Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Viestillä oli tullut vastaus

“Olet asettanut toimeksiannon perjantai-iltana pörssin sulkeutumisen jälkeen. Toimeksianto on odottanut viikonlopun yli ja mennyt markkinoille maanantaiaamuna. Pörssissä kaupankäynti alkaa aina huutokaupalla 9:15 ennen jatkuvan kaupankäynnin alkamista klo 10:00. Fill or Kill toimeksiantoa ei siis ole mahdollista käyttää huutokaupassa, vaan ainoastaan jatkuvan kaupankäynnin aikana yhden pörssipäivän aikana.”

Vähän ehkä ristiriitaa tuossa, että ei voi käyttää huutokaupassa ja sitä on käytetty huutokaupassa? :face_with_monocle:

E: Kiitti vastauksista. Onpas kökkö systeemi kun vaatii auki olevan pörssin.

Ristiriita on siinä että yritit käyttää huutokaupassa, vaikka fill or killin esitteessä lukee että “Huomioi, että Fill or Kill -toimeksiannot toimivat vain jatkuvan kaupankäynnin aikana.”.
Tästä syystä toimeksianto tapahtui normaalisti.

1 tykkäys

Nyt seuraa aloittelijan kysymyksiä yritysten yhdistymiseen (mergeytymiseen) liittyen.
Minulla on pienenpieni omistus firmassa joka nyt tulee yhdistymään toisen yrityksen kanssa.
(Yritykset: SBBP → XERIS)

SBBP osake konvertoidaan 0.7584 Xeris osakkeeksi. SBBP osakkeen haltija saa myös oikeuden 1$ arvoiseen CVR:n uudessa firmassa.

Kysymykset:

  1. CVR (ja osakkeen konversio) myönnetään sille omistukselle joka on hallussa mergeytymispäivänä? Omistuksella ennen kys. päivää ei ole merkitystä ja osakkeita voi yhä ostaa lisää kunnes päivä koettaa? Onko näissä tapauskohtaisia eroja vai jokin vakiosääntö?

  2. Ymmärränkö teorian oikein jos esim:
    1x SBBP kurssilla 2.5 = 2,5$ sijoitus
    0,7x XERIS tulisi olla kurssilla 3,2 = 2,5$ sijoitus

Eli voimme todeta, että pysyäksemme nollassa Xerisin kurssin tulisi olla 3,2 sinä päivänä kun mergeytyminen tapahtuu?

Toisinsanoen teoriassa, jos SBBP laskisi runsaasti esim. arvoon 2,0 ja Xeris pysyisi 3,2 arvossa - voisi Xerista ostaa teoreettisesti alennuksella SBBP:n kautta? (Näin siis tuskin tapahtuu, enkä kaavaile, mutta teoriassa näin?)

2 tykkäystä

@Petri_Gostowski n Reka haastattelusta tuli mieleen asia jota olen joskus aiemminkin pohtinut: Miksei EV/E kerrointa käytetä?

Rekan kanssa ongelma oli ettei EV/EBIT ota huomioon korkeita rahoituskuluja, ja taas P/E ei huomio korkeaa velkaisuutta. Luulisi että tämä olisi kuitenkin suhteellisen yleinen ongelma.

PS. Esim noholla ensi vuoden ennustettu P/E olisi 15,3, mutta korkean velkaantuneisuuden takia yritysarvo on melkein 3 kertaa markkina-arvoa korkeampi EV/En nousten 43:een.

Tapauskohtaisesti korkea velkaantuneisuus on bisnesmallille välttämätöntä, eikä velkataakkaa ole edes tarkoitus pienentää (vaan ennemmin lisätä). Tällöin P/E antaa suuntaa antavan kuvan esim. osingonmaksu kyvystä. Joten ehkei tuolla EV/Ellä ole tulevaisuutta.

3 tykkäystä

Se johtuu siitä, että osoittaja ja nimittäjä tulee olla ns. vertailukelpoisia eli joko huomioidaan rahoitusrakenne tai ei huomioida, mutta sama käytäntö oltava molemmissa, jotta ei verrata omenia appelsiineihin. EV huomioi markkina-arvon ja nettovelan ja ei siten ole riippuvainen siitä, millainen yhtiön rahoitusrakenne on. Tämä pätee myös operatiivisiin lukuihin, kuten liikevaihto (EV/Sales) ja käyttökate (EV/EBITDA), sillä rahoituskustannukset vähennetään niiden alapuolella. Vastaavasti P/E:ssä P on riippuvainen rahoitusrakenteesta ja niin on myös E, kun rahoituskustannukset on siitä vähennetty.
Yksittäisen yhtiön kohdalla ongelma ei olisi niin iso periaatteessa, mutta esim. toimialan sisällä arvostuskertoimien vertailukelpoisuus heikkenisi, jos yhtiöillä olisi todella iso ero velkaantuneisuudessa.

Hyvä kun kysyit - tekee hyvää analyytikollekin välillä miettiä vähän teoreettisempia asioita :nerd_face:

19 tykkäystä

Osakesäästötilin siirtämisestä kyselisin, eli kun Nordea aikoo nyt korottaa hintoja pohjoismaiden ulkopuolelle (eiköhän lisää muutoksia tule myöhemmin) mietin jo valmiiksi tulevaisuudessa ajankohtaistuvaa siirtoa esim Nordnetille.

Kysyisin miten siirto käytännössä menee hankintahintojen osalta, käsittääkseni ne ei päivity uudelle OST ollenkaan, eli manuaalisesti joutuu seuraamaan. Miten tämä menee kuitenkin OST verotuksen osalta, jos olen ostanut osakkeita esimerkiksi 8e kurssilla ja osake noussu 10e, tulkitaanko koko myynti uudella OST tilillä kokonaa voitoksi koska hankintahintaa ei ole tiedossa. Miten näitä arvioidaan verotuksen/tulevaisuuden noston osalta ja miten niitä pystyy edes OST tilille tarkentamaan verotuksen osalta. Vuosien varrellahan nämä saadut voitot sekoittuu kuitenkin kokonaisuuteen, eikä hankintahintoja välttämättä ole enää tallella ?
Toiseksi onko OST siirto mahdollinen siten että myy ensin kaikki osakkeet ja siirtää ainoastaan tilillä olevan käteisen, vai pitääkö siellä olla edes yksi osake ostettuna ?

1 tykkäys

Ei verottajaa kiinnosta yksittäisen osakkeen kurssikehitys ostilla, verottajaa kiinnostaa vain talletettu summa ja tilin kokonaissaldo siinä kohtaa kun sieltä on nostamassa rahaa pois.

5 tykkäystä

Osakesäästölaki määrää, että nämä hankintahintatiedot ym. ovat tallessa palveluntarjoajalla. Tämä velvoite säilyy, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu siirron vuoksi eli tässä sinun esimerkissä Nordean pitää välittää Nordnetille kaikki tapahtumatiedot. Nämä tiedot sisältävät myös tilille talletetut ja poisnostetut varat. Normaalin AOT:n kohdalla tilannehan on erilainen.

Tiedossani ei ole, miten hankintahinnat päivittyvät. Itse varmuuden vuoksi ajaisin esim. Excel-tiedostoon kaikki OST tapahtumat ennen siirtopyyntöä.

OST:n voi siirtää pelkällä tilivaroilla ja se kannattaakin tehdä niin ellei kiinnitettynä ole osakkeita joita ei missään nimessä halua myydä. Jos siirrettävänä on osakkeita, Nordean siirtohinta taitaa olla 60-70 euron luokkaa per osakelaji - itse siirto on toistaiseksi edullinen, taitaa jopa olla alle 50 euroa. Siirtohan estää myös kaupanteon siirron aikaan ja tähän arvioilta kuluu kahdesta kolmeen viikkoa, joten tämä kannattaa huomioida aikataulua miettiessään.

7 tykkäystä

Kiitos @TJT ja @Karoliina Tämä selkeytti koko OST:n voitto osuuden laskennan eli talletut varat ratkaisee ja ainoastaan paljon siitä on sitten muodostunut voittoa, sen mukaan sitten verot. Koitinkin pähkäillä monimutkaisemmin että miten menee jos hankintahinnat katoaisi ja nosto vuosien päästä.

Tuota en tiennytkään että osakelajikohtaisesti hinnat myös Suomalaisissa osakkeissa siirron osalta. Nordean hinnastossa on Tilin siirto toiselle palveluntarjoajalle 40 €. Ulkomaisten arvopapereiden siirto 68 € / laji.
Oletin siis että koko OST siirto Suomalaisilla osakkeilla olisi ainoastaan tuon 40e, mutta oletettavasti tulee sitten lisäkustannuksia jos osakkeita ostettuna. Täytyy koittaa ajoittaa siihen ajankohtaan kun tilillä ainoastaan käteisvarat.

1 tykkäys

En nyt ihan ymmärrä miksi tulisi lisäkustannuksia?

Tilin siirto (all cash) 40e
Tilin siirto (suomalaisia osakkeita) 40e
Tilin siirto (cash / suomalaisia osakkeita) 40e + 68e per ulkomaalainen osake.

3 tykkäystä

Kysymys osingoista! Olen foorumia aktiivisesti lukenut ja omaan sijoittamiseen se on tuonut erittäin suuren lisäarvon, kiitos siitä kaikille foorumin aktiiveille.

Olen etsinyt vastausta ymmärtämättömyyteeni osingoista, mutten siihen ole vastausta löytänyt. Normaalisti osingot siis yhtiöltä saa, kunhan laput omistaa yhtiökokouspäivänä, JES! Mutta miten on ylimääräisten tai lisäosinkojen laita? Kuvitellaan tilanne, että omistan yhtiön x osakkeita tässä toukokuussa yhtiökokouspäivänä 1000kpl, ja osinkokin on irronnut ja juuri tullut tilille. Olen tietysti pitkäjänteinen sijoittaja ja pamautan osingot samalla vauhdilla takaisin yhtiöön muun ylimääräisen rahan kera. Ostan osakkeita 200kpl lisää ja nyt omistus on 1200 lappua.

Syksyllä yhtiö päättää lisäosingosta - maksetaanko minulle osinkoa 1000 vai 1200 osakkeen edestä? Kiitos jo etukäteen sille, joka jaksaa kysymykseeni vastata!

2 tykkäystä

Kaikille osingoille on irtoamispäivä, eli päivä jolloin osinko “irtoaa” osakkeen arvosta (ja putkahtaa sitten tilille vähän tämän jälkeen). Jos omistit osaketta juuri ennen tätä päivää, osionkoa tulee. Lisäosingoissa pitäisi löytyä myös tieto milloin irtoaa. Jos sitä ei vielä ole tiedossa, sitä ei ole vielä julkistettu. 1200 osakkeen edestä tulee hyvää kunhan sen verran omistat irtoamishetkellä.

11 tykkäystä

Kiitos selkeästä ja nopeasta vastauksesta!

3 tykkäystä

Ja lisätään vielä erinomaiseen vastaukseen, että tuo “yhtiökokouspäivänä omistaminen” on vain tapa, ei mikään kiveen hakattu. Tärkein päivä on tosiaan tuo irtoamispäivä, sitä ennen omistamalla saat osingon.

3 tykkäystä

Jos Juurikki saisi päättää, no onneksi ei saa, niin ‘osingon irtoamispäivä’ muutettaisiin muotoon ‘osingon irtoamisen muistojuhla’, niin me pöljemmätkin älyttäisiin, että on syytä toimia jo edellisenä päivänä, jos osinkoja haluaa.

9 tykkäystä

Kyllä, irtoamispäivänä on myöhäistä. Viimeinen hetki hankkia on edellisen päivän loppuhuutari jos haluaa osinkoherkkua.

Ja toisin päin, irtoamispäivänä osakekurssi ottaa järjestään osingon verran osumaa koska osinko maksetaa firman rahoista eli firman arvo tippuu osinkojen verran. “Osinkodippi”.

7 tykkäystä

Toisinaan DCF mallit ja terminaalissa olevat rahavirrat aiheuttavat keskustelua, esim:

Onko esim fortumin 60% terminaaliarvo hyvä hihavakio “3% vuodessa kasvavan osinkolingon” neutraalista DCF jakaumasta? Toki tämä saattaa elää riskittömän koron ja/tai pääomankustannuksen kanssa, muttei varmaan ihan järkyttävästi?

1 tykkäys

Jostakin lueskelin hinnoitteluvoimasta näkökohtia kun sijoittaja koettaa ennakoida inflaation kasvua. Hinnoitteluvoimalla yhtiö kykenee neuvottelemaan asiakkaidensa kanssa inflaatiota kovempia korotuksia hintoihin ja siten kasvamaan yleistä talouskasvua nopeammin. Hyvän hinnoitteluvoiman firmoille on esitetty merkityksellisiä tunnuslukuja: korkea oman pääoman tuotto, firmalla ei suurta velkavipua. Liikevaihdon kasvu ja liiketulosprosentti, hyvä marginaali. Tunnusluvut tulisi olla useammalta vuodelta keskiarvona. Lisäksi myös seuraavat seikat vaikuttavat relevanteilta: tuote tai palvelu olisi eduksi olla jollakin tavalla räätälöity ratkaisu (tai muuten uniikki), toiminta kapealla niche-segmentillä - asiakas ei löydä korvaavaa tuotetta. Yhtiöllä eduksi jos sillä vahva palveluliiketoiminta tuotemyynnin rinnalla. Vahva brändi. Yhtiön tuotteen / palvelun asemalla on vaikutusta arvoketjussa, sen loppupäässä hinnoitteluvoimaa on enemmän. Noiden mukaan tulee mieleen sellaisia jotka ainakin osin taitavat sopia kriteereihin: Kone, Revenio, Admicom, Neste.

4 tykkäystä

Onko kokemuksia onnistuneesta sijoitussuunnitelman muutoksesta? Tarkoitus olisi siirtää painoa indeksisjoittammisesta enemmän suoriin (esimerkiksi mallisalkun) osakkeisiin. Syynä tähän on ylituoton metsästys.

Varmaan aika moni käynyt saman polun läpi ja onnistunut/epäonnistunut, joten kokemuksia kaivataan. Ajatuksena oli muuttaa vain uusien ostojen hajautusta suorin osakkeiden ja indeksin välillä.

1 tykkäys

Eikö Nordnetin välityshinnat ole silti kalliimmat kuin Nordeassa vaikka pienten ostojen 1% katto poistuukin? Esimerkiksi 800 euron ostoksessa kulu on 8€ ja Nordnetissa 15€.

1 tykkäys