Minkä ostotarjouskirjeestä/hyväksymislomakkeesta on kyse?
Moi. Katselin hiukan äitini verkkopankkia ja huomasin, että hänellä on 27 kpl findan osakkeita mutta arvo on nolla? Onko tuossa tapahtunut jotain? Nopealla googlailulla en löytänyt mitään.
Ei ole julkisesti noteerattu yhtiö, joten ei ole “päivän kurssia” mitä näyttää arvona.
1 tykkäys
Ok! Hän muisteli, että olisi joskus näkynyt jonkinlainen arvo osakkeille osuuspankin sovelluksessa? Hieman pettyneenä katseli, että ovatko menneet arvottomaksi… 
Aikanaan Findaa pystyi ostamaan ja myymään Privanetin palvelussa, mutta vähän epäilen niidenkään kurssien OP:ssa näkyneen.
Finda siis käy ja kukkuu, ja on ollut ihan valtakunnan uutisissakin äskettäin kun pienosakkaiden ja johdon näkemykset oli törmäyskurssilla (Googlella löytyy lisää). Yhtiökokouksessa juuri tehtiin myös reverse split, eli viisi osaketta yhdistyy/yhdistyi yhdeksi (jonka arvo tietysti viisinkertaistuu). Tämäkin voi sekoittaa näkymiä ja säikäyttää asiaa seuraamattoman.
Edit linkki johonkin pienosakkaiden yhdistyksen sivuille: https://findanpienosakkaat.fi/ (ei siis omaa kokemusta asiasta, mutta tuolta löytyy lisää)
2 tykkäystä
Hybridilainan velkakirjojen ostohinta on 20 200 euroa Hybridilainan velkakirjojen 20 000 euron nimellismäärää kohden (yhteensä 101,00 prosenttia Hybridilainan velkakirjojen nimellismäärästä).
Miksi ostohinta on korkeampi kuin nimellishinta? Korkoriskin takiahan ostohinnan pitäisi olla alhaisempi kuin liikkelle lasku määrä, kun korot ovat nousseet roimasti liikkellelaskun jälkeen?
Nythän lainaajalle maksetaan siitä että hän suostuu saamaan korkeampaa korkoa melkein 1 vuoden ajan? Olettaen siis että haluaa lainata rahaa uudestaan, jolloin hänellä on vielä etusijakin uuteen lainaan.
Markkinakusetus Jenkeissä:
Onko teillä käryä mikä on syynä seuraavaan:
Laitoin ennen jenkkimarkkinan avautumista ostotoimeksiannon osakkeelle.
Markkina valui ja lopulta ostotarjoukseni taso alitettiin. Kauppaa käytiin siis omaa tarjoustani alhaisemmin hinnoin.
Silti, salkkuuni ei ilmestynyt havittelemiani osakkeita.
Lopulta kun huomasin tämän, jouduin ”juoksemaan nousevan hinnan perään” ja maksoin ostoksistani kymmeniä dollareita kalliimman hinnan kuin olin suunnitellut.
Mitkä kusetusmarkkinat tuolla Jenkeissä oikein on?
Mitä hemmettiä!?
Epäilisin ostotoimeksiannon pientä kappalemäärää. Muistelisin, että Nordealta ainakin tulee noista varoituksia, että ei välttämättä toteudu.
Toinen vaihtoehto on reaaliaikaiset kurssit.
2 tykkäystä
Reaaliaikaisten kurssien vaikutus ei ole mahdollinen, koska asetin toimeksiannon jo ennen markkinan avautumista. Osakkeen hinta on yli 1000 taalaa kappaleelta ja on aivan tavallista, että laidassa näkyy yhden osakkeen tarjous. Itse ostin useampia.
Kaupan olisi pitänyt tapahtua pisteen osoittamassa kohdassa, jonka jälkeen osakkeita vaihdettiin hetki alempaan kurssiin. Osakkeita ei kuitenkaan ilmestynyt salkkuun.
Mikä on käsittämätöntä ja suoraan sanoen veemäistä.
Johtuisikohan tuo siitä, että USA:ssa on edelleen käytössä 100 kpl pörssierät, vaikka yksittäisillä osakkeillakin voi käydä kauppaa. Tarjouskirjassa olevat ”yksittäiset” osakkeet taitavat oikeasti olla pörssieriä, eli tarjouskirjassa oleva ”1” tarkoittaa oikeasti 100 osaketta.
2 tykkäystä
Rahastoihin liittyvä yksinkertainen kysymys. Yleensä sijoitan ETF:iin ja siinä kaupat tulee aina heti ja tiedän, että rahastoissa malli on erilainen. Mitä siinä rahastoa ostaessa (vaikka Nordnet Småbolag Sverige Index) ikään kuin taustaprosessissa tapahtuu, miksi se kestää vaikkapa Nordnetissa monta päivää?
Yksittäisen rahaston prosessi on määritelty rahaston säännöissä. En ole mainitsemasi rahaston sääntöihin tutustunut vaan vastaan yleisellä tasolla oman ymmärrykseni perusteella.
Rahastoa ei osteta vaan sitä merkitään.
- Merkintähinta tilitetään rahaston pankkitilille ja samalla rahastoyhtiölle toimitetaan (joko maksun yhteydessä tai erikseen) merkinnässä vaadittavat tiedot.
