Hesari on yrittänyt uutisoida samaa, en tiedä onko tämä sitten riittävän lähellä tuota “kuin 12-vuotiaalle”.
2 tykkäystä
Tässä vielä linkki (käsittääkseni) alkuperäiseen Reutersin kirjoitukseen, jota HS referoi.
1 tykkäys
Alkuperäinen BISin raportti on myös luettavissa. Asiaa käsitellään PDF-sivuilla 76-81.
Aihetta on käsitelty myös Finanssisektori-ketjussa. Se keskustelu on ehkä turhan teknistä 12-vuotiaan tasoa ajatellen mutta voi silti olla kiinnostavaa.
Lyhyesti: kyse on lähinnä keskuspankin toimintaa vaikeuttavasta asiasta joka lisää riskiä Fedin virheeseen akuutissa kriisitilanteessa. Ei vaikuta yksittäisten yhtiöiden asemaaan juurikaan.
2 tykkäystä
Millaisia näkemyksiä Intian pörssistä sijoituskohteena?
Demograafiset rakenteet on ainakin kunnossa mutta toisaalta arvostustasot vaikuttaa vieläkin indeksitasolla melko kalliilta vaikka tulleet reilusti alas (36 → 24) ja P/B nyt 3.3
1 tykkäys
Kun perustaa sijoitusyhtiön niin voiko sijoitusyhtiön varoja sijoittaa käytännössä missä tahansa pörssissä? Osaan kun ei taida pystyä yrityksen nimillä tekemään tiliä niin voiko tehdä tilin vain omiin nimiin kunhan siirtää varat sijoitusyhtiön pankkitililtä pörssiin ja toisinpäin vai lasketaanko tämä silloin henk. koht sijoittamisena?
1 tykkäys
Hei @kapteeni_indeksi, kiinnostaisi mitä kautta ostit, jonkun rahaston/ETF:n? Itsekin olen miettinyt US bondeihin sijoittamista, mutta en ole törmännyt mihinkään erityisen selkeään ostokohteeseen.
1 tykkäys
Hei! Mukavaa (ja toivottavasti sinulle ei erityisen tuhoisaa) että sijoitukseni kiinnostavat!
Olen ostanut Nordnetin kautta seuraavia etf:iä:
-US Treasury 20+ v bondit: iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF
-Euroalueen 25+ v bondit: Xtrackers II Eurozone Government Bond 25+ UCITS ETF 1C
Tuon US Treasury bondi-etf:n kanssa on se ongelma, että se on tulosta ulos jakava ja täten verotehoton. Oma sijoituskeissini tässä nojaa kuitenkin mahdolliseen arvonnousuun inflaation laskiessa ja toisaalta taantumasuojana toimimiseen (säilyttää mahdollisesti arvoa yleistä osakemarkkinaa paremmin jos vakava taantuma tulee). En ostaisi tätä kuukausisäästäen pitkäaikaisesti.
3 tykkäystä
Lasketaanko verottoman tonnin myyntiin kaupankäyntikulut? Jos möisin alla olevilla spekseillä eikä ole muita myyntejä koko vuonna. Ehkä tyhmä kysymys, mutta onko verottajan näkökulmasta kokonaissumma tässä tapauksessa 999,07 + 15 = 1014,07 e?
2 tykkäystä
Kaupankäyntikuluja ei tässä huomioida, vaan verottaja katsoo luovutuksen suuruutta. Toisin kuin voisi kysymyksestäsi ymmärtää, se on esimerkissäsi 999,07 €, josta vielä vähennetään 15 € kuluja ennen kuin se tilillesi maksetaan.
8 tykkäystä
Mitäköjän tapahtui tänään loppuhuutarissa? Harvia oli muutaman hetken yli 24,50e:n tasolla tuhansien lappujen laidoilla, kunnes normalisoitui.
Voisi mennä osakesäästötili ketjun puolelle, mutta kysytään täällä. Minulla on siis luovutusvoittoja myydyistä osakkeista tämän vuoden puolelta, mutta samaan aikaan löytyy tappiolla oleva osakesäästötili. Osakesäästötilin sulkemista siis pohdin.
Danske bankin sivuilla kuitenkin lukee näin: “Mahdollisen luovutustappion realisoiminen sopimuksen lopettamalla ja uuden avaamalla voidaan verottajan näkökulmasta tulkita verotuksen välttämiseksi eikä näin olla luovutustappiota saisi hyväksytyksi verotuksessa.”
Kannattaako osakesäästötiliä siis sulkea ja jos suljen, niin millon sellaisen uskaltaisi avata uudelleen. Kiitos vastaajille jo etukäteen.
