Osakesijoittaminen

Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Inderesin sijoituskoulusta löytyy paljon materiaalia erilaisista aiheista, kannattaa tutustua:

Esim:

5 tykkäystä

Kysyisin listautumisanneista ja osakesäästötileistä. Merkintäpaikat vaihtelevat yrityksien kohdalla esim tulevat:(netum/evli ja merus power/nordnet). Onko jokin merkintäpaikka selkeästi yleisempi kun muut esim Nordnet, ja onko näiden valinnoille mitään yleistä perustelua?
Merkintä omalle arvo-osuustilille voidaan tehdä merkintähakemuksella, mutten miten osakesäästötilien kohdalla, joutuuko näissä toivomaan että merkintäpaikaksi valikoituu se missä oma osakesäästötili on, vai pystyykö merkinnän siirtäämään omalle osakesäästötilille mitenkään ?
Kiinnostaisi muutamia tulevia listausumisanteja seurata kuten Merus power, listautuminen tapahtuu kuitenkin Nordnetissä ja oma osakesäästötili on Nordeassa. Eli pitääkö tässä tapauksessa olla osakesäästötili joko Nordnetissä valmiina tai ostaa vaihtoehtoisesti arvo-osuustilille (suoraan nordnettiin tai sitten merkintähakemuksella Nordeaan) ?

3 tykkäystä

Viime aikoina Nordnet ollut yleisin merkintäpaikka. Aiemmin Evli/Alexander järjesti ison osan First North -anneista ja vain siellä pystyi merkkaamaan (Remedy, Gofore, Admicom jne.) eli pitänyt tsekata se arvo-osuustilinnumero omalta välittäjältä ja varmistaa, että pankkitilillä on riittävästi rahaa merkinnän maksun suorittamiseen merkinnän yhteydessä.

Taitaa olla nuo Nordnetin kautta tehtävät merkinnät ainoita, joissa ostille pystynyt merkkaamaan (ja vain Nordnetissä olevalle, muihin ei mitenkään). Näissä anneissa onkin sitten ollut yli 20000 merkkaajaa.

1 tykkäys

Laitoin Fill or Kill toimeksiannon 2200kpl Nordic ID osaketta hintaan 3,30.
Nordnet näytti toteuttaneen tästä 52kpl ja sulki sen jälkeen toimeksiannon ja laskutti multa 7 eur lystistä (4% kuluihin). Iltapäivästä tapahtui kauppaa samaiseen hintaan, mutta näissä en ollut myöskään enää mukana kun toimeksianto suljettiin heti eka kaupassa.

Onkohan tämä ihan kosher ja minä rajoitteinen vai eikö tämä toimi pienivaihtoisilla lapuilla tai jotain? Summa toki pieni, mutta kyllä tuolla yhen mainoksen foorumeille ostaa niin olkaapa hyvä.

Nordnet™ Jokerifill -toimeksianto. Because FOK you

2 tykkäystä

Tätä kannattaa kysyä Nordnetin aspasta (soittamalla).

Oletko varma,että oli Fill or Kill? Toteuma kuulostaa ihan Fill and Kill -mallilta (eli se, mitä heti oli saatavilla, otettiin ja loput suljettiin)?

Fill or Kill ei olisi tilanteessasi aktivoitunut ellei laidalla olisi ollut ehdot täyttävää materiaalia yhtäaikaa vähintään tuo 2200 kpl.

Fill or/and kill -toimeksiannoissa ei se toimeksianto jää “odottamaan” myöhempiä tarjoustasoja vaan toteutetaan (tai raukeaa) heti. Kuvauksesi perusteella oikea toimeksianto olisi ollut rajahintatoimeksianto.

Mikäli toimeksiantosi tosiaan oli FOK, niin sitten tosiaan Nordnetille vaan aspaan kyselyä.

7 tykkäystä

Hei, kiitos vinkistä, hyvää suositeltavaa materiaalia, toki hyödynnetty. Mutta siellä ei tosiaan avata perusteita esim Indereksen linjaaan miksi suht pienessä osassa yrityksiä on haluttu korvata P/B tuolla EV/S tunnusluvulla.

