Ei indeksi osta tai myy osakkeita kurssiliikkeiden mukaan, painotukset muuttuu.
2 tykkäystä
Indeksirahastoja sanotaan passiiviksi juuri sen takia että niitä ei tarvitse aktiivisesti hoitaa. Jos sisään ja ulos menevät rahat on tasapainossa niin indeksirahasto ei tee yhtään kauppaa. Eli käytännösä indeksirahasto ostaa/myy vain ulos ja sisään menevän rahan erotuksen verran ja silloinkin markkinapainotetusti kaikkia osakkeita tasaisesti joten vaikutus on jota kuinkin neutraali suhteellisesti.(jos oletamme että markkinapainolla ja likviditeetillä on vahva korrelaatio).
Ainoastaan silloin kun indeksiin nousee uusia firmoja tai lähtee vanhoja joudutaan tasapainotusta tekemään. Nämä tapahtuu yleensä kaksi tai neljä kertaa vuodessa.
Edit: myös annit vaikuttavat yrityksen painoon indeksissä. En tiedä miten eri rahastot nämä hoitavat. Osallistuvatko antiin vai ostavatko vasta myöhemmin tasapainotuksen yhteydessä lisää markkinalta. Yleensä näiden vaikutus on tosin pieni.
1 tykkäys
Toihan on sama asia. Kuvittele mielessäsi kahden osakkeen indeksi vaikkapa nimeltä SP2 joka on balansoitu firmojen markkina-arvon mukaan. SP2 indeksissä on firmat A ja B ja aika on t.
t arvot A=1 ja B=1
t+1 arvot A=1.5 ja B=0.5
Niin painojen tasaamiseksi siirryttäessä t → t+1 on myytävät puolet firmasta B ja ostettava firmaa A. Ja näiden kauppojen on pakko lisätä markkinan volaa eli sitä osake B syöksyy vielä syvemmälle ja sitä että firma A nousee vielä korkeammalle. Vola on tietty sitä pienempää mitä harvemmin painotus tehdään mutta mitä harvemmin se tehdään sitä huonommin seurataan kuvitteellista SP2 indeksiä. Yleisesti mitä enemmän rahaa indekseissä sitä enemmän volaa, koska jotenkin tuo tasapainotus pitää hoitaa.
En tiedä onko vola tässä oikea termi. Tarkoitin siis sitä että se vahvistaa yksittäisten firmojen suuntaa oli se sitten ylös tai alas.
Kurssimuutokset tekivät balansoinnin.
Esimerkissäsi A:n paino nousee indeksissä ja B:n laskee. Hetkellä t 50/50 > hetkellä t+1 75/25. Jos rahasto tekisi kauppoja kuten esitit, rahaston painotus muuttuisi vieläkin enemmän.
Edit. korjasin rahaston painotuksen
4 tykkäystä
Totta. LOL. Onpas vähän tyhmä olo. Levelöin itteni unohtamaan kurssimuutosten balanssoinnin. Lienee oikea päivä ostaa vain indeksiä.
2 tykkäystä
Mieleeni juolahti yhtäkkiä muutama kysymys, enkä löytänyt sopivaa aiheketjua, joten laitan kysymykset tänne. Kysymykset koskevat pörssien aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa kauppaa. Käytetään esimerkkinä Fortumia. Kysymyksiä:
-
Kun Helsingin pörssi menee kiinni 18.25 (UTC +2), niin onko tämän jälkeen mahdollista käydä Fortumin osakkeilla kauppaa missään? Jos on, niin missä?
-
Käyvätkö jenkit kauppaa esim. Fortumin osakkeilla heidän oman pörssin aukioloaikojen puitteissa? Vai meneekö homma niin, että osaketta X voi ostaa ainoastaan sen pörssin aukioloaikojen puitteissa, johon yhtiö X on alunperin listautunut.
