Onko kokemuksia muilla tällaisesta. Kryptot jumissa palveluntarjoajalla, eivät suostu / pysty kertomaan onko rahat valuutat hävitty, eivätkä myöskään osaa sanoa milloin ja mikä osa varoista palautetaan… Nosto tehty siis näistä viime vuoden puolella jo… Hyväksyykö verottaja jos nämä ilmoitan tappioksi? Oma kutina on, että varoja ei palaudu ollenkaan ja “selvitys” kestänee useita vuosia, jos siis ratkeaa koskaan. Mitä tekisitte?
1 tykkäys
Toivottavasti kyseessä ei ole Coinmotionin korkotili?
Kryptovaluuttoihin sijoittaessa tulee olla kuitenkin tarkkana, sillä Verohallinnon mukaan virtuaalivaluuttaan kohdistuva menetys ei ole rinnastettavissa vähennyskelpoiseen luovutustappioon. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutat eivät ole arvopapereita.
1 tykkäys
Copy-pastaan Vanerihandsin linkin takaa oleellisen lisäyksen:
Koska kryptovaluutat nähdään verotuksellisesta näkökulmasta omaisuusluokkana, on kryptojen kaupasta, vaihdosta tai muusta luovutuksesta syntyneet luovutustappiot vähennyskelpoisia, eli ne voidaan vähentää verovuonna kertyneestä veronalaisesta tulosta.
Kryptovaluuttoihin sijoittaessa tulee olla kuitenkin tarkkana, sillä Verohallinnon mukaan virtuaalivaluuttaan kohdistuva menetys ei ole rinnastettavissa vähennyskelpoiseen luovutustappioon. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutat eivät ole arvopapereita.
Eli oma ymmärrykseni on, että jos et saa sille myyntihintaa, et oikein voi sitä verottajalle vähennyksenä ilmoittaa. Vähän
Verottajan kattavampi, mutta byrokraattisemmalla kielellä kirjoitettu versio täällä: Virtuaalivaluuttojen verotus - vero.fi
Laajemminkin ajatellen, esim osakkeiden kanssa, konkurssipesänhoitajan tai vastaavan pitää yleensä todeta, ettei rahoja ole tulossa, ennenkuin verottaja tämän hyväksyy. Eli selitys “ne on kanissa tuolla, saattaa olla olemassa tai ei” ei käsittääkseni kelpaa millekään omaisuuslajille vähennyksen perusteeksi.
1 tykkäys
Coinmotion / Tesseract kyseessä. Eli rahat hävitty ja mitään tietoa ei luultavammin saa asiasta, eikä näitä voi ilmoittaa tappioiksi. Hieno homma.
1 tykkäys
Nämä kaksi mainitsemaani osaketta on jenkeissä listattu mallilla ADR, mutta nämä kaksi maata eivät näyttäisi olevan jenkkien “tax treaty”-listalla ja koska minulla ei ole syvällistä tietoa näistä teknisyyksistä niin oletus on että lähdemaa perii veroja.
Kuva: Fidelity
1 tykkäys
Jos yhtiö ei itse raportoi RONICia ulospäin, saako sijoittaja itse laskettua sitä järkevällä tarkkuudella?
Eli ongelmana se ettei sijoittaja usein voi tietää kuinka suuri osa tuloksen muutoksesta johtuu uusista investoinneista ja kuinka paljon vanhojen kehityksestä, varsinkin jos tuloksen muutos on suhteellisen pieni.
Eli jos yhtiö X raportoi yhden segmentin alla koko tuloksen ja se olkoon yhteensä vaikka 100 rahaa. Jos vanha liiketoiminta on kuitenkin taantuvaa ja se laskee 2,5 rahaa vuosittain, mutta uusi liiketoiminta tuottaa 5 rahaa (nettomuutos 2,5 rahaa). Jos tämä 5 rahan tuloskasvu saataisiin aikaan vaikka 25 rahan investoinneilla, niin oikea RONIC olisi 20%, kun taas se mitä sijoittaja täysin mekaanisesti laskisi olisi “vain” 10%.
Boreo ja muut sarjayhdistelijät taitaa pääsääntöisesti verrattain hyvin raportoida myös miten ostetut kohteet on kehittyneet, joten RONICin saa tarkasti laskettuakin. Mutta onko tämä mitenkään käyttökelpoinen perinteikkäämpiä investointeja (joilla ei kuitenkaan kauheata ramp-up vaihetta) tai yritysostoja arvioitaessa, jos yhtiö ei itse raportoi tarpeeksi yksityiskohtaisesti?
2 tykkäystä
Amatööri kysymys osakesäästötilistä ja arvo-osuustilistä.
Tiedän että osakesäästötilejä saa olla vain yksi mutta voiko arvo-osuustilejä olla useampia? Entäs jos omistan OST:n OP pankissa ja haluaisin avata arvo-osuustilin nordnetissä tai mandatinissa. Tuleeko tämmöisestä ongelmia?
AOT voi olla rajaton määrä samoissa ja eri pankeissa.
Tästä riippumatta sinulla saa olla korkeintaan yksi OST ylipäätään.
