Onko netissa jossain fiksua lainalaskuria joka näyttää graafina annuiteettilainan pääoman lyhentymisen ja koron? Ja kokonaisuutena koron osuuden. Voisi vähän haarukoida mitä kannattaa tehdä tässä vaiheessa korkomaailmaa. Vai pitääkö laskuri rakentaa itse exceliin.
Monissa ketjuissa on tullut vastaan sitä, että nyt maksetaan lainoja pois koska ”korkotuotto” alkaa olla hyvä. Itsekin haarukoin sitä nyt kun kaikkea käteistä ei vaan tule laitettua pörssiin niin kannattaisko maksaa extraa lainaa pois. Tai ainahan se kannatta maksaa, mutta sitten loppuu käteinen romahdusta odotellessa.
Esim mitä käy koron osuudelle jos maksaakin puolet lainasta pois heti…
Edit. Onhan netissä, heti ainakin tämä on aika kattava vaikka ei graafia piirräkkään.
Lainan takaisinmaksussa tuotto on toki säästetty korko, mutta jos korko vaihtelee niin tuotto vaihtelee myös. Tämä vastaa vähän osaketta siinä että firma voi tehdä eri tuloksen ja maksaa eri määrän osinkoa vuosittain. Laskurit olettaa että korko pysyy koko laina-ajan samana. Jos korko on vaikkapa 3,50 %, 3,80 %, 3,30 %, 2,80 %, 2,4 % vuosittain niin ylimääräisen lainanlyhennyksen tuotto on nämä. Lainan takaisinmaksuun käytettyjä varoja ei saa “takaisin” (eiväthän ne sinun olekaan), mutta mahdollisesti tulevaisuudessa vakuutta vastaan voi nostaa lisää lainaa.
Onko kellään muulla OP:saa new York mortage trustia? Onko teillä reverse split jo ok? En ole saanut kysymykseeni sieltä vastausta ja tuo seilaa 0€ ja 200€ välillä.
Miulle on ilmaantunut osakesäästötilille Pharmalundensis kupongit To 5 ja To 6. Nordnet on ilmoittanut että ovat laittomia siellä. Ja myytävä pois ”oikeaan hintaan”. Kysymys on: onko jollain tietoa mistä saan niiden oikean hinnan. Olen tidustellut s-postilla firmasta mutta en saannut vastausta.
Bull & bear sertifikaateista tyhmä kysymys:
Olisiko ”no braineir” ottaa bearia yhtiöön x vähän ennen sen osingon irtoamispäivää ja näin hyötyä osinkodipistä? Vai onko tuotteen liikkellelaskija suojannut tämän jotenkin ettei näin saisi ilmaista lounasta?
En tiedä onko oikea ketju, mutta mielipidettä haluaisin siihen, kannattaisiko ottaa suosiolla salkunhoitaja vai keskittyä indeksiin. Tilanne on se että 150k lepää tilillä ja ei minusta ole osakepoimijaksi, kuin ehkä harrastuksena muutamilla tonneilla. Meneekö keskimäärin kuluihin liikaa private banking puolella näillä summilla vai onko ihan hullu ajatuskin? Kylmää hieman ajatus pistää itse koko omaisuus edes indekseihin, kun ei tietoa ole mielestäni tarpeeksi. Tavoite suht tasainen ja varma ~5% tuotto.
Ajatuksia?
Lisäys: Op:ssa palvelut, eli saako järkevää pakettia niiden halvoista indekseistä? Esim.Suomi, eurooppa, Amerikka ajallisesti hajauttaen?
Noista lähtökohdista ostaisin SXR8 ETF:ää, joka seuraa SP500-indeksiä, ja unohtaisin sijoittamisen ja seuraamisen. Historiallisesti 8% vuosituotto, mutta ei varma eikä tasainen.
Perustelut: Indeksiin sijoittamalla saat paremman tuoton kuin suurin osa muista sijoittajista.
