Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Onko kukaan perehtynyt Helsingin pörssin sielunelämään sillä tarkkuudella, että osaisi kertoa alku- ja loppuhuutokauppojen nokkimajärjestyksestä.

Aina joskus on käynyt niin, että tasapaino on jo löytynyt ja myynti- ja ostomäärät ovat kokolailla yhtä suuria. Jos laittaa tämän saman luvun, jää todennäköisesti ilman, kun on jonossa viimeisenä.

Mutta jos alku-tai loppuhuutarissa laittaakin ostoon jonkun pennin korkeamman tarjouksen, ilmeisesti pääsee etuilemaan jonossa. Sama myynnissä: joku penni alempi tarjous niin paremmin tärppää. Tämä tarkastelu siis tilanteessa, jossa oman tarjouksen jälkeen osto- ja myyntitarjousten tasapaino pysyy paikallaan. Onko kuvittelua vai löytyykö joku kaupankäyntisääntö, joka tämän selittää?

Voisiko liittyä jotenkin siihen, että kullakin välittäjällä on oikeus parittaa omat osto- ja myyntimääräykset keskenään?

3 tykkäystä

ensisijaisesti toteumisen määrää osto/myyntitarjouksen hinta, sen jälkeen välittäjien sisäinen täsmäytys ja kolmantena toimeksiannon syöttöhetki pörssin järjestelmään, ensin tullut täsmäytetään ensin. Jos capmanin huutari päättyy vaikka hintaan 1.95 ja sinulla on ostotarjous 2.1€, niin ei ole mahdollista, että se ei täsmäytyisi.

4 tykkäystä

Ja mikä parasta, hinnaksi tulee 1,95€. Onhan siinä tietysti riski, että vastapuolen botit haistavat veren ja osto- ja myyntimääriä säätämällä pääsetkin maksamaan sen 2,1€.

2-3 senttiä suuntaan tai toiseen menee hyvin läpi enemmän vaihdetuissa, omat myynti- ja ostomäärät kuitenkin hukkuvat sekaan, jos vaihto isoa. Pienivaihtoisissa laita liikkuu heti, kun yrittää kikkailla oman hinnan kanssa. Nordnetin asiakkaana ainakin aiemmin hyvin usein jäi toimeksianto vajaaksi, jos yritti tarjota saman kuin sen hetkinen hintataso, viimeiselle minuutille toki kannattaa odottaa huutokaupoissa.

1 tykkäys

Nokian Renkaiden osinko saagakin saatiin vihdoin päätökseen. Ei osinkoa 30.4 ostaneille. Selvä hommahan se olikin alusta asti :sweat_smile::upside_down_face:

8 tykkäystä

Aa… mä ajattelin että tämä on aivan päivänselvä siitä asti, kun Euroclearin täsmäytyspäiviä ja vappua koskeva lisätieto linkattiin tänne. Sehän ihan selvästi kuitenkin määritteli, mitkä kaupat/siirrot selvitetään 1.5. ja mitkä ei. Ei käynyt mielessänikään, että euroclear ei osaisi kuvata, miten kaupat selvitetään, kun he sen kuitenkin suorittavat. Ainoa hämmennys tässä koko keississä on ollut, että miksi yhtiön IR on ollut tässä näin pitkään vielä yhtiökokouksen jälkeenkin kujalla. Ikävä väärinkäsitys tietysti, jos kokevat tarkistaneensa asian euroclearilta.

3 tykkäystä

Eli osaako joku sanoa, onko osingon irtoamisen kanssa nyt tapahtunut ”väärinkäytös”. Koska eikö tämä nyt tarkoita, että osinko irtosi, ennen kuin se oli yhtiökokouksessa siunattu.

Itse en ala kyselemään osinkojen perään siltä osin, kun koskee 30.4 ostettuja, vaikka olin yksi heistä, jolle koen IR:n antaneen vähintäänkin epätarkkaa tietoa. Sitä paitsi kurssikehitys on ollut varsin suotuisa. Toki jokainen voi kohdallaan miettiä, että onko osinkohölmöily riittävä syy luopua omistuksesta. Itse olin yhtiökokouksessa vahvistamassa osinkopäätöstä🙂 eli jatkan luonnollisesti holdaamista. Virheitä nyt vaan sattuu ja ihan mielenkiintoista nähdä jatkuuko saaga esimerkiksi Osakesäästäjien kautta.

