Hyväksymisellä ja hylkäämisellä on merkitystä vain siltä osin että meneekö tarjous läpi. Jos tarpeeksi suuri määrä (olikohan 90%?) hyväksyy, ostaja lunastaa loputkin. Eli sillä ei edes ole merkitystä piensijoittajan lappumäärillä että hyväksyykö vai ei. Jos lappuja on salkussa kun ostotarjous toteutuu, ne vaihtuvat rahaksi tarjottuun hintaan. Moni tosin myy pois viimeisinä hetkinä että saa rahat heti käyttöön muualle vs. että odottelee (viikkoja tms.) että osto prosessoidaan ja rahat ilmestyvät. Yleensä kun tuo ero markkinahinnan ja ostotarjouksen hinnan välillä muuttuu olemattomaksi mitä lähempänä viimeistä päivää ollaan - juuri koska joku muukin laskee että tästä voisi saada “ilmaiseksi” viisi senttiä per lappu, jonka jälkeen kohta se on neljä senttiä, sitten kolme…
Bongasin joku aika sitten tälläisen Location — Langia Funds ruotsalaisen avaruuteen keskittyvän rahastotuotteen. Heidän sivuillaan mainitaan että suomessa Nordnet hoitaa hommat. En kuitenkaan löydä ko. tuotetta katalogista. Onko kellään tietoa kuinka tämmöistä tuotetta voi ostaa? Pitääkö soitella jonnekkin vaihteeseen yms?
Yritin eilen tehdä ostotoimeksiantoa Nordnetissa Voxturista siinä kuitenkaan onnistumatta. Eteeni ilmestyi vain teksti “Jos toimeksiantosi ei näy toimeksiantolistalla, ota yhteyttä asiakaspalveluumme”
Mahtaako tämä olla jokin yleinen virhe tai teenkö itse jotain väärin. Osaisikohan täältä joku mahdollisesti saman ongelman kohdannut auttaa? Vai olenko vain yhteydessä asiakaspalveluun.
Millaisena ajatuksena näette pankkiyhtiöiden omistamisen hedgenä asuntolainan koronnousuja vastaan?
Tästä vaihtoehdosta ei paljoa puhuta kun pohditaan korkosuojausta, mutta itse näen tämän varteenotettavana vaihtoehtona jos joka tapauksessa aikoo olla osakkeissa mukana. Vai missaanko jotain?
Pankit tekevät enemmän tulosta kun korot nousevat, mutta vastaavasti velallinen jolla on vaihtuvakorkoinen laina joutuu maksamaan lainastaan enemmän korkoja. Tässä mielessä pankkiosakkeet toimivat hedgenä korkoriskiä vastaan. Korkoja yleensä nostetaan kuitenkin sen takia, että talous on ylikuumentunut. Pankeilla on taseessaan paljon asuntolainoja, joten jos asuntomarkkinoilla nähtäisiin hintojen romahdus, tämä olisi huono juttu sekä asuntovelalliselle että pankille. Näinhän kävi finanssikriisissä. Ostamalla pankkiosakkeita asuntovelallisena siis tavallaan otat tuplariskin asuntomarkkinoiden hyvän kehityksen puolesta.
Onko kokemuksia muilla tällaisesta. Kryptot jumissa palveluntarjoajalla, eivät suostu / pysty kertomaan onko rahat valuutat hävitty, eivätkä myöskään osaa sanoa milloin ja mikä osa varoista palautetaan… Nosto tehty siis näistä viime vuoden puolella jo… Hyväksyykö verottaja jos nämä ilmoitan tappioksi? Oma kutina on, että varoja ei palaudu ollenkaan ja “selvitys” kestänee useita vuosia, jos siis ratkeaa koskaan. Mitä tekisitte?
Toivottavasti kyseessä ei ole Coinmotionin korkotili?
Kryptovaluuttoihin sijoittaessa tulee olla kuitenkin tarkkana, sillä Verohallinnon mukaan virtuaalivaluuttaan kohdistuva menetys ei ole rinnastettavissa vähennyskelpoiseen luovutustappioon. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutat eivät ole arvopapereita.
Copy-pastaan Vanerihandsin linkin takaa oleellisen lisäyksen:
Koska kryptovaluutat nähdään verotuksellisesta näkökulmasta omaisuusluokkana, on kryptojen kaupasta, vaihdosta tai muusta luovutuksesta syntyneet luovutustappiot vähennyskelpoisia, eli ne voidaan vähentää verovuonna kertyneestä veronalaisesta tulosta.
Kryptovaluuttoihin sijoittaessa tulee olla kuitenkin tarkkana, sillä Verohallinnon mukaan virtuaalivaluuttaan kohdistuva menetys ei ole rinnastettavissa vähennyskelpoiseen luovutustappioon. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että Verohallinnon mukaan virtuaalivaluutat eivät ole arvopapereita.
Eli oma ymmärrykseni on, että jos et saa sille myyntihintaa, et oikein voi sitä verottajalle vähennyksenä ilmoittaa. Vähän
Verottajan kattavampi, mutta byrokraattisemmalla kielellä kirjoitettu versio täällä: Virtuaalivaluuttojen verotus - vero.fi
Laajemminkin ajatellen, esim osakkeiden kanssa, konkurssipesänhoitajan tai vastaavan pitää yleensä todeta, ettei rahoja ole tulossa, ennenkuin verottaja tämän hyväksyy. Eli selitys “ne on kanissa tuolla, saattaa olla olemassa tai ei” ei käsittääkseni kelpaa millekään omaisuuslajille vähennyksen perusteeksi.
