Miettisin tätä lähinnä verojen lykkäämisen kannalta:
Jos OST on voitolla, niin rahoja nostettaessa joutuu aina verolle. Toisaalta jos OST on suurin piirtein nollilla kaikenkaikkiaan, sieltä voi myydä mitä tahansa osakkeita joutumatta verolle. AOT:n kohdalla mennään sitten pelkästään myytyjen voitto/tappion kautta. Jos pitää tuotto-odotusta AOT:n rahastoilla ja OST:n suorilla osakkeilla samana, kannattaa nostella käyttöön tarvittaessa sieltä missä verot minimoituvat. 
1 tykkäys
Pitäisi löytyä jopa ONE:n karvalakkimallista. Toimeksianto pitää tosin laittaa kolmen pisteen takaa “Uusi Take Profit / Stop Loss” -kohdasta. Parametreja pääsee muokkaamaan sinisiä tekstejä klikkaamalla.
3 tykkäystä
Jes! Löytyihän se vihdoin 
Kiitos 
1 tykkäys
Hei. Haluaisin kuulla muiden kokemuksia ja perusteluita stop lossin käytöstä. Suositteletteko sen käyttöä, jos suosittelette niin vain treidaamiseen vai myös pidempään pitoon? Normaali vai liukuva stop loss? Asetatteko yleensä stopparit prosentuaalisesti tiettyyn lukuun vai esim. tukitasoihin?
2 tykkäystä
Ylläoleva riippuu varmasti paljon sijoitusstrategiasta / osakkeen pitoajasta (voihan yhdellä sijoittajalla olla useampia erilaisia tyylejä samallekin osakkeelle).
En osaa muiden puolesta vastata, mutta omaan melko passiiviseen (8 myyntiä 2021) strategiaani ne eivät sovi kovin hyvin. Tai ainakaan itse en ole kokenut niiden käyttöä mielekkääksi.
Tämä siksi, että omistamissani yhtiöissä isot liikkeet alaspäin ovat melko poikkeuksetta ylilyöntejä ja lähinnä ostopaikkoja. Stoppari ei osaa arvioida johtuuko omistukseni putoaminen firmasta vai ulkoisesta syystä vai mistä.
Hyvänä esimerkkinä Intrum, jonka tuloksen tultua ulos tiputtiin luokkaa 10%, mutta päivän päätteeksi oltiin kuitenkin kevyesti plussalla. Samaa on ollut pienemmässä kaavassa havaittavissa EVOssa, joka saattaa heilua melko isoista plussista tai miinuksista lähelle nollaa. En pidä markkinaa tällä hetkellä kovin tehokkaana vaan monesti isojen pudotusten jälkeen on seuraavina päivinä nähty melko isoakin rekyyliä takaisin.
Suunnitelluissa myynneissä olen käyttänyt henkisiä stop-losseja, jotka yleensä menevät enemmän tai vähemmän päin 
, koska ahneuksissani kuitenkin lykkään niitä eteenpäin
Kannattaisi ehkä täsmentää millaiseen strategiaan haluaisit niitä käyttää, niin saat tätä parempia vastauksia. Etenkin sellaisilta, jotka niitä osaavat käyttää.
6 tykkäystä
Kun olen päättänyt myydä jotain, muttei ole kiire saada käteistä heti, laitan myyntitoimeksiannon tiukasti kurssin perässä roikkuvana stoppina. Näin saan (yleensä) niistettyä myynnistä pikkuisen lisää rahaa. Sama toimii tietenkin myös toiseen suuntaan, eli ostaessa yritän napata vähän alhaisemman hinnan laittamalla ostotoimeksiannon liukuvana stopperina. Pienen pieniä säästöjä, mutta helppo toteuttaa ja on toiminut.
11 tykkäystä
Mitä tarkoittaa omien osakkeiden osto?
Miten siihen täytyy suhtautua osakkeen omistajan näkökulmasta?
Miten omien osakkeiden osto vaikuttaa minuun osakkeen omistajan näkökulmasta?
Ja olisin myös kiitollinen, jos joku osaisi enemmän avata koko aihetta!
Kiitokset jo etukäteen.
