisi joku peruste siihen miksi tulevaisuudessa kurssi laskisi. Tai yksinkertaisesti firmaa verrataan verrokkeihin ja katsotaan että tämä on tietyn vertailuryhmän “kallein” firma, joten eiköhän se ihan kohta palaa kohti mediaania. Tämä ei tietenkään ole mitenkään eksaktia tiedettä ja joskus shorttaajat ovat myös väärässä
Qtn kohdalla shorttauksen esiin tuonti liittyi varmaan siihen että lieni ensimmäinen kerta kun ns. virallisille julkisille listoille ilmestyi QT:lle shortti (joka vaatii että shorttipositio on vähintään 0,5% firman koko osakepääomasta - sen pienempiä ei listata) - eräällä tavalla QT:sta tuli “ihan oikea firma” kun siitä ollaan niin kiinnostuneita että lätkitään jo ihan merkittävän kokoista shorttia tiskiin.
Normaali shorttaus auttaa markkinaa muodostamaan käsitystä firman arvosta tehokkaammin. Oma lukunsa on sitten tapaukset joissa shorttaajat vetävät ylilyöntejä ja merkittävä määrä koko firman osakekannasta on kiinni shorteissa - nämä kun aina pitää jossain vaiheessa ostaa takaisin ja jos hinta karkaa niin nousua voi ruokkia shorttaajien äkillinen tarve ostaa osakkeita jotta voi palauttaa lainaamansa takaisin. Kotopörssissä ei näitä ole juuri nähty, osin johtuen erilaisesta lainsäädännöstä liittyen shorteista raportointiin.
Tuo päivittyy yleensä kuun ensimmäisen arkipäivän iltana viimeistään. Muistelisin, että jossain oli mainittu, että ostokulut menee kuitenkin oikein, kun ne lisätään loppusummaan vasta seuraavana päivänä. Ärsyttävä ”ominaisuus” tuokin kyllä on.
Joo, tällaisen vastauksen sain myös Nordnetin aspasta. Vastasivat jo saman päivän aikana, vaikka lupauksena oli että pyrkivät vastaamaan viikon sisällä.
Sanoivat siis, että palvelumaksu veloittuu kyllä oikein, sillä järjestelmä lukee ne automaattisesti, oikean palkkiotason huomioiden ja päivittyvät tuonne toimeksiantoja tehdessä vasta myöhemmin.
Eipä tuolla muuten niin suurta väliä, mutta halusin saada Sampon osingoista saadut muutamat sataset samantien takaisin osakkeisiin ja noilla ostohinnoilla on jo ihan periaatteen vuoksi merkitystä, meneekö kuluja 7€ vai 9€
Moro, osaiskohan joku kertoa että mitä erilaiset merkinnät esim. N, N1, AVA2 bull/bear sertifikaattien perässä tarkoittaa? Tai linkata johonkin mistä löytyis tietoa.
Onko mistään nähtävissä rahastojen mahdollisia lisäyksiä/myyntejä, uusia ostoja jne dataa rahaston salkun kauppahistoriasta tai tulevaisuudesta? Olisi pari ehdotusta parille rahastolle kauppojen suhteen.
Rahaston avaintietoesite, rahastoesite, rahaston säännöt sekä vuosittaiset ja puolivuosittaiset raportit antavat lisää tietoa asiaa koskien. Siitä en tiedä kuinka tosissaan ottavat ehdotuksesi, mutta aina kannattaa yrittää.
Vielä toinen kysymys (anteeksi) mutta EVLI SUOMI PIENYHTIÖT B (koko osakeomistuslista) yhdessä kohtaa googlasin varmaan 10 krt ja kaikissa näkyy joku top 3-5-10. Sanotaan että tieto on sijoittajan perusoikeus. Luulis tälläsen tiedon löytyvän ihan heiuttämällä…
Missä siis näkyy koko osakeomistuslista? Olisi tärkeä tieto.
“Tieto on sijoittajan perusoikeus” on Inderesin jos ei nyt slogan, niin ainakin vahva arvo. Mutta miksi Evli (voittoa tavoitteleva yritys) antaisi vapaaehtoisesti tietoa, joka on sen kilpailuetu?
Toisekseen, top10 kattaa yli 51% rahastosta, joten nuo loput (11-25) ovat todella pienillä painoilla. Pienimmän sijoituksen merkitys on aivan “peanuts”, jos QT, Metsä Board, Valmet tai Talenom liikkuu merkittävästi
Enemmän olisin itse huolestunut siitä, että pienyhtiörahasto sijoittaa ainakin Valmetiin, Konecranesiin ja Metsä Boardiin, jotka kaikki kuuluvat OMXH25-indeksiin eli lähtökohtaisesti Suomen suurimpien yritysten joukkoon.
Suora vastaus kysymykseen: Et mistään, ellei rahasto niitä päätä julkistaa. (todella harvoin)
PS. ETF puolella iShares julkistaa kaikki omistukset, joten olen itse tahtonut suosia heidän tuotteitaan.
PPS. Nordnet taitaa tarjota Morningstarin datan kautta top10 kaikista rahastoista, joten siinä on ainakin yksi hyvä palvelu, josta saada tietoa.
Irtoamispäivänä on ns. meni jo. Ko päivän alkaessa pitää olla omistaja. Edellinen pörssipäivä on viimeinen mahku shoppailla. Hetki näkyy kyllä yleensä kurssikäyrässä selvästi.