Coinmotion / Tesseract kyseessä. Eli rahat hävitty ja mitään tietoa ei luultavammin saa asiasta, eikä näitä voi ilmoittaa tappioiksi. Hieno homma.
Nämä kaksi mainitsemaani osaketta on jenkeissä listattu mallilla ADR, mutta nämä kaksi maata eivät näyttäisi olevan jenkkien “tax treaty”-listalla ja koska minulla ei ole syvällistä tietoa näistä teknisyyksistä niin oletus on että lähdemaa perii veroja.
Kuva: Fidelity
Jos yhtiö ei itse raportoi RONICia ulospäin, saako sijoittaja itse laskettua sitä järkevällä tarkkuudella?
Eli ongelmana se ettei sijoittaja usein voi tietää kuinka suuri osa tuloksen muutoksesta johtuu uusista investoinneista ja kuinka paljon vanhojen kehityksestä, varsinkin jos tuloksen muutos on suhteellisen pieni.
Eli jos yhtiö X raportoi yhden segmentin alla koko tuloksen ja se olkoon yhteensä vaikka 100 rahaa. Jos vanha liiketoiminta on kuitenkin taantuvaa ja se laskee 2,5 rahaa vuosittain, mutta uusi liiketoiminta tuottaa 5 rahaa (nettomuutos 2,5 rahaa). Jos tämä 5 rahan tuloskasvu saataisiin aikaan vaikka 25 rahan investoinneilla, niin oikea RONIC olisi 20%, kun taas se mitä sijoittaja täysin mekaanisesti laskisi olisi “vain” 10%.
Boreo ja muut sarjayhdistelijät taitaa pääsääntöisesti verrattain hyvin raportoida myös miten ostetut kohteet on kehittyneet, joten RONICin saa tarkasti laskettuakin. Mutta onko tämä mitenkään käyttökelpoinen perinteikkäämpiä investointeja (joilla ei kuitenkaan kauheata ramp-up vaihetta) tai yritysostoja arvioitaessa, jos yhtiö ei itse raportoi tarpeeksi yksityiskohtaisesti?
Amatööri kysymys osakesäästötilistä ja arvo-osuustilistä.
Tiedän että osakesäästötilejä saa olla vain yksi mutta voiko arvo-osuustilejä olla useampia? Entäs jos omistan OST:n OP pankissa ja haluaisin avata arvo-osuustilin nordnetissä tai mandatinissa. Tuleeko tämmöisestä ongelmia?
AOT voi olla rajaton määrä samoissa ja eri pankeissa.
Tästä riippumatta sinulla saa olla korkeintaan yksi OST ylipäätään.
Onkos muilla ollut tänään ongelmia Nordean kanssa, kun en pysty Investorin kautta käymään kauppaa ollenkaan? Tämän kanssa nyt olevan ongelmia vähän harva se kuukausi, mutta yleensä siitä on ilmoitus Nordean itsensäkin puolesta.
Ihan ongelmitta mulla on sujunut, kolme kauppaa tänään tehnyt.
Mobiiliversio iPadissa oli kaputt, ensin hävisi tilien saldot ja myyntinapit, sitten näytti white screenia. Tietokoneella (Win) kun meni verkkopankkiin/Investoriin, hyvin sujui kaupat. Kannattaa siis kokeeksi vaihtaa laitetta. Aina sekään ei ole auttanut.
Onko muilla käynyt tänään että ostanut Nordean osakkeita OST:lle päivällä ja saman päivän iltana osakkeet kadonnut ja palautettu rahaa(hiukan vähemmän kuin maksoin). Sijoitus alustana toimii OP.
Pieni mielipidekyssäri 
Omistan nordnetin Suomirahastoa ja nyt olen alkanut miettimään sen ”tarpeellisuutta”. Omistan useampia
Suomifirmoja OST:lla ja sitä kautta kattausta tänne sellaisella tavalla kuin tykkään. Tuossa rahastossa on monta firmaa mitä en omista, joten liian isoa painoa yhteen ei kuitenkaan tule. Tuo on vain jäänyt ns. aloitusajalta. Lisäilin tuossa isossa dipissä myös kylläkin lisää, mutta muuten ei nää niin isoa sijoitusta kuin muut rahastot.
Miten muut ovat tehneet tämmöisen suhteen? Onko tullut myytyä / vähennettyä x maan rahastoa ”turhuuden / painon” takia?
Voisin pistää aluksi nyt sillä tämän vuoden vapaalla tonnilla lihoiksi ja laittaa sillä vähennyksellä esim. suoriin Suomilappuihin.
Tyttären salkussa rahastoja käytetään pikkusummien säästämiseen ja kasvattamiseen. Niitä myös myydään mikäli näkemys ko. rahaston kehityksestä muuttuu. Kun rahastoissa oleva summa on kasvanut sopivaksi ja jonkin osakkeen kurssitaso on houkutteleva, niin rahasto(t) vaihdetaan suoraksi sijoitukseksi. Rahastot siis ovat osa kokonaisuudesta ja yhtä lailla kauppatavaraa kuin suorat osakesijoituksetkin.
Omalla kohdalla just Suomirahaston kanssa tuli maakohtaista ylipainoa suorien osakeostojen takia.
Päädyin siihen että en tee lisäyksiä rahastoon, paino pikkuhiljaa tippuu sen osalta kun ostelen muita maita.