-
Jos jokaisessa pörssissä voi käydä pörssin omien aukioloaikojen puitteissa kauppaa millä tahansa osakkeella, onko suomalaisen mahdollista käydä kauppaa esim. Fortumin osakkeilla ensiksi Helsingin pörssissä, ja sitten Helsingin pörssi sulkeuduttua klo 18.25 “siirtyä” jenkkien pörssiin ja Suomen ajassa klo 21.00 ostaa vaikka New Yorkin pörssistä Fortumia lisää. Vai saavatko ainoastaan amerikkalaiset itse käydä kauppaa esim NYSE:ssä?
-
Yhtälailla, voimmeko me ostaa esim. Walmartin osakkeita ainoastaan NYSE:n aukioloaikojen puitteissa? Ja jos käyn kauppaa esim. Nordean kautta OST:llä, niin myyntilaidalla on ainoastaan 10kpl osakkeita tarjolla - onko tämä 10kpl kaikki osakkeet, mitä Nordean asiakkaat tarjoavat tällä hetkellä, vai minkä paikan myyntilaita tuo 10kpl on?
-
Heiluvatko osakekurssit ns. reaaliajassa viikonloppuisin, vai määräytyykö kurssin avaustaso viikonlopun jälkeen ainoastaan klo. 9.45 alkavassa avaushuutokaupassa ja tällöin ns. näkee vasta esim viikonloppuna kuultujen uutisten vaikutuksen kurssiin?
En tiedä kuinka hyvin noista kysymyksistä saa koppia, vähän huonosti ehkä muotoiltu. Sijoittamista tullut harrastettua kevyessä määrin jo useampi vuosi, mutta siitä huolimatta heräsi täysin alkeellisen tason kysymyksiä mieleen 
Oppia ikä kaikki, kiitoksia etukäteen vastuksista!
3 tykkäystä
Hirveän hyviä kysymyksiä, mutta pitäisi siirtää toiseen ketjuun, jotta saa asiaankuuluvan näkyvyyden. Mieluummin ennen kuin joku yli-innokas liputtaa pois.
Ehtiikö @Sijoittaja-alokas ? Joku muu?
1 tykkäys
Suositteleen tutustumaan aiheeseen rinnakkaislistatut osakkeet ja ADR:t.
Fortumin osalta
Tuossa on missä voi teoriassa käydä kauppaa. Joka paikan osalta sitten google kertoo markkinan aukioloajat.
OTC tarkoittaa “over the counter” eli ei pörssinoteerausta, kaupankäynti ei niin helppoa kuin noteerattujen kanssa, mutta kyllä, jos kulut ei pelota ja välittäjä tukee jenkki-OTC kauppaa niin teoriassa voi.
Tosin suomessa on myös kai rajoite että yksityshenkilöt eivät saisi omistaa jenkki-ADRää hesa-listatusta lapusta, Nokia-meemisopan aikoihin näitä jengi treidasi kunnes välittäjä puhalsi pelin poikki ja ne joilla oli ADRää kassissa löysi ne konvertoituna hesa-omistukseksi joitain päiviä myöhemmin.
Mitä tulee kursseihin pörssin aukioloajan ulkopuolella, isommat pelaajat (tai no, niiden algoritmit) kyllä koko ajan arvioivat mitä ovat lapusta valmiit maksamaan ja markkinoiden avauksessa huutokauppa määrittelee senhetkisen hinnan, eli laput liikahtavat usein paljon päivien välillä koska maailma ei pysähdy vaikka kauppa onkin seis. Teoriassa jenkki-OTC kauppa hesan sulkeutumisen jälkeen voi osaltaan määrittää seuraavan aamun huutokaupan tasoa, mutta käytännössä riippuu siitä kuinka isoa tuo vaihto jenkeissä on, en ole katsonut koskaan miten paljon jotain Fortumia siellä treidataan, mutta ennustaisin että hyvin vähän.
