Pohdin omaan sijoitusprosessiin kysymyksiä. Mitä seikkoja tutkisitte tuloslaskelmassa, jos pyrkii löytämään mahdollisia redflagejä tai positiivista asioita?
Esimerkkinä kassavirran puolelta. “Kotiutuuko liikevoitto vapaaksikassavirraksi?”
1 tykkäys
Jäi vaivaamaan Finnairin anti-ilmoituksen jälkeen jotkut kommentit esim. Hesarissa ja Finnair-ketjussa, joissa ihmeteltiin kurssin rajua laskua. Argumentti meni jotenkin niin, että anti ei dilutoi euromääräistä omistusta, joten kurssin ei pitäisi muuttua.
Näkisin tässä ajattelussa pari ongelmaa. Jos rahat käytetään velkojen maksuun, niin yritysarvo ei muutu senttiäkään, ja antiin osallistumattoman sijoittajan osuus EV:stä laimentuu. Tässä tapauksessa ei myöskään antirahoilla saada tuottoja kasvatettua, joten tulopuolella osuus per osake laimenee. Toki lainanhoitokulut pienenevät parantaen tulosta. Samoin antihinta lienee reilusti alle kurssin, jotta se varmasti toteutuu, joten antiin osallistumaton jää tästäkin näkökulmasta häviölle.
Olenko ihan hakoteillä?
Tuloslaskelmasta kannattaa tarkistaa tuloslaskelman erien suhteelliset osuudet ja verrata niitä keskenään. Yksi tällainen voisi olla rahoituskulujen suuri osuus liikevaihdosta. Esimerkiksi jos yhtiö tekee 4 % liikevoittomarginaalia ja rahoituskustannukset ovat 2 % liikevaihdosta, ne vievät puolet liikevoitosta ja taseen lainojen uudelleenrahoittaminen korkeammalla korolla voi viedä liikevoiton kokonaan miinukselle. Tämä olisi sellainen red flag tuloslaskelmassa.
Positiivinen huomio voisi olla sellainen, että yhtiön liiketoiminnan kulut bruttokatteen jälkeen ovat pieniä. Tämä kertoo siitä, että yhtiön liiketoiminnan kannattavuus ei ole vaarassa vaikka liikevaihto supistuisi. Tätä kutsutaan operatiiviseksi vivuksi (operating leverage).
@Ainomieli
Yritysarvo eli velaton arvo ei kerro taseen tilanteesta, koska luku lasketaan osakekannan markkina-arvoa hyödyntäen. Yritysarvoa käytetään valuaatiossa. Osakeannin onnistuessa yhtiöön tulee sijoittajilta lisää rahaa, mikä lisää oman pääoman määrää. Keskeinen kysymys on silloin pääoman tuotto. Sijoittajia varmasti ottaa päähän tukea liiketoimintaa, jonka pääoman tuotto on surkea. Siksi kurssi romahtaa kun heikko yhtiö ilmoittaa aikeista järjestää osakeanti. Vertaa tilannetta takavuosien teknofirmojen kanssa, jotka kyllä rahoittivat kaikenlaisia menojaan laskemalla liikkeelle osakkeita, mutta pörssikurssit jatkoivat nousuaan, koska sijoittajat pitivät yhtiötä hyvinä sijoituksina välittämättä valuaatioista.
Olet oikeassa, että velkojen takaisinmaksu antirahoilla parantaa osakkeenomistajille tulevaa tuottoa (ceteris paribus). Omalla pääomalla on kuitenkin myös hinta. Esimerkkinä antaisit firmalle 1000 euroa, jolla se maksaa takaisin 5 % velkakirjansa. Se on kuin sijoittaisit tähän velkakirjaan, mutta tuotosta vähennettäisiin yhteisöveron vaikutus (tulos ennen veroja paranee → firma maksaa enemmän yhteisöveroja) ja mahdollinen osinkovero. Ennen koronaa Finnairiin sijoittaneet ovat menettäneet pysyvästi rahansa. Tämä on riski sijoittamisessa pääomaraskaisiin yhtiöihin, joilla on paljon velkaa.
