Kannattaa koittaa mallintaa tätä etukäteen mahdollisimman hyvin:
Millaiset ovat lainan ehdot, maksetaanko se bullettina vai kuukausilyhennyksinä. Kuukausilyhennykset kun voivat syödä efektiivisen vivun aika matalaksikin tuloistasi riippuen. Tasalyhenteisen lainan ensimmäinen erä olisi 416+391=807e. Jos et pysty näin isoa maksua kuittaamaan tuloistasi, joudut jättämään osan lainapääomasta lyhennyksiä varten. Laskelma muuttuu aika rajusti, jos sijoitatkin vaikkapa 80 tai 90 tuhatta, mutta lainapääomaa on 100k
Kannattaa simuloida toteutuneilla vuosituotoilla sen sijaan, että olettaa tuommoisen kiinteän 5-8% tuoton. Etenkin bulletlainassa korostuu viimeisten vuosien merkitys. Jos kuvitellaan tuo 20-vuotinen laina, niin aika erilaisia matkoja on tarjolla ajanjaksoille 1999-2019, 2000-2020, 2001-2021, 2002-2022 & 2003-2023.
Entä millaisia vakuuksia tarvitaan? Onko esim defaulttaamisen riskiä, jos arvopaperit ovat vakuutena? Toisaalta psyyke voi tehdä hassuja asioita, jos lainalla ostettu 100k salkku sulaa edes sen 50%. Kannattaa tähän liittyen lukaista vaikka Coeus-ketju.
Ei aivan. Jos pääomatuloja ei muualta ole, on olemassa alijäämähyvitys jonka pohjalta vähennys tehdään viran puolesta ansiotulojen veroista. Sen enimmäismäärä on 1400 euroa (30% alijäämästä). Jos esimerkissä lainaa on enintään 100k, se tekisi noin 100k x 5% x 30% = 1,5k alijäämää eli saa melkein sitä kautta. Enimmäismäärään on myös lapsikorotus.
Luovutustappioissa taitaa olla tuo viisi vuotta, mutta tässä tapauksessa käyttämättä jääneestä alijäämästä vahvistetaan pääomatulolajin tappio, jonka voi vähentää 10 vuodessa.
Minulle on vieläkin hieman epäselvää miten käytännössä menee luovutustappioiden vähentäminen voitoista verotuksessa. Ei yksi kalenteri vuosi, vaan lähinnä tämä “5 vuoden ajalta” mahdollisuus. Olen tätä tehnyt aiemmin juurikin vuositasolla, eli tsekannut lähinnä aina kyseisen kalenterivuoden kohdalla, että pysyisi jotenkin balanssissa. Nyt kuitenkin huomasin, että minulla on viimeisen 5 vuoden ajalta kertynyt n. 6000e luovutusvoittoja. Mietin tämän takia muutaman osakkeen ja rahaston myymistä aotilla kun näistä on kertynyt se n. 3000€ pakkasta. Haluasin siis vielä varmistuksen, että mistä nuo nyt konkreettisesti vähennetään kun verotuspäätös on jo aiempina vuosina tehty voittojen osalta ja niistä on verot maksettu. Eli tuleeko tässä tapauksessa verotustappiot veronpalautuksina, mutta ei edellisvuoden osalta niin kuin ansiotulossa, vaan tältä viiden vuoden ajalta?
Luovutustappiot on käytettävissä sinä vuonna, jolloin ne realisoitui, plus 5 seuraavaa vuotta. Niitä ei voi käyttää aiempien vuosin luovutusvoittojen kuittaamiseen - ainoastaan saman tai tulevien vuosien.
Eli jos viime vuonna teit voittoa ja tänä vuonna tappiota, ovat tämän vuoden tappiot käytettävissä vain tänä vuonna tai seuraavina vuosina tuleviin voittoihin - ei historiassa tapahtuneisiin voittoihin.
Vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään verovelvollisen saamasta omaisuuden luovutusvoitosta tai vuoden 2016 tappioista alkaen myös muista pääomatuloista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
Ihan varmaa vastausta ei kukaan voi varmaan antaa, mutta Kempowerin ketjua rauhassa lukemalla voit saada jotain hyviä ajatuksia asiaan, toki kannattaa lukea sopivan kriittisellä silmällä.
Uskon, että ketjua päivitetään tai/ja asiasta uutisoidaan, jos aiheesta saadaan lisätietoa.
Flutter on tekemässä osakkeilleen rinnakkaislistausta New Yorkin pörssiin. Tämä tarkoittaa että osaketta voi ostaa Lontoon pörssin lisäksi New Yorkin pörssistä dollareilla. Tämä voi lisätä osakkeen kiinnostavuutta sijoittajien keskuudessa. Toinen tapa miten listauksella voi olla vaikutusta on valuutta-arbitraasi. Tämä tarkoittaa, että kun punnan ja dollarin välinen kurssi muuttuu, sillä pitäisi olla välitön vaikutus Flutterin Yhdysvalloissa ja Britanniassa listattuihin osakkeiden arvojen suhteisiin. Kyse on samoista osakkeista, mutta voi olla mahdollista ostaa niitä halvemmalla toisesta pörssistä.