1 tykkäys
Pörssistä X ostettuja lappuja ei voi helposti myydä toisessa pörssissä. Eli jos ostaa Fortumia Helsingistä, ei sitä voi kurssien liikkuessa myydä muualla kuin Helsingissä. Toki myynneistä voi sopia muuallakin kuin pörssissä, mutta se ei yleensä ole piensijoittajalle vaihtoehto. Eli eri pörsseistä ostetut “Fortumit” ovat tavallaan eri lappuja, vaikka liittyvätkin samaan firmaan.
Ja kuten Jarnis jo vastasi, suomalainen sijoittaja ei voi omistaa suomi-lappuja ADR:n kautta.
Voit ostaa pörssissä X listattua lappua juuri silloin, kun se pörssi on auki (ja välittäjäsi sen sallii). Myynti/ostolaidoilla pitäisi näkyä kaikki ko. markkinapaiakssa kyseisellä lapulla olevat (näkyvissä olevat) toimeksiannot.
Jep, tämä jäi mainitsematta. Teoriassa voisit kyllä siirtää lappusi yhdestä pörssistä toiseen mutta se on niin hidas ja kallis operaatio että se on hyvin teoreettista eikä se ole realismia ns. päiväkaupan kannalta. Käytännössä jos joku näin haluaa tehdä, se toteutetaan lähes aina “myy yhdessä pörssissä, osta toisessa” koska raha siirtyy äärimmäisen paljon helpommin kuin osakkeet.
1 tykkäys
Kiitos vastauksista @Jarnis @Musti ! Eli mikäli ymmärsin oikein, niin käytännössä suomi osakkeiden hinta määräytyy Helsingin pörssissä. Tätä tukee myös huomio, että kuten tuolta investing.com sivustolta nähdään, suurinta osaa suomalaisten (isojen) yritysten osakkeita on mahdollista ostaa reaaliajassa(?) ainoastaan Helsingin pörssistä, ja osaa myös Lontoon pörssistä. Ja käsittääkseni esim. Jenkeistä pystyy suomalaisia osakkeita ostamaan ainoastaan OTC markkinoilta tai sitten juurikin mainitsemianne ADR käyttäen.
Toisaalta tuota aspektia en ihan täysin ymmärrä, jos suomalaisena haluan ostaa esim Nordean palveluiden kautta ulkomaalaista osaketta. Esim. Kiinalaista Lenovoa tai Venäläistä Lukoilia en pysty Nordean kautta ostamaan ollenkaan. Ja sitten vaikka tämmöistä pystyy: Alibaba Group Holding Ltd ADR. Toisaalta “perinteisiä” jenkki osakkeita (Tesla, Microsoft jne.) pystyy ostamaan, mutta osto/myyntilaidat ovat niin pientä luokkaa (50kpl), että eihän tuo voi olla olla NASDAQin koko tarjona/kysyntä (toki jenkkien pörssi vielä kiinni viikonlopulta, mutta sitten toisaalta Milanon pörssistä näitä voi jo ostaa?!).
Tässä taas lisää huomioita ja lisää vaivaannuttavia kysymyksiä joita heräsi. Pahoittelut taasen hieman sekavista kysymyksistä, vaikea pukea näitä sanoiksi, kun kokoajan herää uusia kysymyksiä ja hämmennys kasvaa Ehkä muutenkin hieman epärelevantteja juttuja, mutta toisaalta taas tuntuu, että kyllähän nämä hommat tulisi tietää ja tuntuu aika perusasioilta kuitenkin (ja vähintäänkin mielenkiinnosta nämä haluaisin selville).
Kiitoksia taas etukäteen, jos joku jaksaa rautalangasta näitä vääntää!
Pitää katsoa aina minkä pörssin listalla olevaa lappua katsot ja mitä näet. Esim ulkomaisten pörssien osto-myyntilaidoista todennäköisesti et näe kaikkea dataa koska se on maksullista järjestään - hyvä että näkyy edes reaaliaikainen viimeinen toteutunut kauppa. Rahalla saa sitten parempaa dataa jos sitä tarvitsee johonkin. Piensijoittaja harvemmin tarvitsee.