Salkunhoitajan palkkio on maksu siitä ettet ole itse perehtynyt sijoittamiseen. Varsin pienellä vaivalla selviää näissä asioissa, kun lukee sijoittamisesta kirjoitetun laadukkaan kirjan. Kirjan lukeminen voi poistaa pelkoja ja epätietoisuutta. Tämä sijoittaminen ei ole varsinaisesti mitään rakettitiedettä, mutta perusteet on hyvä olla hallinnassa niin virheiden todennäköisyys pienenee. Sitä tärkeämpää on osaaminen, mitä enemmän kyse on summista joiden kohtalolla on merkitystä omalle taloudelle.
Indeksirahasto vai aktiivinen rahasto? Indeksirahasto on kuluiltaan halvempi. Aktiivisissa rahastoissa on piirre, että ne tuppaavat hyvin usein häviämään vertailuindeksilleen juuri kulujensa vuoksi. Osakkeiden treidaaminen on nollasummapeliä ja yhtiöt tekevät sen sijoituksen tuoton jos ovat tehdäkseen.
Jep perusteet on ihan hyvin hallinnassa ja pari kirjaakin luettu. Silti, kun itselle erittäin tärkeä summa rahaa tekisi mieli laittaa ammattilaisen käsiin vaikka maksaa toki. Samaan varmasti pääsisi edullisilla indekseillä, kun olisi vaan sitä rohkeutta alkaa isommilla summilla laittamaan niihin.
Oon kyllä pienillä summilla harrastellut ja halusinkin pitää itsellä vähän ylimääräistä pieniin riskisempiin sijoituksiin mutta se on ymmärretty että jos laitan tonnin Nokiaan ei sillä oo merkitystä
Harjoitusluonteisena neuvona voisit kirjoittaa itsellesi ihan paperille talteen lyhyet vastaukset
Ymmärrätkö, mitä ajan kuluminen tekee sijoituksillesi?
Tarvitko näitä varoja käyttöön ja milloin?
Loppu onkin sitten helppoa. Jaat tuon 150kiloa esim. 15kpl á 10.000eur kk-erään ja alat orjallisesti tunkemaan joka kuukausi joko S&P500 tai johonkin maailmaindeksi-etf:ään. Jos koet liian rajulta, niin kasvata erämäärää ja pienennä kk-erää vaikka puoleen tai vielä niin paljon pienempään, että voisit kuvitella häviäväsi kyseisen erän joka kerta.
Sitten vaan pidät kiinni suunnitelmasta ja toteutat, kunnes ei enää lapioitavaa ole kasassa jäljellä.
Jos otat jonkun Palvelun omaisuutesi hoitoon, niin se omaisuudenhoitaja lyö tuon rahan kiinni markkinaan 1-3 erässä. Paremman ajallisen hajautuksen saat itse tekemällä ja samalla säästät melkoisesti vuosittain ja pitkässä juoksussa vielä enemmän.
Tämä on aikalailla ollut se mun toinen suunnitelma. OP:lla on aika edulliset indeksit ja niihin ajallisesti hajauttamalla vois saada järkevän homman aikaan. esim, aloittamalla heti.
Tosiaan rahoja en tarvitse aikoihin ja pitkää peliä tarkoitus pelata.
Käyppäs kahvilla esimerkkinä Tapiolassa, Nordeassa ja Danskessa. Älä laita nimeä mihinkään paperiin vaan pyydä ne mukaan. Sitten kiikuta ne OP:hen ja mene sinne kahville. Kysy miksi heidän paketti on parermpi kuin kilpailijan. Saat hörppiä kahvia ja ehkä syödä kampaviineriä. Samalla mieti mistä ne rahat kampaviinereihin tulee? Siinä pullan lomassa voit kysellä missä sijoituspalveluja tarjoavan yrityksen asiakkaiden jahtien veneranta sijaitsee?
Sitten, kun olet riittävän pitkään nauttinut sijoituspalveluyhtiön asiakkaiden tarjomista antimista niin laita rahat indeksiin. Viimeistään 5 vuoden jälkeen olet pärjännyt. Edellä tulikin hyvät ohjeet laittaa rahat pätkissä.
mutta se on ymmärretty että jos laitan tonnin Nokiaan ei sillä oo merkitystä