Tänään tuli tuokin kuvio selväksi osarissa, eli Dublinin pörssistä pois ja rinnakkaislistaudutaan. Luulin aluksi että Lontoostä oltaisiin poistuttu ja siirrytty vain jenkkilään.
Tuolla jenkki-listautumisella voisi olla piristävä vaikutus uhkapeli-osakkeisiin. Jenkeissä suurin osa niistä osakkeista on maakasinoita.
Hei. Mistähän löytäisin kattavasti dataa eri indekseistä (S&P 500, S&P Composite, NASDAQ 100 ja NASDAQ Composite)? Esim. P/E, P/B ja CAPE luvut. Blommaa en omista
Yleensä sijoittajasuhteista vastaava raportoi CFO:lle, eikä siis itse ole C-tittelillä varustettu. Varmaan monesssa organisaatiossa kyseessä on esim VP of IR tyylinen titteli (tjsp, esim Head of IR jne)
Tässä esitetään todennäköisyyksiä FEDin ohjauskoron tasolle tulevissa korkopäätöksiin mahdollisesti koskevissa kokouksissa.
13.12.2023 katsotaan olevan 99,7% todennäköisyys että korko on 525-550 korkopistettä (mitä se on myös juuri nyt, eli ei muutosta)
31.1.2024 todennäköisyys on 95.6% ja katsotaan pieni todennäköisyys 500-525 korkopisteelle (4,1%) eli tuskin laskee, mutta “there is a chance!”.
jne.
Eli kun mennään taulukkoa alaspäin, mennän kauemmas tulevaisuuteen (päivämäärät vasemmalla) ja prosenttiluvut kertovat mikä on markkinan (tai no,CME Fedwatch toolin) arvio siitä millä todennäköisyydellä korkotaso on tuo kyseisessä kokouksessa.
Siniset lootat osoittavat “todennäköisintä” korkotasoa kun edetään läpi ensi vuoden, ja ensimmäisen koronlaskun arvuuttajat pistävät todennäköisimmin 12.6.2024 kokoukseen jossa tämän todennäköisyys on 56.2%. Huono on kristallipallo jne.
Toinen tapa katsoa olisi että ensimmäistä koronlaskua odotetaan haarukassa 20.3.2024 … 31.7.2024, jonka ulkopuolella todennäköisyys laskee aika pieneksi.
Lisäkoronnoston todennäköisyys on niin lähellä nollaa että se on käytännössä nolla.
Ja vastaavasti nykyisen tason säilyminen 1.5.2024 jälkeen nähdään hyvin epätodennäköisenä ja yleisesti odotus on että ensi vuoden aikana korko lähtee laskemaan portaittain ja vuoden lopussa oltaisiin 425-450 korkopisteessä, mutta koska kristallipallo sumuinen, suattaapi olla vähän alempi tai vielä vähän ylempikin.
HUOM: Pitää muistaa että tällaiset ennustustaulukot voivat heilahtaa todella paljonkin jos tapahtuu jotain dramaattista makrokuvassa. Eli eräänlainen tämän hetken jonkinlainen valistunut arvaus tulevasta korkokehityksestä, mutta voi vanhentua käsiin hyvin nopeasti jos jotain isompaa tapahtuu.
Mietinpä tässä, että saako osakesäästötilillä oleville osakkeille merkintäoikeuksia silloin, kun yhtiö niitä osakkeenomistajille annissa myöntää?
Asia tuli mieleen siksi, että erään yhtiön yhtiökokoukseen saivat kutsun ainoastaan arvo-osuustilillä osakkeitaan säilyttävät.
Näin luki eräässä kokouskutsussa (pvm anonymisoitu)
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on jokaisella osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä XX.XX.202X rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Onko kokouskutsussa vain muotovirhe vai onko niin, että Euroclear Finland ei rekisterissään huomioi osakesäästötilillä säilytettäviä osakkeita?
Kyllä saa annin osana. Mutta niitä ei voi sinne erikseen ostaa.
Kyllä sen pitäisi huomioida. Esim tämän linkin takaa olevan jutun sanamuotojen perusteella Euroclearille OST ja AOT kirjautuu samaan arvo-osuusjärjestelmään heillä. Mutta ainakin itselle kokouskutsuja ei ole kyllä kohdennettuna tullut - itse on pitänyt julkaistut kutsut huomata (niin AOT kuin OST).
Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä oli vuoden 2021 lopussa 254 115 aktiivista osakesäästötiliä.