9 tykkäystä
Mitä kautta verottaja saa tiedon tästä, monilla kuten minulla satoja kauppoja vuodessa, miten ne ehtii kaikki tutkimaan koska kaikki pitää tutkia jos olisi kiellettyä ja rikkomukset haluaisi paljastaa, miljoonia tapahtumia täytyy analysoida. Onkohan verottaja koskaan kenenkään tapauksessa itse oma-aloitteisesti puuttunut asiaan.
En ole itse uhrannut noihin ajatusta lainkaan myyn ja ostan usein samana päivänä monta kertaa samaa osaketta ta seuraavana päivänä essun taas. Välillä ostan tuhat ja myynnistä samana päivänä saattaa toteutua joskus vaikka kaksi kahden osakkeen kauppaa, melko fakiiri pitää olla joka selvä niistä ottaisi. Robot veivaa koko ajan ja onhan nekin verovelvollisia yhtäläisesti, lukeeko verottaja niiden raportit rivistä riviin, yhteensä satoja saman osakkeen myyntejä ja ostoja saman päivänä esim Nokiassa. Kait säännöt pitäisi aina olla samat kaikille.
1 tykkäys
Verottajalla on data kaupoistasi, jos teet ne kotimaisella välittäjällä. Kyllä voivat ne analysoida aitomaattisesti. Koska teet jatkuvasti päiväkauppaa, verottajalla on erittäin korkea kynnys tarttua yksittäiseen myyntiin ja ostoon ja väittää sitä verojen välttelyksi. Tekoälyn hyödyntäminen laskisi tätä kynnystä, mutta olisi mielestäni väärin kohdistettu investointi.
Käytännössä jos käyt jatkuvasti päivänsisäistä kauppaa, tällöin ongelmaa ei ole koska voit osoittaa että kyse ei ole verotuksen veivauksesta vaan päivätreidaamisesta jota teet koko ajan.
Jos sen sijaan teet sellaisen “normaalimman” 1-5 kauppaa kuussa ja hyvin harvoin mitään päivänsisäistä, mutta sitten vuoden lopussa jokainen turskalla oleva lappu päivän sisällä veivataan ulos ja sisään ja vielä täsmälleen samoilla lappumäärillä, vero-
(tai heidän automaaginen softansa) saattaisi tästä nostaa lipun ylös että hei, täällä tehdään kikkoja.
Ja muistelisin että jotain ennakkotapauksia on historiasta jossa eri päiville kirjattu myynti ja osto on todettu OK veivaamiseksi koska siinä on altistuttu markkinariskille ja ei voitu yksiselitteisesti väittää että verojen siirtäminen myöhempään oli se ainoa motiivi.
Ei varmaan myöskään kannata postata julkiseen nettiin että joku yksittäinen kauppa edes takaisin on verokikkailua koska teoriassa tarpeeksi ikävällä päällä oleva verokarhu voisi tämän nostaa tikun nokkaan todisteeksi että täällä tehdään rumia asioita. Treidaillaan vaan.
7 tykkäystä
Tähän on vaikea tarttua sillä hyviä ja perusteellisia kirjoituksia aiheesta on maailma täynnä. Eli mitään mullistavaa ei itselläni tähän ole.
Mutta nyt kun vastauksia on tullut palstalla vain Juipilta rajallisesti, niin tässäpä valikoidusti myös omaa ajattelua:
- Ihan ensin pitää vähän hahmottaa, minkä tyyppisestä yhtiöstä on kyse, tai luvuista on vaikea saada mitään irti. Mikä toimiala, missä vaiheessa toimialan sylki on, onko nuori kasvuyritys, vakaa toimija, vai jotain muita?
- Liikevaihdon kasvu. Pienemmiltä kasvuyrityksiltä odottaa eri tavalla lukuja, joidenkin yhtiöiden osalta joiden markkina-asema on vakiintunut riittää melkein että pysytään inflaation vauhdissa. Itse en seuraa niin paljon kasvuyhtiöitä, koska riski on suurempi ja menen kuitenkin valinnoissa pieleen. Keskityn enemmän suuryhtiöihiin joilla määräävä markkina-asema, eli maltillinen kasvu usein riittää. Negatiivinen kasvu on huono merkki paitsi jos on selkeästi koko toimialan ongelma, koska silloin se ei välttämättä tarkoita markkinaosuuden menettämistä. Joillakin yhtiöillä kannattaa huomioida valuuttakurssien vaikutus. Myönnän totta kai että todellisuudessa korkeasta kasvusta löytyy suurimmat tuotot kun osaa vaan tunnistaa oikeat kohteet.