- Rahastoyhtiö katsoo kerran päivässä, mitä merkintöjä on rahastoon tehty (tyypillisesti säännöissä määrätään jokin kellonaika, johon mennessä merkinnän pitää olla saapunut - sekä tiedot että rahat).
- Rahaston osuuden arvo lasketaan ko. päivälle rahaston omistusten markkina-arvojen perusteella.
- Rahastoyhtiö päättää, mitkä merkinnät hyväksytään (yleensä kaikki mutta hylkääminen on mahdollista erityistilanteissa).
- Hyväksytyt merkinnät muutetaan rahasto-osuuksiksi jakamalla merkintähinta (mahdollisella merkintäpalkkiolla vähennettynä) osuuden arvolla ja kirjaamalla nämä uudet osuudet rahaston osuusluetteloon. Samalla hetkellä maksetut merkintähinnat muuttuvat rahaston käteisvaroiksi.
- Merkinnästä tiedotetaan merkinnän tehdyttä asiakasta rahaston käytäntöjen mukaisesti.
Viiveitä prosessissa tulee heti alussa, kun rahat ja merkintäilmoitukset siirtyvät rahastoyhtiölle, ja lopussa, kun rahastoyhtiö tiedottaa merkinnöistä. Jos asiakkuus on rahastoyhtiön oma (esim. Nordnetin omat rahastot), tämä ei tavallisesti kestä enempää kuin 1-2 päivää mutta välittäjillä (esim. Nordnetin välittämät muiden yhtiöiden rahastot) voi tulla lisäviivettä koska sekä merkinnät että tiedottaminen pitää hoitaa välittäjän ja rahastoyhtiön kesken sumplien.
ETF:ssä on itse asiassa ihan samanlainen merkintäprosessi, mutta piensijoittaja ei sitä koskaan näe, koska ETF:n merkinnässä vaaditaan satoja tuhansia euroja tai enemmänkin - tyypillisesti korillinen ETF:n omistamia arvopapereita. Piensijoittaja ostaa olemassaolevia osuuksia pörssistä, jolloin rahastoyhtiö ei tule osalliseksi lainkaan.
14 tykkäystä
Kiitos, erittäin selkeä vastaus ja juuri tätä merkitsemisestä seuraavaa prosessia halusin ymmärtää paremmin.
Olen harkinnut Nordean lisäämistä jo jonkun aikaa, mutta en tiedä kannattaisiko lisätä salkkuun vasta osinkojen maksun jälkeisessä dipissä vai ennen irtoamispäivää. Mielipiteitä?
1 tykkäys
Eipä tuohon taida kukaan osata vastata tai olla edes lupaa vastaamiseen.
Yleisesti, jos ostojen ajankohta mietityttää, niin kannattaa suosia ajallista hajauttamista. Jos siis lisäily kiinnostaa joka tapauksessa. Aina voi jäädä jossiteltavaa, jos osinkodippi ei olekaan yhtä iso kuin osinko tai jos dippi kurotaankin kiinni nopeasti ja ostot jäävät kokonaan tekemättä, mutta myös osingot saamatta.
8 tykkäystä
Minulla on pitkään ollut suurehko potti Eq:ssa, siis jo Amandan ajoista lähtien. Aikanaan sitä vähän pienentelin aivan liian aikaisin, ja sitten myöhemmin en tietenkään ymmärtänyt keventää siellä 28 eurossa. Ajattelin ja ajattelen, että yhtiö on hyvä ja kurssilla ei niin kauheasti ole väliä - välillä toki täytyy istua sitten käsien päällä ja toistaa tuota mantraa itselleen.
No, koska itselläni nämä vähät suorat osakkeet ovat vain yhtiöissä, joiden liiketoiminta kiinnostaa, on oma salkkuni melko rahoituspanoitteinen. Uskon näet, että toisten ihmisten rahoilla pystyy tekemään rahaa lähes vääjäämättä. Tämä selitykseksi seuraavalle pohdinnalle.
Nyt olen miettinyt, että jos kuitenkin myyn nyt pohjilta (heh) tuota Eq:ta jonkin verran ja sijoitan rahat puoliksi Alexandriaan ja Evliin, jotka ovat ovat pitkään olleet tutkalla. Äkkinäisellä vilkaisulla ei tuo Eq toisaalta ole noita kalliimpi, mutta liiketoiminta on vähän erilaista ja mitenköhän noiden kiinteistöjen kanssa elpyminen mahtaa edetä.
Herääkö kenelläkään keveitä ajatuksia noista yhtiöistä toisiinsa nähden? Joku on näitä ehkä ajatellut itseäni enemmän, ja ainahan toisten ajatukset muutenkin kiinnostavat.
1 tykkäys
Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaa täydellisesti mutta tammiralli on ohi ja alkaa kesä jolloin ei suuria tapahdu. Jos haluat osinkoja, nyt. Jos et halua, osta täsmäytyspäivän jälkeen.
Jos haluat maksaa osingosta veroja, nyt. Jos et, niin täsmäytyspäivän jälkeen.
Paitsi jos ostat OST:lle, jolloin on ihan sama.
4 tykkäystä
Jos osinkodippiä mietitään niin minun silmään näyttäisi siltä, että 2022 ja 2023 dippi oikeni pois osakkeen arvostuksesta varsin pian. Kahden vuoden ‘otos’ toki aika rajallinen.
EQ:n näkymät heikot tälle vuodelle.
Alexandria on tappiin hinnoiteltu tällä hetkellä, odottaisin pientä korjausreaktiota itse.
1 tykkäys