Löysin tällaisin Inderesin oman artikkelin aiheesta. Ei ihan tuore, mutta lienee kuranttia tavaraa edelleen.
4 tykkäystä
Omien osakkeiden osto tarkoittaa yhtiön ostavan omia osakkeitaan. Kaksi yleisintä syytä omien osakkeiden ostoon on hankinta henkilöstön palkitsemiseen ja toinen on osakkeiden mitätöinti. Ensimmäisessä vaihtoehdossa osakkeet annetaan palkkioina työntekijöille, useimmiten johdolle. Tällä ei ole suoranaista merkitystä osakkeenomistajan näkökulmasta muuten kuin henkilöstön motivaation kannalta.
Toinen vaihtoehto eli osakkeiden hankinta mitätöintiä varten nostaa osakkeenomistajan suhteellista osuutta yrityksen varoista ja liiketoiminnasta eli vaikuttaa osakekohtaisiin tunnuslukuihin. Tällä ei ole osakkeenomistajalle verovaikutuksia verrattuna esimerkiksi osinkoihin.
2 tykkäystä
Kiitos!
Miten siihen kannattaa suhtautua, jos yritys ostaa poikkeuksellisen paljon omia osakkeita, mistä se voisi kertoa?
1 tykkäys
Kassassa liikaa rahaa jota se yrittää jakaa osakkeenomistajille? Pitää muistaa että maasta ja osinkojen verotuskäytännöstä riippuen tämä on usein halutumpi tapa kuin (lisä)osingon jakaminen.
3 tykkäystä
Tuolle on muutama mahdollinen syy:
- yhtiöllä on huonosti ulkopuolisia kohteita omalle pääomalle, mutta sen oma osake on poikkeuksellisen laadukas kohde pääomille. Esimerkkinä voisi olla Intuitive Surgical, joka on huippulaadukas ja vahvaa kassavirtaa tuottava yhtiö, mutta joka ei oikein kykene käyttämään kaikkea käteistä liiketoiminnan kasvattamiseen.
- yhtiön johto käyttää tietoisesti omien ostoja arvonluontiin, vaikka sijoituskohteita rahoille olisi muuallakin. AutoZone jenkeistä lienee klassinen esimerkki: omalla alalla olisi varmasti laajentumiskohteita, mutta halpaa osaketta ostamalla voidaan luoda arvoa helpommalla kuin uusien myymälöiden perustamisella.
- yhtiö ostaa omia osakkeitaan verotehokkaaseen omistajien palkitsemiseen. Tämä pätee oikeastaan kaikkiin yhtiöihin, jotka mitätöivät ostamiaan osakkeita.
- tämä on harvinaisempi skenaario: yhtiön kassavarat ovat niin isot, että niitä käytetään väliaikaisesti oman osakkeen ostoihin esim. tulevia yrityskauppoja varten. Tätä näkee joskus, kun yhtiö treidaa riittävän halvalla - esimerkiksi Viafin Service on tehnyt tätä pian pari vuotta. Tuo voi olla hyödyksi, jos ostettuja osakkeita voidaan käyttää yrityskauppoihin korkeammalla valuaatiolla.
Jos yhtiö kykenee yhdistämään tuloskasvun ja omien osakkeiden takaisinoston, niin pitkällä aikavälillä tulokset tulevat olemaan kauniita. Toivottavasti suomalaisfirmojen johtajat ymmärtäisivät tämän paremmin, vaikka hiljattain ollaankin hyviä merkkejä nähty monilta yhtiöiltä.
14 tykkäystä
Omia osakkeita ostamalla yhtiö luovuttaa taseessa olevia varoja omistajille, jotka ovat luopumassa omistuksestaan ja saa vastineeksi heidän osakkeensa. Tämä alentaa ulkonaolevien osakkeiden lukumäärää. Vain ulkonaoleville osakkeille maksetaan osinkoja. Vanhana omistajana hyötysi on se, että omistusosuutesi yhtiöstä kasvaa. Esimerkiksi jos omistusosuutesi on x ja yhtiö ostaa osakekannastaan 5 % takaisin, omistusosuutesi yhtiöstä kasvaa x / 0,95 = 1,053x kertaiseksi. Jos vaihtoehto olisi jakaa osinko, jonka suuruus on 5 % markkina-arvosta, joutuisit maksamaan siitä osinkoveroja etkä pystyisi ostamaan itsellesi yhtä suurta lisäosuutta yhtiöstä.