1 tykkäys

Ihan vaan koska sama lakki ei sovi appelsiineille ja meloneille (vai miten se meni), niinkuin itsekin aiemmassa viestissä mainitsit.

P/B sopii yrityksille joissa tase tekee töitä, esim. Nordea, kamux, sievi tms… P/B ei itsessään kerro liikoja, vaan sitä kannattaa esim. suhteuttaa yhtiön ROEen.

Yhtiöille jotka kasvavat kannattavuuden kustannuksella (useasti tappiollisesti) toimivampi tunnusluku on esim. EV/S tai P/S. Nämäkään ei yksinään kerro juurikaan mitään vaan sitä voi suhteuttaa esim. kasvuun ja (potentiaaliseen) kannattavuuteen tms.

6 tykkäystä

Viestillä oli tullut vastaus

“Olet asettanut toimeksiannon perjantai-iltana pörssin sulkeutumisen jälkeen. Toimeksianto on odottanut viikonlopun yli ja mennyt markkinoille maanantaiaamuna. Pörssissä kaupankäynti alkaa aina huutokaupalla 9:15 ennen jatkuvan kaupankäynnin alkamista klo 10:00. Fill or Kill toimeksiantoa ei siis ole mahdollista käyttää huutokaupassa, vaan ainoastaan jatkuvan kaupankäynnin aikana yhden pörssipäivän aikana.”

Vähän ehkä ristiriitaa tuossa, että ei voi käyttää huutokaupassa ja sitä on käytetty huutokaupassa? :face_with_monocle:

E: Kiitti vastauksista. Onpas kökkö systeemi kun vaatii auki olevan pörssin.

Ristiriita on siinä että yritit käyttää huutokaupassa, vaikka fill or killin esitteessä lukee että “Huomioi, että Fill or Kill -toimeksiannot toimivat vain jatkuvan kaupankäynnin aikana.”.
Tästä syystä toimeksianto tapahtui normaalisti.

1 tykkäys

Nyt seuraa aloittelijan kysymyksiä yritysten yhdistymiseen (mergeytymiseen) liittyen.
Minulla on pienenpieni omistus firmassa joka nyt tulee yhdistymään toisen yrityksen kanssa.
(Yritykset: SBBP → XERIS)

SBBP osake konvertoidaan 0.7584 Xeris osakkeeksi. SBBP osakkeen haltija saa myös oikeuden 1$ arvoiseen CVR:n uudessa firmassa.

Kysymykset:

  1. CVR (ja osakkeen konversio) myönnetään sille omistukselle joka on hallussa mergeytymispäivänä? Omistuksella ennen kys. päivää ei ole merkitystä ja osakkeita voi yhä ostaa lisää kunnes päivä koettaa? Onko näissä tapauskohtaisia eroja vai jokin vakiosääntö?

  2. Ymmärränkö teorian oikein jos esim:
    1x SBBP kurssilla 2.5 = 2,5$ sijoitus
    0,7x XERIS tulisi olla kurssilla 3,2 = 2,5$ sijoitus

Eli voimme todeta, että pysyäksemme nollassa Xerisin kurssin tulisi olla 3,2 sinä päivänä kun mergeytyminen tapahtuu?

Toisinsanoen teoriassa, jos SBBP laskisi runsaasti esim. arvoon 2,0 ja Xeris pysyisi 3,2 arvossa - voisi Xerista ostaa teoreettisesti alennuksella SBBP:n kautta? (Näin siis tuskin tapahtuu, enkä kaavaile, mutta teoriassa näin?)

2 tykkäystä

@Petri_Gostowski n Reka haastattelusta tuli mieleen asia jota olen joskus aiemminkin pohtinut: Miksei EV/E kerrointa käytetä?