- Kannattavuus. Jotkin yhtiöt ja toimialat on hieman matalamman katteen toimintaa jossa mennään volyymilla, joillakin kannattavuus on korkea (tulee äkkiseltään mieleen vaikka Kone, F-Secure, QT Group). Tätä voi katsoa joko pelkän tuloslaskelman kautta esim. liikevoitto/liikevaihto tai taseen eli liikevoitto/oma pääoma. Itselleni vakaa, pidemmän ajan kannattavuus on tärkeä enkä hirveämmin koske tappiollisiin yhtiöihin, koska haluaisin että yhtiön liiketoimintaa tekee rahaa eikä polta sitä. Mutta taas kerran tappiollisuus on tavallista tietyssä kasvuvaiheessa ja isommista jotkut löytää näistä varmasti huikeita käänneyhtiöitä.
- Taseen kautta velkaantuneisuus. Tässä toimialalla taas paljon merkitystä koska jotkut (esim. konepaja) tarvitsee enemmän pääomaa kuin toiset. En yleensä itse koske raskaasti velkaantuneisiin yhtiöihin koska liian suuri osa voitoista menee korkoina rahoittajille, ja yhdistettynä tappiollisuuteen, se on no-go. Jokainen jolla on esim. iso asuntolaina voi kuvitella miten käy jos/kun korot nousee reilusti tai tulopuoli yllättäen pienenee. On vaan riski että joutuu laittamaan lisää rahaa vaikka pitäisi olla toisinpäin.
- Rahoituslaskelman kautta kassakonversio. Erityisesti kannattaville pienemmille yhtiölle on etuna, että myynti muuttuu nopeasti rahaksi, jonka voi laittaa heti takaisin liiketoimintaan tuottamaan (tai jakaa omistajille). Mieleen tulee taas IT-yhtiöitä kuten esim. QT tai F-Secure. Ei tule myöskään niin helposti tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle.
Seurailen myös muita yhtiöiden materiaaleja ja yritän yhdistää taloudellisiin tietoihin. Jos esimerkiksi yhtiön strategia ja tavoitteet tuntuvat epäuskottavilta, se voi vaikuttaa tulkintaan yhtiöstä. Ei-taloudellisen tiedon raportointi on lisääntynyt ja esim. ESG-raportit alkaa olla kiinnostavia, vaikka suora yhteys osakkeen tuottoon haastava.
Nuo muodostaa sitten kokonaisuuden, mikä voi olla enemmän tai vähemmän tarkka tai subjektiivinen. Mutta tärkeintä että mikään ei yhtiössä suoraan huolestuta vaan mieluiten päinvastoin. Ne eivät silti yksinään riitä sijoittamiseen, vaan pitää vielä katsoa missä hinnoissa mennään. Kasvusta, hyvistä näkymistä, kannattavuudesta ja niin eteenpäin voi maksaa enemmän, mutta rajansa kaikella. Tässä vaiheessa itselle tulee yleensä peliin osakkeen hinnan tunnusluvut kuten P/E, P/B ja EV/EBIT. En koske tikullakaan ”kuumiin” yhtiöihin jossa P/E:t voi pyöriä jopa sadassa, odotukset on vaan liian hurjat ja näissä korostuu minusta liika innostus ja hype. Mutta tiedän kyllä että näin voi jäädä paitsi vaikka seuraavasta Googlesta tai Amazonista.
Kokonaisuutena pitää miettiä myös makrotasolla missä mennään. Esim. nollakorkoaikana kriteerit oli vähän löysemmät, mutta nyt kun korkosijoituksista alkaa saamaan joitakin prosentteja ilman riskiä ja lainat oikeasti maksaa, on vaihtoehtoja enemmän ja kriteerit suorille osakesijoituksille ovat tiukemmat (tuottovaatimus kasvanut).