Kannattaako tämä sitten? Riippuu yhtiöstä ja hinnasta. Monet amerikkalaisyhtiöt haluavat jakaa kasvavaa osinkoa ja ostavat lopuilla ylijäävillä rahoilla omia osakkeita takaisin hinnasta piittaamatta. Paras diili takaisinosto on silloin kun yhtiön osakekurssi sukeltaa yleisestä markkinaromahduksesta johtuen, mutta romahduksella ei ole vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Käytännössä yhtiöt kuitenkin harvoin toteuttavat omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmiaan tällaisissa tilanteissa. Surkein diili omien osakkeiden takaisinosto on silloin kun osake on kallis tai osakkeiden takaisinosto kuihduttaa epävarmassa tilassa olevan yhtiön muutenkin pientä kassaa (mieti esim. Ovaroa).
Kiinnostavaa on myös omien osakkeiden takaisinostoon käytettyjen varojen tuotto. Tätä pitää verrata finanssisijoituksiin. Olen merkinnyt muistiin salkkuyhtiöni Krogeriin liittyviä tilastoja joilla voi havainnollistaa tilannetta:
Kroger osakkeet hankittu 8.12.2020
Osakkeita ulkona tuolloin 761 347 060.
Osakkeen hinta oli $31,19
Market cap = 23746 miljoonaa
Tulkinta: jos yhtiö tekee 2374,6 miljoonaa vapaata kassavirtaa ($3,12 per osake), sijoittajan tuotto ostohinnalle on 10 %.
7.12.2021 osakkeita ulkona 735 255 564.
Yhtiö ohjeistaa tekevänsä $2.4 - $2.6 miljardin vapaan kassavirran vuoden aikana.
Kun osakkeen on hankittu 23746 miljoonan valuaatiolla, onko tuotto siis 10,1 % - 10,9 % ? Riippuu tulkinnasta.
Osakekohtainen vapaa kassavirta jos osakkeita ei enää osteta takaisin ennen tilikauden loppua: $3,26 - $3,54 (vastaa 10,5 % - 11,3 % tuottoa)
Osakkeiden takaisinoston pääoman tuotto:
Osakemäärä vähentyi 26 091 496 kappaleella.
Osakkeiden takaisinostoon kului Q1-Q3 2021: 338+299+251 = 888 miljoonaa.
Ostetuille osakkeille kuulunut vapaa kassavirta 82 - 89 miljoonaa.
Osakkeiden takaisinoston pääoman tuotto oli karkeasti noin 9,2 % - 10 %.
Kannattaako? Osakkeiden takaisinostoon pitää soveltaa kevennettyjä tuottovaatimuksia, koska osinkoveron takia en saa firmasta ulos kymmentä prosenttia kuitenkaan. Niinpä tuotto joka ylittää 10 % * 0,745 = 7,45 % on arvoa luova. Parasta tietysti olisi jos yhtiö voisi investoida vahvan kilpailuetunsa sisällä.
5 tykkäystä
Kiitos tarkoista esimerkeistä ja luvuista!
1 tykkäys
Viimevuonna olisi pitänyt ost tili sulkea ja pistää hyzon tappiot (~6-8k€) vähennyksiin, koska tuottoa olin tehnyt alkuvuodesta, mutta jäi tekemättä kun voxtur nousi. Nyt tämä kaduttaa, koska enää niitä ei noihin vähennyksiin saa.
Tässä kohtaa ei varmaan ole mitään järkeä tätä toimenpidettä tehdä, vai onko? Usko Hyzoniin ei ole mennyt, mutta lähitulevaisuus näyttää heikolta ja ylipaino hyzonissa on todella iso. Koko ost on yksi rahakaivo, jossa ainoa osake vihreällä on Voxtur. Tällä hetkellä stop lossien myötä siis nämä kaksi enää mukana. 1v tuotto on -5200€.
Jos myynti kiinnostaa, niin mikä olisi järkevin tapa tämä hoitaa?