Jos yleisesti verottaja (tai tarkemmin ottaen oikeuskäytäntö KHO:n linjaamana) katsoo, että saman assetin voi seuraavana päivänä hankkia takaisin ja tappiot saa hyödyntää, tuntuisi erikoiselta, jos ost:a koskisi jokin tiukempi tulkinta. Juristi en ole.
4 tykkäystä
Lasketaanko osakkeiden alle 1000 € verottomiin myynteihin mukaan myös autokatososakkeet? Olen siis myynyt autokatososakkeen tänä vuonna, joten voiko osakkeiden alle 1000 € verottoman myynnin silti hyödyntää?
1 tykkäys
Kyllä lasketaan mukaan. Lähtökohtaisesti kaikki omaisuuden luovutukset, ei siis pelkät osakkeet.
4 tykkäystä
Onko missään mahdollista saada kiinni tuota euribor 12kk 3,2% korkoa. Katselin että yritysten overnight money market fund antaisi noin 1,8% tällä hetkellä joka sama kuin 1vk euribor. Noin 2 vuotiset yrityslainat maksaa 3,5%, mutta 2 vuoden maturiteetti sisältää jo korkoriskiä, jos inflaatio ei rauhoitu. Hiukan turhan alhaisia nämä lyhyet korot vielä täällä eurolandiassa. Jenkkien 4,5% 6kk maturiteetillä on jo kova.
Joulunvieton ja kinkunsyönnin lomassa olen tutkinut ADP:n osaketta potentiaalisena ostokohteena.
Samat kysymykset käyvät varmaankin yleisemmälläkin tasolla, mutta käytän sitä nyt esimerkkinä. Tarkoituksena on tutkailla, että onko ADP:n kasvu ollut kannattavaa (omistaja-arvoa kasvattavaa) vai onko omistaja-arvoa tuhottu.
Toivoisin, että joku osaavampi vääntäisi vähän rautalankaa.
ADP:n ROE on vakuuttava.
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ttm 2023e 2024e 2025e
22.1% 24.3% 25.0% 22.1% 20.9% 22.7% 22.7% 22.7% 30.2% 33.3% 43.6% 46.8% 42.5% 42.9% 45.8% 91.4% 117.5% 104% 89.8% 86.2%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI):
2018 2019 2020 2021 2022
24.28% 24.76% 27.29% 26.38% 39.74%
ROIC:
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ttm
4.4% 18.9% 20.5% 17.8% 16.9% 18.4% 18.5% 18.6% 23.9% 19.6% 24.3% 25.4% 25.8% 28.2% 24.8% 38.1% 7.3%
Ttm ROIC on yllättäen dropannut verrattuna aiempaan.
Viimeisen 12 kk tilikauden (6/22 päättynyt) EBIT oli 3 886 M ja maksetut verot 855,2 M. Sijoitettu pääoma keskimäärin oli 7 513,7M, ja tästä laskettu NOPAT/SiPo = 0,403 eli 40,3%? Tulos eroaa hieman yllä olevasta, mutta on aika lähellä.
Sitten vielä Q1 (eli heinä-syyskuu):
EBIT 1010 M, verot 231 M, sijoitettu pääoma 6/22 6 348,8 M ja 9/22 5 731,7 M → NOPAT/SiPo → (1010 - 231) / 6 040,25 → 12,9 %. Edelleen siis ok lukema mielestäni, vaikka onkin pudonnut aiemmasta. Tuossa jakajassa on siis jakson alun ja lopun keskiarvo.
Sijoitetun pääoman määrä on laskussa:
2022: 6 348,8 M
2021: 8 678,6 M
2020: 7 770,4 M
2019: 7 664,1 M
Pitäisikö tästä olla huolissaan tai mitä se kertoo?
Ja vielä RONIC (viimeisin heinä-syyskuun neljännes)
RONIC = (NOPAT Q1’23 - NOPAT Q4’22) / (SiPo Q1’23 - SiPo Q4’22) = ((1010-231)-(803,3-177,9)) / (6040-6764) = -0,21 eli selvästi negatiivinen?
Tarkoittaako tämä, että uudet investoinnit tuhoavat arvoa? Ja kun tarkastelujakson on 3 kk, niin jos sen haluaisi annualisoida, niin se pitäisi vielä kertoa neljällä?
Toisaalta sitten rivi ”cash used for investing activities” on kasvanut selvästi, joten ehkä siellä on tehty jotain investointeja, jotka eivät (vielä) ole tuottaneet ja laskee sen takia RONICia?