Välillä kaikkia oikaisuja ja yksityiskohtia on hankala hahmottaa vaikka olisi hyvää osaamista tilinpäätöksistä ja IFRS:stä. Itselleni tämä ei aina missään nimessä tieteellinen ja tarkka seulonta olekaan, mutta vähintään yleiskuvan yhtiöstä haluaisin ennen kuin laitan rahaa. ETF-indeksirahastot ovat minusta niin hyvä valinta että haluan aidosti syyn sijoittaa suoraan yhtiöön.
Tätä kaikkea voi sitten tarkastella suoraan myös yleisten tunnuslukujen kautta, mitä Inderesin sivuiltakin eri osakkeista löytyy. Hyvää taustatietoa saa myös esim. Saarion klassikkoteoksesta näin sijoitan pörssiosakkeisiin.
6 tykkäystä
Voiko osake olla liian halpa, jos kyse on tappiota tekevästä kasvuyhtiöstä tai voiko matala arvostus ja sitä kautta alhainen markkina-arvo tehdä sijoituksesta huonon?
Yleensähän pyritään maksamaan mahdollisimman vähän yhtiöistä, mutta pelkään että pohjamutiin paininut markkina-arvo ei mahdollista tulevaisuudessa uuden pääoman keräämistä tai sen kustannus on valtavan suuri.
Voiko yleensä luottaa että yhtiö käyttää tasetta velan vakuutena ja sitä kautta saa lisää käteistä, jolloin ostaminen alle tasearvon on pelastaa, eikä pieni markkina-arvo haittaa? Vai liittyykö tähän riski että taseesta huolimatta johto päättää kerätä lisää käteistä uusilla osakkeilla, jolloin osake jatkaa syöksyään huimasta liikevaihdon kasvusta huolimatta?
Tulipa pitkä kysymys näin ensimmäiseksi kysymykseksi foorumilla. Yhtiö josta kysymys heräsi on Lion Electric, mutta varmasti vastaavia keissejä on paljon muitakin.
1 tykkäys
Matala arvostus kasvattaa ostettavan osakkeen tuotto-odotusta vain jos yhtiö ei tarvitse ulkoista rahoitusta omistajiltaan. Toisaalta matala arvostus ja matala markkina-arvo ovat hieman eri asioita, koska matalan markkina-arvon yhtiöt voivat olla liiketoiminnaltaan pieniä. Siksi pitää verrata markkina-arvoa taseen kokoon, liiketoiminnan laajuuteen tai tuloksellisuuteen jotta saadaan tietää sen arvostuskertoimet. Pitää myös erottaa corporate finance (eli se miten yhtiön rahoitus sisäisesti järjestetään) näistä valuaatioista, joissa ulkopuolinen sijoittaja arvioi yhtiön liiketoiminnan arvoa.
Yhtiö voi käyttää tasetta velan vakuutena, jos se sisältää sellaista järkevää omaisuutta, joka kelpaa vakuudeksi. Liikearvoa esimerkiksi ei voi pantata. Jos yhtiön taseen omavaraisuusaste on korkea, se on hyvä merkki tällaisten mahdollisten vakuuksien löytymisestä. Yhtiö voi saada myös vakuudetonta lainaa erilaisilla rahoitusratkaisuilla. Lainoittajaa kiinnostaa eniten kannattava ja kassavirtaa tuottava liiketoiminta, jolla velkoja voidaan hoitaa. Monilla start-upeilla tilanne on se että liikevaihdon kasvaessa myös tappiot ovat kasvaneet ja markkina-arvon laskettua tappion suuruus voi hyvin olla osakekannan markkina-arvon suuruinen.
Paradoksaalisesti yhtiö voi ajautua maksukyvyttömyyteen myös jos sillä menee liian hyvin. Rahaa palaa toimituskyvyn kasvattamiseen, varastoon ja toisaalta myynnin kassakonversio voi viivästyä.