3 tykkäystä

Yritän välttää liian syvää rintaääntä, kun yhtiöoikeuden suhteen olen korkeintaan ammattimainen harrastelija, mutta oma vakaa käsitykseni on, että ei tässä ole mitään laillisuusongelmaa. Osinko on maksettu yhtiökokouspäätöksen mukaisesti (ei tokikaan ennen sitä tai ilman sitä). Perusteet löytyvät jo aiemmista viesteistäni, joten en niitä lähde toistamaan.

Kysymys IR:n antamasta virheellisestä tiedosta ja sen aiheuttamista vahingoista ja/tai yhtiön vastuusta onkin jo huomattavasti vaikeampi. Asiaa voisi helposti argumentoida kummin päin vain:

  • yksityisoikeudellisesti lähtökohtaisesti kaupan osapuolet ovat vastuussa siitä, että ymmärtävät mistä sopivat.
  • toisaalta IR on ollut harvinaisen yksiselitteinen omassa viestissään, mikä on kyllä aidosti aiheuttanut sekaannusta ja virhekäsityksiä.

Sen arviointi, missä määrin tällaisesta virheellisestä tiedosta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, on itselleni vähintäänkin hankalaa. En osaa ottaa kantaa ja tässä tukeutuisin lainopilliseen apuun ilman muuta asian mahdollisessa selvittämisessä.

3 tykkäystä

Niin itse ainakin päädyin tekemään oston vielä 30.4. luettuani yhtiöketjusta tämän melko vakuuttavan kirjoituksesi:

"Yhtiöketjussa keskustellaan yhtiön fundamenteista, olkaa ystävällisiä, älkääkä enää spämmätkö ketjua. Asia on selvitetty aiemmissa viesteissä useampaa kertaa, pitää vain jaksaa lukea ne ajatuksen kanssa. Yhtiön oma IR(sijoittajaviestintä) on jo vastannut asiaan eli irtoamispäivä 1.5. Yhtiökokous oli 30.4 ja siellä vasta annettiin valtuutus osingonmaksulle, joten osinko ei millään voinut irrota 30.4. Siis kaikki, jotka omistivat tai ostivat osaketta 30.4, ovat oikeutettuja kevätosinkoon 0,35 e."

Kenties se spämmääminen olisi ollut ihan hyvä, sillä uskon monen muunkin kuvitelleen, että homma tosiaan meni näin kuten kirjoitit. Toki se on jokaisen sijoittajan vastuulla selvittää itse asiat, eikä uskoa kaikkea sosiaaliseen mediaan kirjoitettua, joten tästä taas opittiin kaikki jotain.

11 tykkäystä

Kyllä tässä olin väärässä, koska Rinkuloiden huolimattoman osinkoesityksen seurauksena syntyi järjenvastainen tilanne eli irtoamispäivä olikin yhtiökokouspäivä. En muista näin käyneen koskaan aikaisemmin, “Errare humanum est”.

Siitä, että keskustelu edelleen käydään tässä ketjussa eikä yhtiöketjussa, olen edelleen täysin samaa mieltä. Ymmärrän, jos harmittaa, mikäli tässä nyt joku menetti tuhansia euroja, muutaman kympin itkemistä en ymmärrä, ajan voi käyttää hyödyllisemmin ja rahanarvoisemmin. Vaikea kyllä nähdä kenenkään olevan tappiolla kurssikehitys huomioonottaen.

Siinä olet oikeassa, älä koskaan usko mitään pureksimatta, mitä sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan. Yhtiön IR:ää sen sijaan on syytä uskoa 99,99% tapauksista.

Mutta mukavahan sitä on aina syntipukkeja löytää omille päätöksille🙂

Ja mainittakoon, että tuo lihavointi lainatussa tekstissä on @Marky_Mark :in, ei minun alkuperäisestä tekstistä.

Puhuin tekstin boldauksesta eli korostamisesta, sitä en tehnyt alkuperäisessä viestissä @Niinpaljonturskaa :slightly_smiling_face:

7 tykkäystä

Toki muistit myös disclaimerin, eli ihan jokaisen ostaneen oma vika:

Helppohan tässä asiassa oli tehdä virheellisiä olettamia, kun IR viesti heikosti ja tietysti sitä ennemmin uskoo IR ulostuloja kuin foorumilla epäileviä.

