Aloittavan kysymyksiä hajauttamisesta, itseäni suuresti kiinnostava aihepiiri, siksi kysymyksiä on paljon.
Millaisen painoarvon annatte hajauttamiselle sijoituksissa? Onko toimiala-, maantiede vai ajallisella hajauttamisella suurin painoarvo, vai onko kaikilla vaikutus? Jos esim omassa sijoittamisen suunnitelmassa on hajautuksella toimialoittain niin, että yksi toimiala max 20% salkun kokonaisuudesta, mitäs kun tulee joku tolkuton dippi mutta “toimialasi” on jo täynnä? Jättääkö väliin koska stragediassani niin on, vai ottaako dipistä “sisään” mentaliteetilla, korjataan painotus myöhemmin. Hajoittaako toimialojen lisäksi ne vielä defensiivisiin ja syklisiin? Entäpä rahastojen suhde suoraan osakkeisiin? Rahastoista voisi tietysti kerrata kaikki ed kysymykset.
Hajauttamisen syvällinen idea on jakaa omaisuus niin ettei mikään yksittäinen vastoinkäyminen tuhoaisi koko taloutta. Jos on olemassa jokin tekijä joka tuhoaisi koko taloudellisen tilanteen, silloin omaisuus ei ole hajautettuna sitä tekijää vastaan. Pitää siis miettiä miltä haluat suojautua. Esimerkiksi tuo mainitsemasi toimialahajautus: sijoittamalla useampaan samalla toimialalla toimivaan yhtiöön hajautat riskiä siitä että olisit valinnut huonon yhtiön, mutta et sitä riskiä että jokin koko toimialaa koskeva riski toteutuu. Defensiivinen / syklinen jako viittaa siihen onko yhtiöiden liiketoiminta altis suhdanteiden muutoksille. Paljon syklisiä yhtiöitä sisältävä salkku heiluu suhdanteiden mukana voimakkaammin.
Jos salkkusi on osakkeita ja käteistä, osakkeiden laskiessa salkun osakepaino laskee. Jos haluat pitää kiinni osakeallokaatiosta, tämä olisi merkki nostaa osakepaino takaisin sille tasolle jolla sen pitäisi olla. Osakkeiden noustessa vastaavasti osakepaino kasvaa. Tämä on aika mekaaninen tapa suhtautua hajauttamiseen. Rahastossa saat valmiin hajautuksen.
Oma salkkuni on varsin keskittynyt. Se koostuu tällä hetkellä 4 yhtiöstä joista 2 on varsin suhdanneherkkiä. Viime viikolla salkun arvo laski -5 %. Indeksisijoittaja olisi selvinnyt vähemmällä, koska S&P 500 indeksi laski vain -1 %. Heikko hajautus osakkeissa kasvattaa siis lopputulosten hajontaa.
No jos tässä katsotaan ihan vaan lähihistoriaa, niin maantieteellinen hajauttaminen (missä firman pääkonttori, toiminnot, raaka-aineet, tuotanto, asiakkaat ja vähemmässä määrin missä pörssissä listattu jne) on, varsinkin sen puuttuessa, saattanut aiheuttaa melkoista romahdusta.
Toimialahajautuksen puuttuminen myöskin on aika moneen otteeseen voinut tehdä tosi pahaa jälkeä salkkuun tällä vuosituhannella.
Ajallinen hajautus riippuu ihan sijoittamiseen käytettävissä olevien tulojen ajallisesta jakaumasta. Kaikkein parhaiten ajoitusriskiä välttää, kun aloittaa sijoittamisen ennen kuin sukanvarteen on ehtinyt kertyä mitään, ja sijoittaa joka kuukausi sen mitä jää pakollisten menojen jälkeen yli.
AstraZeneca on Brittiläinen yritys joten verotus menee sen mukaisesti. Koska Britannia ei ole enää EU-maa, niin onko osinkojen suhteen jotain huomioitavaa? Nyt saaduissa osingoissa ei ollut suoraan vähennetty mitään.
Mikä on kustannustehokas tapa uudelleensijoittaa osingot? Käsittääkseni on hyvä ostaa sitä yritystä takaisin, joka osingot maksaa, mutta entäs Ruotsin suhteen. Saan sieltäkin osinkoa, mutta OP:lla ei ole enää 1% ostokuluja Ruotsin osalta, vaan minimi on se 7e. Jos saan 100e osinkoa, niin ei varmaan kannata ostaa takaisin saman firman osakkeita, kun kulut karkaa käsistä. Joten miten sijoittaisitte tässä tapauksessa? Kaikki osingot yhteen Ruotsin firmoista vai Suomalaisten firmojen osakkeita tilalle, mahdollisesti osinkodipissä?
Osingoista tullut raha on ihan samanlaista kuin muualtakin tullut. Niillä voi ostaa samaa osaketta, eri osaketta tai vaikkapa olutta, mikä nyt parhaalta vaihtoehdolta tuntuu. Ostoksen kustannuksiin rahan lähde ei vaikuta.
Ei tämä ole millään tavalla selviö. Sijoitukset tulee tehdä tuottaviin kohteisiin.
Vastasin tähän ketjuun, koska kysymys ei koske varsinaiseti Sampoa yhtiönä.