Nopealla analyysillä Lion Electricistä sanoisin että yhtiö on tehnyt investointeja paljon etupeltoon - liikevaihto ei ole riittävällä tasolla vielä jotta yhtiö olisi kannattava. Yhtiöllä on pääsy lainamarkkinoille, mikä on parantanut tappiollista kassatilannetta. Myös omia osakkeita on käytetty rahoituksessa, mutta vähemmän H2/2022 jälkeen kun kurssilasku on jatkunut. Yhtiön osakekannan markkina-arvo on pienempi kuin taseen oma pääoma, joten osakeanti tässä tilanteessa laskisi osakekohtaista omaa pääomaa.
Jotta homma menisi vielä monimutkaisemmaksi, mitä mieltä olet väittämästä “on parempi omistaa pieni osuus suuresta kakusta kuin suuri osuus pienestä kakusta”? Tällainen tilanne voisi tulla vastaan suunnatulla osakeannilla jollekin aktivistisijoittajalle, joka kääntää yhtiön kukoistukseen.
@Juurikki
Kertooko Juippi näitä asioita jotenkin robottimaisesti? Pitääkö kognitiiviseksi oletetulle järjestää jatkossa käänteinen Turingin testi? Onko kaksi valkoista pikseliä ruudukon yläkulmassa suojatie? Olemmeko vain synapseissa sinkoilevine sähköimpulsseinemme robotteja jotka keskustelevat keskenään?
6 tykkäystä
Oh-hoh. Kaikkea se AI-jai keksiikin.
EDIT. Sori. Taisi tulla väärintulkinta. Pahoittelut siitä. TAI onhan pakko sanoa, että ihmetyttää kyllä, kun kommentoitu teksti muuttuu kesken komm
…
Saksalaiset osakkeet ja verot. Mitenkä toimii nykyään lähdeverojen tms. ylimääräisten takaisinhakeminen Saksan verottajalta?
Kun ei leikkaa niin ei leikkaa… Kyseessä siis Kauppalehden juttu Finnairin osakeannista:
"Sijoittaja saa jokaista vanhaa osaketta kohti yhden merkintäoikeuden ja kahdella merkintäoikeudella voi merkitä 27 uutta osaketta. Merkintähinta on 0,03 euroa.
Merkintäoikeudet irtoavat osakkeen hinnasta jo maanantaina, ja tämä tarkoittaa laskennallisesti noin 84 prosentin laskua vanhan osakkeen hintaan."
Osakkeen kurssi tänään 0,2824. Miten tuohon 84 prosenttiin päädytään?
Jos yksinkertaistetaan tilanne ja oletetaan että Finnairilla olisi vain 2 osaketta ja markkina-arvo x. Yhden osakkeen hinta on x/2. Näistä kahdesta tulee oikeus merkitä yksi uusi osake. Kun yhtiö on päättänyt, että tämän uuden osakkeen hinta on 0,03 euroa ja kaikki osakkeet ovat saman arvoisia, se pätee myös vanhoihin osakkeisiin. Markkina-arvo osakeannin jälkeen olisi 0,09 euroa ja ennen antia 0,09 / 2 = 0,045 euroa. Jotta nykyinen osakekurssi (0,2824 euroa) olisi 0,045 euroa, sen pitäisi laskea 0,045 / 0,2824 -1 = -84 %.
Näin minä arvelen kauppalehden toimittajan asian järkeilleen.
Toinen, kenties helpompi tapa ajatella asiaa on että Finnairilla on 1408,7 miljoonaa osaketta ulkona ja osakkeen hinta oli perjantain päätteeksi 0,2824. Tämä antaa markkina-arvoksi 397,8 miljoonaa. Kävisi järkeen että kun Finnair saa annista rahaa, yhtiön arvo kasvaa 1:1 saadun rahamäärän kanssa. Jos kaikki mahdolliset uudet osakkeet merkitään, niistä tulisi yhtiölle 1408,7 / 2 * 27 * 0,03 = 570,5 miljoonaa. Uusi markkina-arvo olisi siis 397,8 + 570,5 = 968,3 miljoonaa. Osakkeita olisi ulkona silloin 1408,7 + 1408,7 / 2 * 27 = 20426,15 miljoonaa kappaletta. Tämä antaisi yhden osakkeen arvoksi 968,3 / 20426,15 = 0,047 €, mikä on noin -84 % pienempi kuin nykyinen osakekurssi.