11 tykkäystä
Onkos muilla ollut tänään ongelmia Nordean kanssa, kun en pysty Investorin kautta käymään kauppaa ollenkaan? Tämän kanssa nyt olevan ongelmia vähän harva se kuukausi, mutta yleensä siitä on ilmoitus Nordean itsensäkin puolesta.
Ihan ongelmitta mulla on sujunut, kolme kauppaa tänään tehnyt.
1 tykkäys
Mobiiliversio iPadissa oli kaputt, ensin hävisi tilien saldot ja myyntinapit, sitten näytti white screenia. Tietokoneella (Win) kun meni verkkopankkiin/Investoriin, hyvin sujui kaupat. Kannattaa siis kokeeksi vaihtaa laitetta. Aina sekään ei ole auttanut.
1 tykkäys
Onko muilla käynyt tänään että ostanut Nordean osakkeita OST:lle päivällä ja saman päivän iltana osakkeet kadonnut ja palautettu rahaa(hiukan vähemmän kuin maksoin). Sijoitus alustana toimii OP.
Pieni mielipidekyssäri 
Omistan nordnetin Suomirahastoa ja nyt olen alkanut miettimään sen ”tarpeellisuutta”. Omistan useampia
Suomifirmoja OST:lla ja sitä kautta kattausta tänne sellaisella tavalla kuin tykkään. Tuossa rahastossa on monta firmaa mitä en omista, joten liian isoa painoa yhteen ei kuitenkaan tule. Tuo on vain jäänyt ns. aloitusajalta. Lisäilin tuossa isossa dipissä myös kylläkin lisää, mutta muuten ei nää niin isoa sijoitusta kuin muut rahastot.
Miten muut ovat tehneet tämmöisen suhteen? Onko tullut myytyä / vähennettyä x maan rahastoa ”turhuuden / painon” takia?
Voisin pistää aluksi nyt sillä tämän vuoden vapaalla tonnilla lihoiksi ja laittaa sillä vähennyksellä esim. suoriin Suomilappuihin.
1 tykkäys
Tyttären salkussa rahastoja käytetään pikkusummien säästämiseen ja kasvattamiseen. Niitä myös myydään mikäli näkemys ko. rahaston kehityksestä muuttuu. Kun rahastoissa oleva summa on kasvanut sopivaksi ja jonkin osakkeen kurssitaso on houkutteleva, niin rahasto(t) vaihdetaan suoraksi sijoitukseksi. Rahastot siis ovat osa kokonaisuudesta ja yhtä lailla kauppatavaraa kuin suorat osakesijoituksetkin.
3 tykkäystä
Omalla kohdalla just Suomirahaston kanssa tuli maakohtaista ylipainoa suorien osakeostojen takia.
Päädyin siihen että en tee lisäyksiä rahastoon, paino pikkuhiljaa tippuu sen osalta kun ostelen muita maita.
1 tykkäys
Onko netissa jossain fiksua lainalaskuria joka näyttää graafina annuiteettilainan pääoman lyhentymisen ja koron? Ja kokonaisuutena koron osuuden. Voisi vähän haarukoida mitä kannattaa tehdä tässä vaiheessa korkomaailmaa. Vai pitääkö laskuri rakentaa itse exceliin.
Monissa ketjuissa on tullut vastaan sitä, että nyt maksetaan lainoja pois koska ”korkotuotto” alkaa olla hyvä. Itsekin haarukoin sitä nyt kun kaikkea käteistä ei vaan tule laitettua pörssiin niin kannattaisko maksaa extraa lainaa pois. Tai ainahan se kannatta maksaa, mutta sitten loppuu käteinen romahdusta odotellessa.
Esim mitä käy koron osuudelle jos maksaakin puolet lainasta pois heti…
Edit. Onhan netissä, heti ainakin tämä on aika kattava vaikka ei graafia piirräkkään.
1 tykkäys
Kelpaisiko tämä?
Lainan takaisinmaksussa tuotto on toki säästetty korko, mutta jos korko vaihtelee niin tuotto vaihtelee myös. Tämä vastaa vähän osaketta siinä että firma voi tehdä eri tuloksen ja maksaa eri määrän osinkoa vuosittain. Laskurit olettaa että korko pysyy koko laina-ajan samana. Jos korko on vaikkapa 3,50 %, 3,80 %, 3,30 %, 2,80 %, 2,4 % vuosittain niin ylimääräisen lainanlyhennyksen tuotto on nämä. Lainan takaisinmaksuun käytettyjä varoja ei saa “takaisin” (eiväthän ne sinun olekaan), mutta mahdollisesti tulevaisuudessa vakuutta vastaan voi nostaa lisää lainaa.
Tietääkö kukaan mistä näkee eri pörssien kokonaisvaihto / päivä ? Esim toimialoittain tai pörssi listoin. Ohuella vaihdolla laketellaan nyt kuitenkin…
Onko kellään muulla OP:saa new York mortage trustia? Onko teillä reverse split jo ok? En ole saanut kysymykseeni sieltä vastausta ja tuo seilaa 0€ ja 200€ välillä.
Muistelen että Nordnetissä pystyi jotenkin kieltämään omien osakkeideni lainaamisen shorttaukseen, miten ja missä sen pystyi kieltämään?