Puhutaan salkun kokonaistuotosta. Valuuttakurssien muutos ei käsittääkseni(?) Pitäisi vaikuttaa, koska omistukset ainoastaan Suomalaisissa yhtiöissä.
Start-uppeja on ehdottomasti helpompi lähestyä niihin sijoittavan rahaston tai pääomasijoitusyhtiön kautta. Kysymys oli kuitenkin suorasta sijoituksesta. Vakaassa vaiheessa olevia yhtiöitä on helpompi arvioida numeroiden perusteella, start-upeissa huomio keskittyy enemmän laadullisiin tekijöihin. Hiljainen finanssisijoituksia tekevä vähemmistöomistajuus toimii vakaissa pörssiyhtiöissä, mutta ei kovin hyvin start-up-maailmassa. Luvut ei toimi, koska yksikin sopimus voi moninkertaistaa liikevaihdon. Binäärisiä tapahtumia on turha laittaa exceliin.
Minkälainen tuote yrityksellä on, vai onko vielä mitään? Onko johto osaava ja luotettava, pystyykö se viemään tavoitteet maaliin? Aloittava yritys tarvitsee runsaasti tukea ja jos et itse ole syvätaskuinen sijoittaja, pitää katsoa että yrityksellä on luotettava rahoittaja kasvua tukemaan. Ilman sitä konkurssiriski kasvaa huomattavasti.
1 tykkäys
Näin ne pankit sen laskee. Time-Weighted Rate of Returnin (TWRR) tarkoitus on siivota pois rahojen lisääminen ja vähentäminen tuottolaskusta. Idea tässä on, että eihän allaolevan sijoituskohteen tuotto muutu sillä että laitat siihen enemmän tai vähemmän rahaa kiinni. Tämä laskentatapa tekee rahaston tuotosta vertailukelpoisen.
Omaa sijoitusportfoliota hallitsevan yksityissijoittajan kokemus on kuitenkin toisenlainen. Hänen tuottonsa riippuu siitä mitä salkku tekee kun se on suurimmillaan. Esimerkiksi sijoittaja joka onnistui ostamaan QT Groupia 7 € osake joskus 2018 ja piti sen läpi vuoden 2021 näki osakeomistuksensa arvon kasvavan huomattavasti 150 euroon per osake. Jos ei myynyt vaan piti osakkeet, euromääräinen lasku on ollut huomattava. Miten voi olla rikas ja silti köyhtyä huomattavasti? Yksityissijoittajan portfolion performanssia kannattaa tarkastella TWR:n sijaan Money-Weighted Rate of Returnilla (MWRR).
Tällä videolla asia selitetään:
Kaksiosaisen videosarjan ensimmäinen osa on TWRR laskentaa josta jo linkitit.
Tähän perustuu arvosijoittamisen modernia portfolioteoriaan vastaan oleva riski/tuottosuhdekin. On vaikea saada salkkua tappiolle kun ostaa pelkästään halpoja yhtiöitä, jotka tuottavat hirmuisia määriä kassavirtoja.
5 tykkäystä
Joo, voi hyvin olla, että startup-sijoittamisessa laadullinen arviointi on merkitsevämpää, ja sitten yleisemmin ihan tilastomatetiikka ja todennäköisyyslaskenta kuin liiketoiminnan luvut. 
Sain norjalaiselta yhtiöltä (Hafnia) osinkoja mutta niistä ei ole peritty lainkaan veroa.
Miten tässä kuuluu toimia?
Säilytys osuuspankilla.
Onko OST vai AOT tili sinulla?
Arvo-osaketilillä kyseiset osakkeet
Ei ole tällaista olemassa. Arvo-osuustili kylläkin.
Arvo-osakkeena on yleensä pidetty kroonisesti aliarvostettua, tasaisesti rahaa takovaa yhtiötä.
1 tykkäys
Sori nyt meni unisena vähän sekaisin mutta tiesit mitä tarkoitin ja hyvin hereillä olit 
Saitko osinkoja vähemmän kuin 20 euroa? Jos sait, näistä summista ei pidätetä veroa. Veroilmoituksella viimeistään sitten ilmoitat ne, jos eivät ole listattuna. Halutessasi voit myös hakea itsellesi veroennakkoa koskevan päätöksen ja voit maksaa verot saman tien valtiolle.
4 tykkäystä
Osinkoja tuli reilut 300€ joten siksi ihmetyttää kun Suomella käsittääkseni on verotussopimus Norjan kanssa.
Varmistat vain, että veroilmoitus on oikein täytetty, ja makselet sitten joskus jälkikäteen verot.
Veroja ei tarvitse maksaa kahteen kertaan vaan miten ihmeessä olet saanut osinkoja maksamatta niistä veroja Norjaan?
Siksi tuota kysyin koska tähän mennessä jokaisen muun kohdalla on maksamisen kohdalla näkynyt myös veron pidätys mutta nyt ei ollut merkkiäkään siitä.
1 tykkäys
Mitä mieltä tästä minun strategiasta: osinkoihin perustuva salkku, pohjoismaisia arvoyhtiöitä 5-10kpl. 70% osakkeita 30% rahastoja joissa hyvä hajautus. Rahastoihin lisätään rahaa joka kk, osakkeita ostetaan 4-6 kertaa vuodessa. Itse en etsi npusevia tähtiä koska niitä en löydä enkä halua tehdä iso pia muutoksia salkkuun kovin usein. Tämä on siis pitkä salkku +20v
Ihan pätevän kuuloinen ratkaisu jos tulot osingoista ovat mitä haet. Muistutus, että korkea osinkotuotto ei ole merkki hyvästä yhtiöstä joten firman valinnan kanssa saa olla tarkkana.
Toinen juttu myös, että hautuksien kanssa kannattaa katsoa matalakuluisia indeksi ETF. Ei pääse salkunjoitajan palkkioihin menemään 20 vuoden aikana kertyneet tuotot.
1 tykkäys
Korkea osinkotuotto ei välttämättä ole merkki hyvästä yhtiöstä, mutta ei se ole poissulkevakaan. Yhtiöihin kannatta perehtyä ja tehdä päätökset sitten.
1 tykkäys
Oikeassa olet jps. Hyvä korjaus.
Rrryy, osinkotuoton kanssa lähtisin perehtymään yhtiöihin fundamenttien kautta. Hyvin menestyvä yhtiö kasvattaa tulostaan vuosien mittaan, joka tarkoittaa sitä, että firmalle jää joka vuosi enemmän mistä maksaa kasvavaa osinkoa
4 tykkäystä
Hafnia on tanskalaisjohtoinen varustamo, joka on noteerattu Oslossa ja rekisteroity Marshallinsaarille. Suomella ei ole verosopimusta Marshallinsaarien kanssa. Osingot maksetaan arvo-osuustilille ilman pidatyksia, koska lahdeveroa ei perita. Suomessa sen sijaan osingot verotetaan ansitulona koska verosopimusta ei ole, osingot lisataan ansiotuloihin ja verotetaan jalkikateen.
8 tykkäystä
Muuttuuko tilanne jos osinko maksetaan OST:lle?
1 tykkäys