Ja vielä tuosta sijoitetun pääoman laskemisesta: Stockholders’ equity oli 6/22 3 225,3 M. Jos siihen lisätään korolliset velat 136M (lyhytaikainen) ja 3 358 M (pitkäaikainen), saadaan 6 719 M sijoitetuksi pääomaksi? Mikä on eri kuin Yahoo Financen ilmoittama 6348,8 M? Jos tuosta vähentää käyttöpääoman (negatiivinen 353,8 M), saadaan 6 365,2 M, mikä on lähes sama kuin yllä. Mutta onko tuo nyt oikein laskettu?
Pää hajoaa 
eri paikoissa on vielä vähän eri luvut. Saiko kukaan kiinni selostuksestani?
En ole juurikaan perehtynyt aiemmin näihin kovin syvällisesti, joka varmaan näkyykin epämääräisestä selityksestäni.
Luvut on poimittu osarista, Yahoo Financesta ja roic.ai:sta.
Leikin vielä vähän DCF-laskelman kanssa. ADP on edelleen tässä harjoitusesimerkkinä. ADP:n tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä 11-13 % p.a. EPS:n kasvu. Liikevaihdon kasvulle ohjeistus on 7-8 %, joten tuloksen pitäisi kasvaa lähivuosina liikevaihtoa nopeammin. ADP:n osinkotuotto on n. 2 %, minkä lisäksi osakemäärä laskee omien ostojen ja mitätöinnin seurauksena n. 1 % vuosivauhtia.
Laitetaan DCF-laskelmaan 12 % EPS:n vuosikasvu seuraavalle 10 vuodelle ja sen jälkeen oletetaan kasvun olevan suunnilleen inflaation tahdissa, 2 % vuodessa.
DCF-arvoksi saadaan 8% tuottovaatimuksella (WACC) 265 dollaria (osakkeen hinta on nyt 241 dollaria), josta TERM-jakson osuus on 176 $.
Jos tuottovaatimus nostetaan 10 %:iin, laskee DCF-arvo 190 dollariin. Vaikuttaako tämä oikein lasketulta? Ja pitäisikö tuo todennäköisesti laskeva osakemäärä huomioida DCF:ssä? 
2 tykkäystä
Kannattaa lukea tuon Automatic Data Processingin vuosikertomus, sieltä saa lisätietoja mitä firma tekee ja mitä luvut merkitsevät. Yhtiö ei ole ihan helpoin analysoitava. Taseen omavaraisuusaste oli tilikauden päätteeksi 5,1 %. Tulos on kasvanut, mutta laajan tuloksen erissä on realisoimattomia arvonlaskuja arvopapereissa, jotka vetävät omaa pääomaa alaspäin. Kassavirtalaskelmassa on isoja eriä arvopapereiden hankintoja. Yhtiöllä on siis vakuutusyhtiömäisesti jonkinlainen “floatti” asiakkaiden varoja sijoitettavana. Näitä tuottolukuja kannattaa peilata tätä seikkaa vasten.
Yleisesti voi sanoa, että jos tasetta on vivutettu niin kaikki pääoman tuotot näyttää hyvältä. Yhtiön Return on Assets (ROA) eli nettotulos jaettuna taseen loppusummalla oli 5,3 % eli varsin tavanomainen. Tämän perusteella yhtiöllä ei näytä olevan erityistä kilpailuetua. Ideaalitilanne olisi yhtiö, joka pystyy allokoimaan kasvavia pääomia bisnekseen erinomaisella tuotolla.
Sekavissa tilanteissa kannattaa keskittyä perusasioihin: minkälaista vapaata kassavirtaa yritys tekee? Kun yhtiö kasvaa, kasvaako se osakeanneilla, velkaantumalla vai tulorahoituksella? Miten vapaa kassavirta allokoidaan? Tämä on sellainen sokea piste, koska voi olla että vapaat kassavirrat on hyviä mutta ne kaikki hassataan omien osakkeiden takaisinostoihin korkeilla arvostustasoilla. Omien osakkeiden takaisinoston funktio on kasvattaa yhtiöön jääneiden omistajien osuutta tulevista kassavirroista, joten toivottavaa on, että nämä vapaat kassavirrat ovat kasvussa.
Tämän voi laskea niin että osinko on alussa 1,74 %, kassavirran kasvu investointien seurauksena kasvaisi 7,5 % ja osakemäärän vähentymisestä johtuva kerroin on 0,99^-1 = 1,01. Viiden vuoden päästä näillä oletuksilla osinko olisi 1,74 % * (1,075 * 0,99^-1)^5 = 2,62 % nykyhinnalle laskettuna.
4 tykkäystä
Hyvä vastaus, kiitos!
Joo, huomasin myös nuo realisoitumattomat arvonlaskut laskelmassa. Loogista tosiaan, että se vaikuttaa omaan pääomaan. ADP tosiaan sijoittaa asiakkaiden (veroja varten) olevia varoja.