Moni iso jenkkifirma on listattu myös Milanossa, Amsterdamissa, Frankfurtissa ja/tai Lontoossa. Samaa firmaa nämäkin laput ovat, mutta näissä sivulistauksissa vaihto on pienempää ja hinta voi olla “huonompi” varsinkin silloin kun jenkit ovat vielä kiinni. Ainakin Nordnetillä firman sivu kyllä kertoo selvästi minkä pörssin lappua on kaupan. Ja samasta firmasta on usein monta eri versiota.
Välittäjästä (sinulla Nordea) riippuen pääset eri markkinoille, jota välittäjäsi tukee. Eli Nordea ei esim tue Kiinan markkinaa (kuten ei moni muukaan). Venäjä nyt parhaillaan on no-go zone melkeen kaikille länsimaalaisille. Alibaban osake, jonka näet, on juuri jenkeissä listattu ADR, ja Nordea sallii kyllä normaalisti kaupan yhdysvaltojen pörssissä.
Eli selvitä itsellesi nyt ihan rauhassa nämä eri konseptit.
- Yritys
- Yrityksen pääasiallinen markkinapaikka (esim Nokia on listattu Helsiginssä ja New Yorkissa, Harvia vain Suomessa jne). Tämä on usein sama kuin yrityksen kotipaikka, mutta ei aina.
- Arvopaperi per markkinapaikka. Eri markkinapaikalla kauppaa käydään eri lapuilla. Päälistauspaikkojen ulkopuolella käydään kauppaa ADR.llä ja ties millä muilla versioilla. Maasta ja yhtiöstä riippuen näihin voi kohdistua joitain ehtoja ja rajoitteita. Voluumi (kauppojen määrä) on myös rajusti eri riippuen markkinasta.
Tarjousulaidat / kurssitiedot jne. Jarnis jo selittikin, että nämäkin riippuvat aina markkinapaikasta ja välittäjästä. Voit esim nähdä Nordealta Helsingin pörssin laidat ja reaalihinnat, mutta et taas välttämättä Milanon, jos et siitä erikseen maksa.
Summa summarum: Pitäydy yhtiön päämarkkinapaikalla, jos suinkin mahdollista. Tällöin vältätä parhaiten riskejä, jos et täysin tiedä mitä teet. Lisäksi yhtiöt ajoittavat pörssitiedotteet ym päämarkkinansa mukaan. vaihtoehtoisia kauppapaikkoja käyttäessä voi käydä niin, että jos yritys kertoo lopettavansa toimintansa tai tuplaavansa voittonsa (kärjistetyt esimerkit), ja sinun käyttämäsi markkinapaikka on jo kiinni, etkä voi ostaa etkä myydä.
1 tykkäys
Paina vastaa/lainaa ko. ketjussa ja kun editori on auki selaimen alaosassa, siirry itse sivuilla kaffehuoneeseen ja sitten kun painat kirjoituksen jälkeen alhaalta “vastaa” niin sivu kysyy minne itseasiassa halusit vastata, yhtenä vaihtoehtona on tämä uusi paikka missä olet (kaffehuone)
9 tykkäystä
Moi,
Nyt on elämäntilanne semmonen et tarvii käydä noston puolella. Onko tuossa rahastojen myymisessä mitään muuta kun myydä tarvittava määrä (100%) rahastoja pois, odotella pari päivää ja kotiutella omalle pankkitilille ne rahat? Palveluntarjoana Nordnet. Rahastot Nordnetin indeksirahastoja.
Kiitos avusta!
Moi. Ei muuta - jos plussalla, niin muistaa varailla rahaa veroille, kun sen aika koittaa.
3 tykkäystä
Haluan tietää aika tarkasti mihin lähden mukaan. Mietin välittäjäriskiä. Onko sellaista ja miten eroaa, jos ostaa yksittäisiä osakkeita, rahastoja tai etf-rahastoa vaikka Nordean tai Nordnetin kautta?