Kun Mandatum eriytetään, Sammon laskennallinen arvo laskee Mandatumin arvon verran, ja otaksun, että pörssikurssi tulee heijastamaan tätä.
Splittauksesta: osakkeiden määrä moninkertaistuu, ja niiden arvo käytännössä jakautuu vastaavasti. Kun esim. Incap jakautui, Nordnetissä osakkeiden ostohinta jakautui myös, mutta saattaa olla, että minun piti korjata sitä kuitenkin käsin. Verotuksellisestikaan tällä ei ole merkitystä, sillä verokarhu katsoo tuota jakautunutta ostohintaa.
Kyllä Nordnetin pitäisi hoitaa nämä automaattisesti oikein.
Olisin heidän asiakaspalveluun yhteydessä, jos eivät ole hoitaneet oikein.
Tämä kyllä riippuu vähän palveluntarjoajasta, kaikilla eivät nuo päivity oikein. Itse olen kokenut helpommaksi päivittää nuo itse.
Osittaisjakautumisessa on huomioitavaa, että jakautuva yhtiö ei itse määritä sitä kuinka hankintahinta määräytyy vaan tämä linjaus tulee verottajalta. Yleensä näissä menee joitain kuukausi eli ei ole heti jakautumisen jälkeen käytettävissä. Saattaa hyvinkin olla, että tässä Sammon tapauksessa tämä hintajako voi olla käytössä virallisesti vasta 2024.
Ihan vaan esimerkkinä F-securen jakautumiseen liittyvä ohje.
Näin esim. Nordealla. Eivät päivitä antien (paitsi Nordean järjestämän) eikä splittien hankintahintoja. Splitin tapauksessa Nordealla ei edes itse voi päivittää alkuperäisten osakkeiden hankintahintaa, ainoastaan uusien.
Siksi mainitsin Nordnet, ja kysyjällä oli myös Nordnet.
Nordnetissä voi päivittää itse yhden osakelajin keskihinnan salkusta, mutta se ei sitten tietenkään automaattisesti korjaudu kun teet samaan osakkeeseen ja salkkuun myöhemmin ostoja tai myyntejä. Eikä tuo päivitetty keskihinta mene veroraportteihin.
Lisäksi heille voi erillisellä lomakkeella toimittaa hankintahintojen korjauksia, jos tieto puuttuu, mutta näistä menee toimenpidepalkkio.
Kun kerrot että sinusta helpompi päivittää itse, olisi syytä kertoa myös mitä välittäjää tarkoitat.
Nämäkin päivittyvät Nordnetillä automaattisesti, kunhan vain tieto verottajalta tulee.
Ainakin siis kotimaisissa osakkeissa näin.
Itse Nordnetin käyttäjänä ajoista kun Nordnet osti eq onlinen välityspalvelut (ja sitä ennen toisen välittäjän, jonka toiminnot eq online aikoinaan osti).
Olen joutunut näitä hintoja päivitellyt Nordnetissa ja Danske Bankissa.
Hyvä tietää, että Nordnetin puolella tuo osittaisjakautuminen tulee automaattisesti oikein!
No ainakin kotimaisissa on siis tullut, kunhan verottajan päätökset hankintahintojen suhteesta on ensin saatu.
Ei tämä varmaan kaikkia markkinoita koske.
En ole ihan varma, voisiko tästä aiheesta olla jo keskustelua ja spekulointia jopa tässä ketjussa tai jossain toisessa ketjussa hieman eri sanoin… Yritin kyllä etsiä. 
Millaisia arviointikriteereitä tai avainlukuja muilla on tapana käyttää, kun arvioi startupeja tai vähän vanhempiakin (mutta kuitenkin alkutaipaleella olevia) kasvuyrityksiä lukujen valossa? Kun kyse on korkean riskin yrityksistä, joiden skenaario ihan todellisuudessakin vaihtelee “hyvä yritys, mutta rahat loppu” ja “megaluokan breikkaus” välillä.
Hahmottelin itse muutamia:
- P/S eli markkina-arvon suhde liikevaihtoon kertoo mielestäni karun totuuden siitä, missä vaiheessa yritys ehkä on.
- CAGR (liikevaihdon osalta esim.) viimeiseltä kahdelta tai kolmelta vuodelta voi antaa jotain kuvaa siitä, mitä yhtiö on ehkä saanut alkutaipaleellaan aikaan. Onko ollut liikevaihdon kasvua…
- EQ/EBIT kertoo kauan rahat riittää ennen seuraavaa rahoituskierrosta…
En ole varma onko sellaista avainlukua tyypillisesti käytössä, mutta jotain osviittaa ehkä kertoo myös juoksevien kulujen tai liikevoiton suhde liikevaihtoon.
Karmaisevia YTD-lukuja tarkastellessani tuli mieleen, että miksi Nordnetin ilmoittama prosentuaalinen tuotto ja euromääräinen tuotto eivät täsmää? Osaisiko joku mahdollisesti selittää mistä ilmiö johtuu?
Eikös tämä ollut selitettävissä valuuttojen muutoksilla? Aikaisemmin ainakin ollut puhetta tästä.
Puhutaanko ostoerästä, yhden osakkeen rivistä vai salkusta?
Tuotto lasketaan TWRnä, eli jos vaikka säästät palkasta, sekottaa tämä uusi pääoma laskuja: