Tämä selvensi asiaa taas vaihteeksi 
. Onkohan jotain hyvää nyrkkisääntöä mitkä investoinnit on tulosvaikutteisia ja mitkä ei?
Eli siis esim. nordean it-uudistukset oli tulosvaikutteisia? Entä jos makkara-kauppa Oy “perustaa” nettikaupan? Entä jos rakennuttaa kivijalkamyymälän?
Kaikki nuo voi laittaa taseeseen. Se on eri asia kannattaako.
Voiko tahtoessaan olla myös laittamatta mitään ylläolevista taseeseen? Vai onko esim. käyttö-/vaihto-omaisuuksia pakko laittaa sinne?
Tuolla näyttäisi olevan perusasioita:
https://www.nordnet.fi/fi/kampanjat/listautumisannit/spinnova/spinnova-listautumisanti
Merkinnän voi tehdä Nordnetissä.
Onko tällaisessa listautumisannissa merkitystä, tekeekö merkkauksen annin ekana, tai esim 18. Pvä ennen mahdollista merkkausmahdollisuuden sulkemista?
Meneekö nopeusjärjestyksessä vai onko kaikki annissa tasavertaisia?
T epätietoinen jonka palkkapäivä on 18. Päivä.
Ei. Kunhan merkkaa ennen ensimmäistä mahdollista keskeytyshetkeä joka kerrotaan niin aivan sama.
Parempi melkeinpä merkata myöhään - rahat muuten kiinni “turhaan” ja jos matkalla tulee jotain uutisia niin merkintää ei välttämättä voi perua.
Merkkasin käsittääkseni nyt 100 osaketta Puuilon annista OST:lta Nordnetissä. Minulla ei kuitenkaan ole sielä nyt katetta tuohon. Mitä tapahtuu? Pitääkö merkintä tehdä uudelleen kun rahat sinne laitan vai lähteekö rahat sieltä sitten jollain tietyllä hetkellä kaikilta samaan aikaan? Ja jos ei ole katetta niin sitten jää ilman?
Yleensä näissä rahat lähtee kaikilta yhtä aikaa kun itse merkintä prosessoidaan. Epäilen että jos ko. hetkellä rahaa ei ole, merkintä epäonnistuu? Tosin en tiedä miksi edes antaa Nordnet merkata jos ei ole katetta. En ole OSTilla kokeillut, mutta AOT:lla varaa kyllä rahat merkintää tehdessä (jonka vuoksi ei ole hirveän järkevää merkata ennen ensimmäistä mahdollista keskeytyspäivää)
Merkkasin Nordnetillä spinnovaa ja merkintä meni läpi, mutta käytettävissä oleva raha ei vähentynyt. Muistaakseni ennen on vähentynyt. Olisikohan joku väliaikainen virhe NN:ssä.
Käytäntöjä näyttää olevan useita: Elicera ja Maven IPO:t vaativat että viimeisenä merkintäpäivänä on tilillä tarvittava raha, riippumatta siitä minä päivänä merkitsit osakkeita. E.g. Maven: “Sinulla tulee olla salkussasi 26.05.2021 koko merkintäsitoumustasi vastaava määrä rahaa.”
Kun taas Bioretecin yhteydessä sanotaan: “Merkintämaksu veloitetaan merkinnän yhteydessä. Tililläsi tulee olla merkintään tarvittava rahamäärä, jotta merkinnän kirjaaminen on mahdollista.” Tämä myös estää merkinnän muuttamisen.
TL;DR: Lukekaa kunkin annin ohjeet! 
Aloittelija täällä jälleen ihmettelee sijoittamista S&P 500 -indeksiin.
Olen testaillut sijoitussuunnitelmaani historiallisella kurssidatalla. Kysymys kuuluu, miten osinkotuotot kuuluu huomioida? Oletin aluksi, että ne sisältyvät kurssikäppyrään, koska aikomuksenani on ostaa (ja välillä myös myydä) fyysistä kasvuosuudellista ETF-rahastoa, joka siis ei maksa osinkoja ulos, vaan sijoittaa ne automaattisesti uudelleen. Sitten löytyi tällainen laskelma, jossa osinkotuottoja on näköjään laskettu erikseen varsinaisen kurssimuutoksesta tulleen tuoton päälle, jos yhtään ymmärrän lukea laskelmaa oikein.
Osaisiko täällä joku kertoa, miten tuo kasvuosuudellinen ETF käytännössä toimii? Siis kun joku S&P 500 -yhtiö maksaa osinkoa rahastolle, mitä tapahtuu sen jälkeen? Miten se näkyy sijoitustililläni?