Olen saanut sijoitusneuvontaa Nordeassa ja suullisesti kerrottu, että esimerkiksi ulkomaisten rahastojen osuudet ovat turvassa ja “nimissäni” vaikka niiden myyjä eli Nordea ajautuisi konkurssiin.
Nordnetin sijoittajasuojasta kerrotaan tuolla:
Eli salkun käteisvaroille 100 000 euron talletussuoja. Arvopaperien osalta:
"Milloin sinulla on oikeus sijoittajansuojan mukaiseen korvaukseen?
Nordnet on velvollinen pitämään asiakkaiden arvo-osuustileillä olevat arvopaperit
erillään omista varoistaan. Suomalaisten asiakkaiden suomalaiset arvopa- perit
ovat omistajarekisteröity Euroclear Finland Oy:ssä. Ne eivät siten voi sekoittua
Nordnetin omiin varoihin.
Tämä tarkoittaa, että asiakkaiden suomalaiset arvopaperit ovat tunnistettavissa
myös mahdollisessa konkurssitilanteessa ja että olet oikeutettu koko arvopaperiomaisuuteesi.
Jos Nordnet ei konkurssitilanteessa kykenisi luovuttamaan asiakkaiden
arvopapereita, koska niitä ei pystyttäisi erittelemään, olet oikeutettu
sijoittajansuojan mukaiseen korvaukseen. Korvaus lasketaan tällöin
arvopapereiden markkina-arvosta konkurssihetkellä. Jos tili on avattu yhden
tai useam- man henkilön nimiin, kukin henkilö otetaan huomioon erikseen.
Sijoittajansuoja on enimmillään 250 000 Ruotsin kruunua asiakasta kohti.
Mitä sijoittajansuoja pitää sisällään?
Sijoittajansuoja kattaa rahoitusinstrumentit (arvopaperit): mm. osakkeet, joukko- ja
vaihtovelkakirjalainat ja erilaiset johdannaiset kuten optiot ja termiinit."
Eli Nordnetissa suomalaisen asiakkaan suomalaiset arvopaperit suojassa, jos pystytään selvittämään kuka omisti ja mitä omisti. Jollei, niin 250 000 kruunun maksimikorvaus.
Entä Nordnetin kautta ostetut vaikka ulkomaiset etf-osuudet? Ne eivät oletettavasti ole suomalaisia arvopapereita. Mikä niiden kohtalo olisi, jos välittäjä “häviäisi”?
1 tykkäys
Mitä työkaluja on kilpailija-analyysiin? Ite haluaisin verrata vaikka 10 firman tilinpäätöstä toisiinsa. Lukujen kaivaminen manuaalisesri per tilinpäätös tuntuu turhalta. Varmaan joku työkalu osaa mulle tuottaa taulukon jossa nämä luvut valmiina?
1 tykkäys
voiko tappiollisen ost:n sulkea ja vähentää tappiot sijotusasunnon vuokratuotosta?
Onko OST- ja AOT-sijoituksilla missään skenaariossa FIFO voimassa toisiinsa nähden?
Kysymys oli varmaan väärin muotoiltu, niin otan vielä kuvitteellisen esimerkin:
“Kaverilla” on @15€ hintaan ostettuja kamuxja AOT:llä iso pino. Hän ajatteli holdata niitä maailmantappiin asti. Sama “kaveri” avasi tänään OSTin, ja ajatteli ostaa sinne Kamux-position, jota saattaa veivailla edestakaisin useampaankin kertaan. Vaikuttaako AOT:n position hankintahinta missää skenariossa OSTin veivien verokohteluun FIFO-periaatteela siis?
Olen OSTin “säännöt lukenut ja hyväksynyt”, ja ymmärtäisin että ei vaikuta, mutta olisin kiitollinen jos joku vielä vahvistaisi asian.