4 tykkäystä
Miksi Harvian osingon saamisen yhteydessä veloitetaan aina jokin ennakonpidätys? Itselleni tuli nyt 127e osinkoa ja ennakonpidätyksenä lähti -4.90e ?
Joudut maksamaan veroa kaikista saamistasi suomalaisten pörssiyhtiöiden osingoista sinä verovuotena jona saat osingon, jos osakkeet on arvo-osuustilillä. Osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Käytännössä yhtiön tulee tehdä osingosta ennakkopidätys, joka on suuruudeltaan 25,5 % osinkosummasta kun sinä luonnollisena henkilönä saat osingon. Näin osingon saajalle ei kerry verovelkaa osingosta. Ulkomaalaisten yhtiöiden osingoista lähdeveroprosentti voi vaihdella. Esimerkiksi ruotsalaisten ja yhdysvaltalaisten yhtiöiden osingosta peritään 15 % lähdevero ja osingon saaja jää velkaa Suomen verottajalle, joka ottaa tämän lähdeveron huomioon.
Osakesäästötilillä lähdeverot pätee ulkomaisissa osakkeissa, mutta niitä ei hyvitetä verotuksessa joka laukeaa vasta kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa.
Sitä en osaa sanoa miksi ennakkopidätys tuosta saamastasi osingosta oli noin pieni. Kannattaa tutkia veroilmoitus huolella.
7 tykkäystä
Veroasiat mietinnässä. Elikkä kuinka homma toimii, jos kuvitellaan että kerään rahastoilla eläkepottia kasaan myymättä mitään ja päätän lähteä ulkomaille asumaan lopuksi ikää kevyemmän verotuksen maahan jossa myisin näitä sijoituksia osissa tai kokonaan. Onnistuuko vaikkapa OP:lle tehdyt sijoitukset myydä joskus kevyemmällä verolla pois toisessa maassa. Ideoita, huomioita?
Tämähän ei käsittääkseni ole niin yksinkertainen juttu. Siitä verottajallakin aika ympäripyöreät ohjeet. Korjatkaa jos olen väärässä.
1 tykkäys
Kiitos linkistä. Eipä ole tosiaan ihan yksinkertaista. Täytyy opiskella lisää.
Pahoittelut alkuun pitkästä viestistä - lähtee helposti käsistä kun on isoja kokonaisuuksia. 
Tuo linkki oli hyvä. Yleiskuvassa tärkeä ero mikä kannattaa sisäistää liittyy yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisen käsitteisiin - jos olet yleisesti verovelvollinen, Suomi verottaa maailmanlaajuisia tulojasi, ja jos rajoitetusti verovelvollinen, Suomi saa verottaa vain Suomesta saatuja tuloja.
Toinen tärkeä näkökulma liittyy verosopimuksiin, joita Suomella ja eri valtioilla on keskenään. Niissä jaetaan verotusoikeus osapuolten (esim. Suomi ja Ruotsi) kesken eli määritellään, mitä rajat ylittävää tuloa mikäkin valtio saa verottaa.
Verosopimusten osalta on muistettava että ne voivat vain rajoittaa, mutta ei laajentaa, valtion verotusoikeutta. Näin ollen jos esimerkiksi ulkomaille maksetuista koroista ei pidätetä lähdeveroa Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan (kuten pääasiassa on), ei ole merkitystä, vaikka verosopimus antaisi Suomelle sen mahdollisuuden.
Tähän kokonaisuuteen liittyy tiiviisti sen maan verotus mihin muutat, sekä kyseisen valtion verosopimus Suomen kanssa, ja sitä kannattaa katsoa sitten tarkemmin.
Näitä ajatuksia alustavasti herää:
- Jos sinulla on olennaisia siteitä Suomeen (asunto, kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan jne), Suomi voi verottaa irtaimen omaisuuden, kuten osakkeiden ja rahasto-osuuksien luovutusvoittoja, vielä muuttovuoden ja 3 vuotta. Sen jälkeen se ei yleensä ole enää mahdollista ja alat maksamaan veroja ainoastaan muualle.
