Päätösaika arvotaan jotta elektroninen kaupankäynti ei pääsee huutokauppaa manipuloimaan.
Edit: Selvennetty ”sitä” → ”loppuhuutokauppaa”
1 tykkäys
Miten maksan tuon koron pois? Tullut valuutanvaihdosta EUR → SEK.
Minusta tuo tasoittuu itsestään vähän ajan päästä jos sinulla on saldoa ja näyttäisi olevan.
1 tykkäys
Ainakin superluoton korot siirretään pääomaan kuun vaihteessa.
1 tykkäys
Korko vähentää saldoa, kun se pääomitetaan kuunvaihteessa.
2 tykkäystä
Jos on kaksi samaa tuotetta valmistavaa kemiantehdasta, toinen tuottaa vaikka 50 miljoonaa kiloa vuodessa, ja toinen vaikka 500 miljoonaa kiloa vuodessa, niin miksi käyttökateprosentti enemmän tuottavalla laitoksella on huomattavasti korkeampi? Ei kai pelkästään raaka-aineiden “tukkualennus” voi aiheuttaa niin suurta eroa? Tai henkilöstökulut, eli isompia laitteita voi hallita suurin piirtein samalla määrällä henkilöstöä kuin pienempiä laitteita? Eli tuotantolaitosten skaalautuvuutta ja sen keinoja tavallaan haluaisin selvittää.
Kysymykseen liittyvän yhtiön materiaaleissa sanotaan “EBITDA margins and associated growth are expected to improve throughout the forecast period as a result of increasing economies of scale from additional plants coming online” mutta rehellisesti niin en oikein ymmärrä mitä se tarkoittaa käytännön tasolla.
Myyntikate on myyntituottojen ja muuttuvien kustannusten erotus.
Kun myyntikatteesta vähennetään yrityksen kiinteät kustannukset, saadaan yrityksen käyttökate.
Jos oletetaan, että myyntikateprosentti on sama, niin jäljelle jää se vaihtoehto, että kiinteät kustannukset per tuotettu tonni on oltava pienemmät, jotta käyttökate olisi parempi.
2 tykkäystä
Niinpä. Mysteeri onkin juuri se, että mitkä on ne merkittävät tekijät joilla suuremman laitoksen kiinteät kulut ovat suhteessa pienemmät kuin pienemmän laitoksen.
Esim. 1,5 miljoonan tonnin sellutehdas ei maksa puolitoista kertaa 1,0 miljoonan tonnin sellutehtaan verran, vaan vähemmän. Molemmat tehtaat myös pyörivät käytännössä samalla henkilöstömäärällä.
Tämä nyt karkea esimerkki, toivottavasti auttaa hahmottamaan suuruuden ekonomiaa.
5 tykkäystä
Suurempi ei toki aina tarkoita, että se on tehokkaampi. Esimerkiksi tuotantolinjojen teknologia voi olla hyvinkin erilainen / eri ajalta.
Mutta karkeasti listattuna ainakin nämä vaikuttavat yksikön tehokkuuteen. Joku voi jatkaa listaa, olen varman että tästä puuttuu vielä iso osa tekijöistä.
- Henkilöstökustannukset (eri paikkakunnilla / eri maissa eri kustannukset)
- Henkilökunnan motivaatio / Johtamisen laatu
- Teknologian kypsyys ja automaatioaste
- Raaka-aineiden toimituskulut (määrä, etäisyys, varastointimahdollisuudet jne)
- Toimituskulut (matka asiakkaille)
- Voluumialennukset
- Paikalliset verot ja muut pakolliset kulut vaihtelevat sijainnin suhteen
- Lämmitys, sähkö jne
- Kiinteistökulut (neliöiden kaksinkertaistuminen ei välttämättä tarkoita kulujen kaksinkertaistumista)
- Rinnakkaisen/sarjatuotantokapasiteetin optimointi ja kyky reagoida häiriöihin ilman koko laitoksen sulkeutumista
- Huoltokulut (voi olla kalliimpaa / halvempaa ylläpitää isoa “konetta” kuin pientä)
- jne
5 tykkäystä
En löytänyt aloittelijoiden kysymysten ketjua, joten laitan tänne kysymykseni. Luen parhaillaan “Miten sijoitan pörssiosakkeisiin”-kirjaa, jossa kerrotaan: “Pörssikurssit ovat riippuvaisia osingonjaon kehityksestä. Pitkällä aikavälillä ainoastaan osingonjaon kasvattaminen kohottaa yhtiön pörssikurssia.” Tähän liittyen pohdin, miksi sijoittaiskeskusteluissa ei mainita useammin strategiana nimenomaan osinko-osakkeisiin sijoittamista kasvuosuudellisen ETF-sijoitusrahaston kautta? Usein täälläkin foorumilla mainitaan vakaisiin osinko-osakkeisiin sijoittaminen, mutta rahastosijoittamisen keskusteluissa ei ole erityisesti korostettu osinkoyhtiöihin keskittyviä ETF-rahastoja. Onko niissä siis jotain mätää?
Tuolla “pitkällä tähtäimellä” ja “osingonjaolla” tarkoitetaan käytännössä aikaa tästä ikuisuuteen (yrityksen väistämättömään konkurssiin) ja osingonjaolla diskontattuja tulevaisuuden kassavirtoja.