Realisoida tappiot, sulkea tili, ostaa voxtur takaisin AOT ja mahdollisesti hyzonia hieman pienemmällä painolla mitä se ennen oli. Osa oli kuitenkin ostettu 7$ tuntumasta, ensimmäiset pienellä painolla 16$?
Paras voisi olla vain holdaus. Eikä ole järkeä myydä vain osaa, koska niistä ei tule kuin rahallinen tappio…
Ostin sulkemisen jälkeen tappiot voi hyödyntää viiden vuoden ajan.
Toivottavasti olen nyt oikeassa ketjussa…
Voiko esim. kauppalehti.fi sivuston näyttämiin osakekohtaisten sivujen kauppoihin ja niiden kehitystä kuvaaviin graafeihin luottaa, siis näyttävätkö ne erityisesti vähän vaihdettujen osakkeiden kohdalla todelliset kaupankäynnit hintoineen ja määrineen? Vai onko noiden näyttäminen luonteeltaan enemmänkin satunnaista näytteenottoa, jossa edes vaihdon kappalemäärät tunneittain eivät pidä paikansa?
Tarkoitan lähinnä siis sitä, että jos osakkeen vaihto on niin vähäistä, että jokainen yksittäinen kauppa voidaan näyttää Kurssikehitys-graafissa (kauppoja muutama tunnin aikana), kun aikavälinä on 1 tunti tai jopa koko päivä, niin näyttääkö tuo ne kaikki todella? Pitäisikö lisäksi päivän suurimman kaupan varmuudella näkyä korkeimpana Vaihto-palkkina Kurssikehitys-graafissa?
Kun näytölle on valittuna yksi osake, ainakin Uusimmat kaupat -osio erottelee kaupat selkeästi, kun vaihto on vähäistä, ja kun seurailee Tarjoustasot -listoja ja Kurssikehitys-graafin merkintöjä, yleensä kaupoille löytyy näistä täydelliset vastineet. Seurailin tätä yhden osakkeen osalta tänään useita tunteja.
TIedän, että nämä tiedot ovat vähintään 15 minuuttia viivästettyjä ja muutenkin nuo eri osiot päivittyvät selkeästi eri tahtiin, joten harvatahtisenkin kaupankäynnin seuranta on yllättävän työlästä, mutta yleensä tuolta löysi helposti kaikki Tarjoustasoista “kadonneet” määrät vertaamalla toteutuneiden kauppojen hintoja ja lukumääriä.
Mutta voiko noihin tietoihin oikeasti luottaa? Tämä alkoi epäilyttää tänään, kun seurasin oman kauppani toteutumista. Ostotarjoukseni ilmestyi Tarjoustasot-osioon odotetulla tavalla ja seuraavien tuntien kaupankäynti täsmäsi eri osioissa ja kurssin hitaasti laskiessa “pino” oman tarjoukseni päällä oheni.
Lopputulos oli kuitenkin se, että oma kauppani näkyi hetken aikaa Uusimmat kaupat -osiossa erillisenä merkittävän suurena kauppana (lähes 4% tämän päivän vaihdosta, ja toteutui yhtenä kauppana, ilmeisesti osana suurempaa myyntierää, jossa selkeästi myös muutama alemman tarjouksen tehnyt sai ostoksensa tehtyä; kaikki nämä näkyivät samalla kellonajalla), mutta ko. kauppa ei ilmestynyt missään vaiheessa Kurssikehitys-graafiin.
Oman kauppani olisi pitänyt näkyä päivän korkeimpana palkkina (tähän mennessä, kaupankäyntihän jatkuu vielä). Nyt kaupan toteutumisesta on kulunut useita tunteja ja päivän korkein Vaihto-palkki on selvästi pienempi, kuin oma yksittäinen ostokseni.
Nuo kuvaajat eivät ole mitenkään tarkkoja. Kun katsoo esim. Alma Median kurssikäyrää, se ilmoittaa 1 vuoden kuvaajassa että 20.12.2021 osakekurssi olisi ollut 10,25€ mutta 1 kuukauden kuvaajassa samana päivänä hinta olisi ollut 10,20€ ja 3 vuoden kuvaajassa taas 10,28€. Oman kokemukseni mukaan esim. alin toteutunut kauppa voi poiketa hyvinkin paljon kyseisen päivän kurssikäyrästä. Ilmeisesti nuo hinnat päivitetään päivän lopuksi. Kurssikäyrien perusteella ei kannata sijoittaa.