Rekan kanssa ongelma oli ettei EV/EBIT ota huomioon korkeita rahoituskuluja, ja taas P/E ei huomio korkeaa velkaisuutta. Luulisi että tämä olisi kuitenkin suhteellisen yleinen ongelma.

PS. Esim noholla ensi vuoden ennustettu P/E olisi 15,3, mutta korkean velkaantuneisuuden takia yritysarvo on melkein 3 kertaa markkina-arvoa korkeampi EV/En nousten 43:een.

Tapauskohtaisesti korkea velkaantuneisuus on bisnesmallille välttämätöntä, eikä velkataakkaa ole edes tarkoitus pienentää (vaan ennemmin lisätä). Tällöin P/E antaa suuntaa antavan kuvan esim. osingonmaksu kyvystä. Joten ehkei tuolla EV/Ellä ole tulevaisuutta.

3 tykkäystä

Se johtuu siitä, että osoittaja ja nimittäjä tulee olla ns. vertailukelpoisia eli joko huomioidaan rahoitusrakenne tai ei huomioida, mutta sama käytäntö oltava molemmissa, jotta ei verrata omenia appelsiineihin. EV huomioi markkina-arvon ja nettovelan ja ei siten ole riippuvainen siitä, millainen yhtiön rahoitusrakenne on. Tämä pätee myös operatiivisiin lukuihin, kuten liikevaihto (EV/Sales) ja käyttökate (EV/EBITDA), sillä rahoituskustannukset vähennetään niiden alapuolella. Vastaavasti P/E:ssä P on riippuvainen rahoitusrakenteesta ja niin on myös E, kun rahoituskustannukset on siitä vähennetty.
Yksittäisen yhtiön kohdalla ongelma ei olisi niin iso periaatteessa, mutta esim. toimialan sisällä arvostuskertoimien vertailukelpoisuus heikkenisi, jos yhtiöillä olisi todella iso ero velkaantuneisuudessa.

Hyvä kun kysyit - tekee hyvää analyytikollekin välillä miettiä vähän teoreettisempia asioita :nerd_face:

19 tykkäystä

Osakesäästötilin siirtämisestä kyselisin, eli kun Nordea aikoo nyt korottaa hintoja pohjoismaiden ulkopuolelle (eiköhän lisää muutoksia tule myöhemmin) mietin jo valmiiksi tulevaisuudessa ajankohtaistuvaa siirtoa esim Nordnetille.

Kysyisin miten siirto käytännössä menee hankintahintojen osalta, käsittääkseni ne ei päivity uudelle OST ollenkaan, eli manuaalisesti joutuu seuraamaan. Miten tämä menee kuitenkin OST verotuksen osalta, jos olen ostanut osakkeita esimerkiksi 8e kurssilla ja osake noussu 10e, tulkitaanko koko myynti uudella OST tilillä kokonaa voitoksi koska hankintahintaa ei ole tiedossa. Miten näitä arvioidaan verotuksen/tulevaisuuden noston osalta ja miten niitä pystyy edes OST tilille tarkentamaan verotuksen osalta. Vuosien varrellahan nämä saadut voitot sekoittuu kuitenkin kokonaisuuteen, eikä hankintahintoja välttämättä ole enää tallella ?
Toiseksi onko OST siirto mahdollinen siten että myy ensin kaikki osakkeet ja siirtää ainoastaan tilillä olevan käteisen, vai pitääkö siellä olla edes yksi osake ostettuna ?

1 tykkäys

Ei verottajaa kiinnosta yksittäisen osakkeen kurssikehitys ostilla, verottajaa kiinnostaa vain talletettu summa ja tilin kokonaissaldo siinä kohtaa kun sieltä on nostamassa rahaa pois.

5 tykkäystä

Osakesäästölaki määrää, että nämä hankintahintatiedot ym. ovat tallessa palveluntarjoajalla. Tämä velvoite säilyy, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu siirron vuoksi eli tässä sinun esimerkissä Nordean pitää välittää Nordnetille kaikki tapahtumatiedot. Nämä tiedot sisältävät myös tilille talletetut ja poisnostetut varat. Normaalin AOT:n kohdalla tilannehan on erilainen.