3 tykkäystä

Ei ymmärrä. Yhtiökokous päätti 30.4 osingonjaosta, miten ihmeessä täsmäyspäivä voi olla ennen kuin koko päätöstä asiasta on tehty?
Oma lehmä ojassa 6000 * 0.35

2 tykkäystä

Itse sain kyllä osingot ostetuista Nokian Renkaiden osakkeista. Ostin ne sopivasti hyvissä ajoin ennakkoon ennen irtoamispäivää enkä jättänyt ns. viime tippaan.

7 tykkäystä

Tuossa on sekin ongelma, että 30. päivä osakkeita ostaneita on paljon eikä kaikki varmasti ostanut osinkojen takia. Miten osoitetaan mahdollisessa korvaustilanteessa, ostettiinko osakkeet osingon saanti mielessä? Nythän kaikki tuolloin ostaneet voi sanoa, että ostin koska Inderesin foorumilla kerrottiin että osingon saa tuolloin.

Normaalisti pankkien suorituksissa menee se kaksi pankkipäivää ja tuossa kun oli pyhä välissä.

Täsmäytys- ja maksupäivät olivat päätöksen jälkeen, joten eiköhän tämä juridisesti ihan oikein mennyt. Tiedotuksen osalta ei niinkään.

Ja tämä keskustelu varmaankin kuuluisi jonnekin treidi-/erikoistilanneketjuun.

4 tykkäystä

Saamasi sähköpostin perusteella vaikuttaa siltä ettei ketjuun aiemmin linkitetty uutinen arkipyhien muuttumisesta selvityspäiviksi pidä paikkaansa.

Tuo nyt on vähän kuin samantien toteaisi, että itse ostin osaketta vuonna 2000 hintaan 1.6euroa enkä jäänyt odottelemaan ns. viime tippaan.

Ajoitus on rahaa. Ja osinko osakkeenomistajan rahaa myös ennen irtoamista. Mutta myös osinkodippiä voi yrittää ajoittaa. Mikäli 30.4. ostaneille olisi vielä osinko kuulunut, se olisi ollut hyvä ostopaikka, parempi kuin 29.4. Toki se on nyt hyväksi ostopaikaksi osoittautunut ihan kurssinousunkin myötä.

Nämä voi olla monelle rahanarvoisia asioita ja minusta on huonoa käytöstä niitä vähätellä ja irvailla. Kukin sijoittakoon tyylillään.

16 tykkäystä

Omasta mielestäni aika huono esimerkkiheitto tuo “ostin vuonna 2000 hintaan 1.6 euroa”. Ymmärrän kyllä, että monelle ajoitus on tärkeä ja kyseessä on kuitenkin raha. En silti itse usko, että ainakaan Nokian renkaiden osinkojen saamisen osalta selkeästi muutamaa päivää ennen ostamalla tätä ajankohtaa olisi suuresti “menettänyt rahaa” ja olisi tällöin varmistanut myöskin sen osingon varmasti.

Tietysti, jos sijoittaa miljoonia tai useita satoja tuhansia euroja kerralla Nokian renkaisiin, niin tällöin pienetkin erot vaikuttavat verrattuna muutamiin satasiin tai muutamiin tuhansiin sijoittaviin. En tiedä kumpaa sinä kuulut tai kumpaan ryhmään täällä muut kuuluvat. Itse voin myöntää, että en kuulu satojen tuhansien tai miljoonilla sijoittaviin tahoihin, jotka sijoittavat Nokian renkaisiin.

Kyllä sen osingon saannin pitäisi olla täysin varmaa, kun yhtiö omilla sijoittajasivuillaan ja vielä IR:n suulla ilmoittaa osingon irtoamispäivän olevan 1.5 ja että osingon saa ostamassa 30.4 osakkeita. Kyseessä on kuitenkin merkittävä osinko (4% ostohinnasta). Ja kyllä 200 euronkin häviäminen yhtiön selvään virheeseen (5000 euron ostoksella) harmittaa.

Tuollainen näsäviisastelu on a) täysin turhaa ja b) ärsyttävää.

9 tykkäystä