Vastaanpa tässä itselleni, koska aihe ei näyttänyt saavan aikaan keskustelua. Kaivelin asiaa syvemmältä ja päädyin lopputulemaan, että tuohon Kauppalehden sivuston näyttämään tietoon ei voi luottaa ollenkaan, sillä sanoisin, että näytettävä data on ihan täyttä kuraa. Täysin samannäköistä, siis täysin epäluotettavaa dataa, näyttäisi löytyvän myös arvopaperi.fi sivustolta. Osa tiedosta on toki todellista (lähinnä näytteitä siitä, mikä tilanne oli vähintään 15 minuuttia aiemmin), mutta noissa graafeissa on merkittäviä virheitä.
Perusteena on se, että löysin nordnet.fi sivustolta vastaavat tiedot, mutta olennaisesti luotettavammin esitettynä. En pysty sanomaan, näyttääkö sekään ihan kaikkia kauppoja, mutta sieltä löytyy (linkin takaa) ainakin hyvin pitkä lista kaupoista sekunnin tarkkuudella (muualla vain minuutin tarkkuus). Myös graafi vastaa tätä dataa ainakin niiltä osin, joissa tarkistin joitakin eilen kovin oudolta näyttäneitä tilanteita.
Löysin oman kauppani tuolta listalta ja myös graafi näyttää sen oikein juuri siinä kohdassa, jossa sen pitikin olla. Noilla muilla sivustoilla ongelmat näyttäisivät liittyvän tilanteisiin, joissa toteutuu yksittäinen suurempi kauppa, joka koostuu useista eri hintaisista osista.
Se tärkein huomio on tuo graafi, jossa näytetään toteutunut vaihto palkkeina. Nordnetin graafi paljastaa, että eilen toteutuikin useita suurehkoja kauppoja päivän tavallisen “nappikaupan” lomassa, mutta mainituilla kahdella muulla sivustolla noita ei näy ollenkaan! Sen sijaan niissä näkyy päivän selkeästi korkein piikki kohdassa, jossa ilmeisesti kyllä kyseinen kokonaismäärä osakkeita vaihtoi omistajaa, mutta aikaväli oli useita minuutteja, siis useampia isompia erillisiä eriä. Siis ikään kuin nuo huonosti toimivat sivustot hukkaisivat osan datasta, jos tapahtumia tulee samalle minuutille “liian paljon” (tässä kuitenkin < 10 kpl). Ihmettelen vaan, miten nuo voivat ylipäänsä toimia tilanteissa, joissa tapahtuu oikeasti suuria määriä transaktioita joka sekunti.
Minua tämä aihe kiinnostaa lähinnä siksi, että kaikenlainen data ja siihen liittyvä logiikka ja datan jalostaminen johonkin hyödylliseen muotoon on lähellä sydäntä ihan työnkin puolesta.
Minulta kysyttiin haluanko ostaa pienen siivun yrityksestä jossa olen töissä. Minulla ei ole mitään hajua siitä mitä se tarkoittaa ja vielä vähemmän valuaatiosta. Liikevaihto n 3,3 miljoonaa voittoa n 200 000€. Nuo numerot ovat pysyneet samana viimeiset 5 vuotta. Pientä heittoa on ollut ylöspäin. Tämä on rakennusalan yritys jolla on urakoisijapuolen lisäksi kivijalkakauppa jossa myydään rakennustarvikkeita.
Lähtökohtaisesti voin sanoa että numeroista en ymmärrä mitään. Osinkoja maksetaan joka vuosi ja niin ollaan tehty jo +20 vuotta.
Yritys on tehnyt voittoa yli 20 vuotta putkeen ja omavaraisuusaste on korkea.
Tämä on siis toimiva yritys jolla on potentiaalia toimia myös tulevaisuudessa.
Sanotaan että haluan laittaa kiinni 100 000 tähän yritykseen. Miten lasketaan firman arvo?
7 tykkäystä