Tiedossani ei ole, miten hankintahinnat päivittyvät. Itse varmuuden vuoksi ajaisin esim. Excel-tiedostoon kaikki OST tapahtumat ennen siirtopyyntöä.

OST:n voi siirtää pelkällä tilivaroilla ja se kannattaakin tehdä niin ellei kiinnitettynä ole osakkeita joita ei missään nimessä halua myydä. Jos siirrettävänä on osakkeita, Nordean siirtohinta taitaa olla 60-70 euron luokkaa per osakelaji - itse siirto on toistaiseksi edullinen, taitaa jopa olla alle 50 euroa. Siirtohan estää myös kaupanteon siirron aikaan ja tähän arvioilta kuluu kahdesta kolmeen viikkoa, joten tämä kannattaa huomioida aikataulua miettiessään.

7 tykkäystä

Kiitos @TJT ja @Karoliina Tämä selkeytti koko OST:n voitto osuuden laskennan eli talletut varat ratkaisee ja ainoastaan paljon siitä on sitten muodostunut voittoa, sen mukaan sitten verot. Koitinkin pähkäillä monimutkaisemmin että miten menee jos hankintahinnat katoaisi ja nosto vuosien päästä.

Tuota en tiennytkään että osakelajikohtaisesti hinnat myös Suomalaisissa osakkeissa siirron osalta. Nordean hinnastossa on Tilin siirto toiselle palveluntarjoajalle 40 €. Ulkomaisten arvopapereiden siirto 68 € / laji.
Oletin siis että koko OST siirto Suomalaisilla osakkeilla olisi ainoastaan tuon 40e, mutta oletettavasti tulee sitten lisäkustannuksia jos osakkeita ostettuna. Täytyy koittaa ajoittaa siihen ajankohtaan kun tilillä ainoastaan käteisvarat.

1 tykkäys

En nyt ihan ymmärrä miksi tulisi lisäkustannuksia?

Tilin siirto (all cash) 40e
Tilin siirto (suomalaisia osakkeita) 40e
Tilin siirto (cash / suomalaisia osakkeita) 40e + 68e per ulkomaalainen osake.

3 tykkäystä

Kysymys osingoista! Olen foorumia aktiivisesti lukenut ja omaan sijoittamiseen se on tuonut erittäin suuren lisäarvon, kiitos siitä kaikille foorumin aktiiveille.

Olen etsinyt vastausta ymmärtämättömyyteeni osingoista, mutten siihen ole vastausta löytänyt. Normaalisti osingot siis yhtiöltä saa, kunhan laput omistaa yhtiökokouspäivänä, JES! Mutta miten on ylimääräisten tai lisäosinkojen laita? Kuvitellaan tilanne, että omistan yhtiön x osakkeita tässä toukokuussa yhtiökokouspäivänä 1000kpl, ja osinkokin on irronnut ja juuri tullut tilille. Olen tietysti pitkäjänteinen sijoittaja ja pamautan osingot samalla vauhdilla takaisin yhtiöön muun ylimääräisen rahan kera. Ostan osakkeita 200kpl lisää ja nyt omistus on 1200 lappua.

Syksyllä yhtiö päättää lisäosingosta - maksetaanko minulle osinkoa 1000 vai 1200 osakkeen edestä? Kiitos jo etukäteen sille, joka jaksaa kysymykseeni vastata!

2 tykkäystä

Kaikille osingoille on irtoamispäivä, eli päivä jolloin osinko “irtoaa” osakkeen arvosta (ja putkahtaa sitten tilille vähän tämän jälkeen). Jos omistit osaketta juuri ennen tätä päivää, osionkoa tulee. Lisäosingoissa pitäisi löytyä myös tieto milloin irtoaa. Jos sitä ei vielä ole tiedossa, sitä ei ole vielä julkistettu. 1200 osakkeen edestä tulee hyvää kunhan sen verran omistat irtoamishetkellä.

11 tykkäystä