Jos ajatellaan yritystä, joka maksaa tästä tulevaisuuteen 1€:n osinkoa, niin miksi sen osakkeen kurssi muuttuisi pitkällä aikavälillä?
On siis väärä ajatus, että Saario tarkoittaisi tämän hetkistä osingonmaksuprosenttia vaan viesti on, että yrityksen on tehtävä tulosta, jotta se voi maksaa osinkoja. Tämä tehty tulos on ainoa perusta pitkällä aikavälillä yhtiön osakekurssille.
Otetaan esimerkiksi jokin hypeyhtiö, jolla on suuret visiot miten se muuttaa maailmaa. Tulevaisuuden kuvaajat on piirretty kiihtyvällä kasvulla tästä ikuisuuteen jne. Ultra-lyhyellä tähtäimellä (päivän sisällä) sen kurssikehityksen ainoa ajuri on lähinnä sattuma.
Viikkojen, kuukausien tai jopa vuoden (lyhyt tähtäin) sisällä vaikuttavat jo uutisvirta sekä sentimentti (yritystä, toimialaa ja yleisesti osakemarkkinaa kohtaan). Nykyinen liiketoiminta on edelleen lähinnä kuriositeetti.
Kun puhutaan useamman vuoden aikajänteestä aletaan monesti yhdistelemään nykytilannetta ja tulevaisuuden kasvua. (ts. Onko yritys noudattanut ennustettua kasvupolkua ja miltä sen tulevaisuus näyttää).
Jossain vaiheessa yritys sitten saavuttaa saturaatiopisteen, jossa sillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia kasvaa markkinaa nopeammin, joten se jakaa melkolailla kaiken tuloksensa osinkoina sijoittajille.
Saario ei siis viitannut tuohon viimeiseen ryhmään, vaan siihen etteivät kasvuyritysten nykyiset arvostustasot ole perusteltuja, jos ne eivät onnistu lunastamaan asetettuja odotuksia.
Jos ajattelee kasvuosuudellisia rahastoja niin kai niitä painaa tämän hetkinen sentimentti, jossa vakaat osinkoyhtiöt eivät ole haluttuja, vaan kaikki haluavat seksikästä kasvua, joka on tuottanut satumaisesti viimeiset 10 vuotta. Eivätköhän osinkosijoittaminen ja arvo-osakkeet palaa taas jollakin aikavälillä keskustelupöytiin.
7 tykkäystä
Voikohan analyysipalveluiden ostamisesta päätellä yrityksen tulevasta kehityksestä mitään? Olisi helppo kuvitella, että seuranta ostetaan todennäköisemmin kun yrityksellä menee hyvin tai kun osaketta pidetään sisäisesti alihintaisena kuin päinvastoin (osake on kallis ja/tai firma on ajautumassa vaikeuksiin).
Onkohan tästä olemassa mitään tilastoa, voittavatko analyysin hiljattain ostaneet yritykset lähitulevaisuudessa indeksin? Lähiviikkoina varmasti, kun marginaaliostajia löytyy yhtäkkiä iso liuta, mutta luulisi tämän vaikutuksen poistuvan esim. 12 kk aikaväliä tarkastellessa.
Qleanairin tämänpäiväisestä Redeye-seurannasta tuli mieleen.
4 tykkäystä
Mistäköhän näkisi tarjoustasoja muualta kuin Nordnetistä? Nordnetistä esimerkiksi ei näy tarjoustasot kuin yhteen hintaan.
Onko kellään tietoa saisiko ainakin OP:lla vaaditun QI-asiakirjan jotenkin netin kautta hoidettua kuntoon. Jenkkikauppaan siis tämän asiakirjan ilmeisesri tarvitsee ja liittyy ymmärtääkseni johonkin veroasioihin. Olenko aivan hakoteillä?
OP:lla ei saa QI-asiakirjaa hoidettua netin kautta vaan vaatii konttorilla käynnin ja henkkareiden esittämisen. Joskus on saanut, mutta viimeisimmän kokemuksen mukaan ei.
Edit: Ja kyllä, tarvitsee tuon, että voi ostaa jenkkipörsseistä.
Verkkoviestin kautta ainakin itsellä onnistui. Suoraan verkossa ei pystynyt täyttämään vaan tulostuksen ja skannauksen kautta tein.
Kiitos @SirJarhawk ja @EskiMaisa vastauksista. Koitan nyt ensin varmaan sitten laittaa heille viestiä ja tiedustella miten nykyään toimii. Ja heillä passi jo skannattuna muun asiakkuuteni kautta, joten voisi kuvitella menevän etänäkin, mutta tiedä häntä sitten. Kummat ovat pankkien lakikiemurat välillä…
1 tykkäys
Itse sain tuon ihan verkkoviestin kautta pyydettyä. Ei tarvinnut lähetellä passia tms. Toki pitkä asiakkuus ja mm asuntolaina OP:n kautta.
Pari kuukautta sitten tämä asian kanssa tuli OP:lla asioitua ja aloitin kyselyn verkkoviestillä, sain ohjeen varata aika (joka ei onnistunut) ja lopulta kävin pankissa. Myös takana pitkä (omistaja)asiakkuus, lainat yms., mutta ei vaikutusta. Selkeästi siis ei yhdenmukaista linjaa. Saattaa onnistua etänä skannatuilla asiakirjoilla tms., mutta oman kokemuksen mukaan pankki ei näitä hyväksynyt.