Google löysikin riittävän rautalangasta väännetyn selityksen, eli kurssiin on tosiaan leivottu ne osingot mukaan. Ja ilmeisesti osingot ulos maksavan rahaston tuotto lasketaan oletuksella että osingot uudelleensijoitetaan, jolloin laskennallinen tuotto on molemmissa sama.
Mutta mitä ihmettä tuossa laskelmassa on sitten laskettu? Miksi siinä ei lasketa portfolion arvoa yksinkertaisesti kertomalla ETF-osuuksien määrä (miksikä näitä tulee kutsua kun osakkeita ne eivät kai ole?) senhetkisellä kurssilla? Mitä Kissa ei nyt ymmärrä?
Jatkan vielä yksinpuheluani, koska aivot eivät olleet vielä riittävän solmussa. 
Miten on mahdollista, että sekä tuotto-osuudellisen että kasvuosuudellisen ETF:n kurssi on kuitenkin täsmälleen sama, jos kerran ensin mainitun tuotoista vain osa tulee kurssimuutoksesta, ja jälkimmäisen tapauksessa 100%? Todellisen tuotonhan kuuluisi olla molemmilla kuitenkin sama, jos ei huomioida esim. erilaista verotuskohtelua ymv.
Näkeekö jostakin sisäpiirin osskeomistusten lukumäärän? Voisi helposti suhteuttaa sisäpiirin osakekauppojen merkityksen
Maksaako volvo toisen osingon tai pääomapalautusta 9,5sek?
Nordnetissa näkyy irtoamispäiväksi 30.6.2021 ja maksupäivä olis 6.7.2021.
En löydä mistään tietoa tästä ja ensimmäinen osinko tuli huhtikuussa 15sek.
Dagens Industri antaa tämän tiedon:
Eka on irtoamispäivä ja toinen maksupäivä.
Palautus liittyisi myytyyn UD Trucks.
Vaikuttaa ylimääräiseltä osingolta (aktieutdelning). Jos olisi pääomanpalautus, puhuttaisiin kapitalavkastning:sta.
Osinkosijoittamisesta innostuneena tullut vastaan rahastoissa covered call ETF joka tarjoaa kuukausittaista osinkoa, joka mahdollistetaan myymällä covered calleja nasdaq 100: Nasdaq 100 Covered Call ETF (QYLD)
Onko kellään suomalaisella välittäjällä mahdollista sijoittaa näihin covered call ETF rahastoihin? Jotenkin vaikuttaa siltä että mikäli haluaa kilpailukykyistä tuottoa rahastoista joutuu avaamaan asiakkuuden johonkin kansainvälisen välittäjän palveluun esim interactive brokers, degiro tms.
Ainakin Mandatumista löytyy noita covered call ETFiä.
Olen etsinyt tietoa tästä aiheesta melko huonolla menestyksellä. Ehkäpä palstalaisilla on parempaa tietoa? Kootaan tähän kaikenlaista keskustelua otsikon aiheesta. Itselläni on tässä vaiheessa tällainen perustason kysymys:
Kun välittäjien sivuilta tonkii pienen präntin esille, useimmiten siellä kerrotaan että esim. välittäjän konkurssitilanteessa asiakkaan varoista korvataan 90% 20000 €:n asti. Te, joilla salkun koko on selvästi suurempi, miten suhtaudutte asiaan? Onko jollain välittäjällä mahdollista saada suojaa suuremmalle summalle? Olenko ymmärtänyt oikein, että osake- tai rahasto-omistuksiaan ei kuitenkaan voi menettää jos välittäjä menee konkurssiin, ja tämä suojaus siis tarvitaan vain käteisenä olevien varojen turvaksi? Entä jos varoja kuitenkin tulisi olemaan käteisenä selvästi enemmän kuin tuo 20K, joskus pidempiäkin aikoja? Onko niitä vain siirreltävä omalle pankkitilille ja sitten taas takaisin?
Entä jos olen ostanut vaikkkapa jotain Irlannissa toimivaa ETF-rahastoa, ja rahastoyhtiö menee konkurssiin. Menetänkö silloin koko sijoitukseni? Te, joiden salkuissa on (pörssilistattuja) rahastoja isompien summien edestä, miten hallitsette tähän liittyviä riskejä? Hajautus eri yhtiöiden kesken on tietysti yksi idea, mutta menee melko hankalaksi jos kovin moneen osaan yrittää hajauttaa, ja silti sen yhdenkin osan menettäminen kokonaan olisi iso takaisku.