- Suomi saa kuitenkin joka tapauksessa verottaa ”Suomesta saatuja tuloja”, kuten tiettyjä elätuloja, luovutusvoittoja kun kohteen omistuksesta tietty osuus koostuu Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta (yleensä kiinteistöyhtiöt), ja osakesäästötililtä nostettua tuottoa. Paitsi jos Suomen ja uuden asuinvaltion välisessä verosopimuksessa on rajattu toisin.
- Jos saat voitonjakoa (rahaston tuotto-osuudet tai osingot) suomalaisista rahasto-osuuksista tai osakkeista vielä yleisen verovelvollisisuuden päättymisen jälkeen, on mahdollista, että Suomi voi osittain verottaa myös näitä tuloja. Uuden asuinvaltiosi verosopimus ja sisäinen lainsäädäntö määrittelee sitten, millainen lopullinen verotus on ja miten Suomen verot hyvitetään.
- Kannattaa olla varovainen kaksinkertaisen verotuksen kanssa etenkin tuon 3+1 vuoden aikavälin aikana. Esimerkiksi jos Suomella ja valtiolla ei ole verosopimusta (esim. Portugali) ja teet virhearvion siinä, verottaako Suomi tuloa vai ei, voi olla että päädyt maksamaan verot molempiin maihin. Ilman verosopimusta hyvityksen hahmottaminen voi olla hankalaa koska se tehdään sitten ainoastaan ulkomaan sisäisen lainsäädännön pohjalta.
Ehkä ylläolevan pohjalta voi sanoa, että Suomen verotusvallan piiristä irrottautuminen ja tulojen verottaminen muualla on hyvinkin mahdollista etenkin, jos tulot muodostuvat irtaimen omaisuuden (osakkeet/rahasto-osuudet) luovutusvoitosta, eikä kiinteää omistusta Suomessa ole. Osakesäästötililtä nostetut voitot on erikseen mainittu Suomesta saatuna tulona, joten jos verosopimuksessa ei rajoiteta Suomen oikeutta verottaa tuloa, sen verotus Suomessa seurannee mukana. Voit varautua siihen, että muuttoa saattaa seurata ajanjakso (enintään 4 vuotta), jossa maksat edelleen verot ainakin Suomeen. Lisäksi kokonaisuus vaatii jonkin verran perehtymistä sekä Suomen että tulevan asuinvaltion sääntöihin. Ei ole mitenkään itsestäänselvää että Suomen verotus (30%) muodostuu hallinnollisen vaivan jälkeen erityisen korkeaksi menoeräksi. Eri asia tietysti jos puhutaan Wahlroos-tason omaisuudesta.
Joku asianajotoimisto/konsulttitalo tietty tarvittaessa auttaa selvittämään faktat jos käytännön tasolle mennään, varmasti ihan tavallisia toimeksiantoja. Mutta laskutushintojen ollessa noin 100-500e/h, siitä tulee kustannuksia.
En tiedä minkä aikavälin suunnitelma on kyseessä, mutta ei voi luvata, että lait ovat silloin enää samoja. KV-verotuksen perusperiaate on olleet iät ja ajat samat, mutta kenttä kyllä muuttuu maailman mukana ja isona muutoksena viime vuoden lopulla yritettiin Suomessa saada kovalla vauhdilla läpi hallituksen esitystä yksityishenkilöiden exit-verosta/maastapoistumisverosta. Siinä periaate oli, että muuttaessa maasta omaisuuden realisoitumaton arvonnousu tavallaan verotetaan Suomessa muuton yhteydessä. Luonnos oli melko epäsuosittu erityisesti jo valmiiksi ulkomaisen osaamisen hankalan saatavuuden vuoksi ja esitys jäi antamatta vaalikaudella. Epäilen vahvasti ettei nykyhallituskaan sellaista lähde ajamaan mutta tulevaisuudesta ei tiedä, etenkin jos vastaava saa jalansijaa muualla maailmassa.
5 tykkäystä
Moikka, kysymys verotuksesta British American Tobaccoon liittyen. Firmahan on brittiläinen ja pääkonttori Lontoossa. Eli lähdeveroa pitäisi mennä 0 % verosopimuksen mukaan eikö? Ja onko tällöin väliä ostaako Lontoon vai Nykin pörssistä? Alkaa olla todella houkuttelevasti hinnoiteltu.