ADP:n kassavirta per osake:
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ttm
1.77 2.89 2.60 2.91 2.89 3.41 2.68 3.04 3.32 3.23 3.70 4.64 4.88 5.59 6.07 6.08 7.73
Pitkäaikainen velka (M):
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ttm
44 52 43 40 34 17 15 12 9 2008 2002 2002 2002 1347 3328 3358 3336
Vastaavalla aikavälillä osakemäärä on vähentynyt 550 miljoonasta 417 miljoonaan.
Pitkäaikaisesta velasta (yht. 3000 M) 1/3 erääntyy v. 2025, 1/3 v. 2028 ja loput v. 2030.
Vapaa kassavirta on jaettu käytännössä omistajille sekä osinkoina että omien ostoina, useasti enemmänkin. Pelkät osingot ovat n. 40-60 % tuloksesta. Viime vuonna osinkoa jaettiin n. 56 % nettotuloksesta.
Voitonjaon osuus (osingot ja omien ostot) nettotuloksesta:
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 ttm
207% 120% 92% 99% 100% 89% 112% 107% 158% 142% 136% 100% 105% 103% 114% 143% 108%
ADP:tä on “aina” hinnoiteltu sellaisilla kertomilla, että osake on näyttänyt kalliilta. Jotain kuitenkin tekevät oikein kun yhtiötä hinnoitellaan korkeilla kertoimilla läpi aikojen. Ei ehkä ihan helpoin analysoitava tosiaan.
Lisäkommentit ovat edelleen tervetulleita tai jos tuossa laskelmissani on jotain selviä virheitä niin saa toki korjata!
-Itse päädyin saman dilemman vuoksi yrityskorko-rahastoon, on nyt parin kk ajan pyörinyt +/- samoissa kun laitoin, koska korkojen laskua välillä arveltiin, mutta nyt ihan viime aikoina on EKP:n puheet nostattaneet korkoja taas. Rahaston arvohan menee korkojen suhteen vastakkaiseen suuntaan kertoimella noin x4. Mutta lähinnä, laitoin parkkiin tuonne odottamaan tilanteen selkiytymistä ja talletuskorkojen mahdollista nousua. Jos eivät nouse ja kääntyvät laskuun, niin silloin korkorahasto taasen tuottaa hyvin.
USA korkoihin sijoittamista en ymmärrä koska viimeisen 12kk aikana taala ja euro kurssi on vaihdellut yli 20% vaihteluvälillä, eli USA korkorahasto on eurosijoittajalle lähinnä kokonaa ‘valuuttarahasto-sijoitus’.
Korkorahasto johon sijoitin on menettänyt tänä vuonna nopeaan tahtiin kaikki edellisten 9 vuoden tuotot kokonaan, eli pitäisi jo olla pohjilla ja “halpaa” nyt, ainakin luulo niin…
1 tykkäys
Kysyn nyt täällä ketjussa suoraan liittyen AOT ja OST. Olen siis vasta alle 20-vuotias, joten sijoitusteni päämäärä on vuosien päässä. Ehkä 15-20 vuoden päästä elän jo salkkuni varassa tai ehkä vasta pidemmän ajan päästä, mutta se ei ole se pointti. Ostan tällä hetkellä siis vain suomalaisia osakkeita pidempään pitoon, ja ne ovat enemmistöltään osinkolappuja. Kannataako nämä olla siellä osakesäästötilillä sen väh. 10-15 vuotta kerryttämässä sitä korkoa korolle- ilmiötä, vai onko järkevämpää se aot. En ole ost:lta kuitenkaan rahoja pois nostamasta missään vaiheessa.
Onko siis ehkä järkevämpää ladata ost täyteen, ja kasvattaa sitä osingoilla ja myöhemmin myös kasvuosakkeilla, vai kannattaako myös aot:llä kasvattaa osakkeiden osuutta?
Aot:llä olen tehnyt lyhyempiä kauppoja Suomi-osakkeilla, ja sitten käyttänyt voitot vaikkapa muuhun elämiseen, ja sijoittanut alkuperäiset rahat uudelleen vaikka ost:lle. Aot:llä omistan myös rahastoja.
Haluaisin kuulla kokeneempien sijoittajien mielipiteitä siitä, mikä on pitkällä aikavälillä ”järkevämpää”. Kiitos jo etukäteen 
Mainittakoon vielä se, että sijoitusteni kokonaisarvo on tällä hetkellä n. 6k, ja töiden avulla se nousee ennen kesää viisinumeroiseksi. Mietin juuri, että vaikuttaako salkun suuruus siihen, kumpi tili on järkevämpi.
2 tykkäystä