Kysy & vastaa -ketju sijoittamisesta

Omasta mielestäni aika huono esimerkkiheitto tuo “ostin vuonna 2000 hintaan 1.6 euroa”. Ymmärrän kyllä, että monelle ajoitus on tärkeä ja kyseessä on kuitenkin raha. En silti itse usko, että ainakaan Nokian renkaiden osinkojen saamisen osalta selkeästi muutamaa päivää ennen ostamalla tätä ajankohtaa olisi suuresti “menettänyt rahaa” ja olisi tällöin varmistanut myöskin sen osingon varmasti.

Tietysti, jos sijoittaa miljoonia tai useita satoja tuhansia euroja kerralla Nokian renkaisiin, niin tällöin pienetkin erot vaikuttavat verrattuna muutamiin satasiin tai muutamiin tuhansiin sijoittaviin. En tiedä kumpaa sinä kuulut tai kumpaan ryhmään täällä muut kuuluvat. Itse voin myöntää, että en kuulu satojen tuhansien tai miljoonilla sijoittaviin tahoihin, jotka sijoittavat Nokian renkaisiin.

Kyllä sen osingon saannin pitäisi olla täysin varmaa, kun yhtiö omilla sijoittajasivuillaan ja vielä IR:n suulla ilmoittaa osingon irtoamispäivän olevan 1.5 ja että osingon saa ostamassa 30.4 osakkeita. Kyseessä on kuitenkin merkittävä osinko (4% ostohinnasta). Ja kyllä 200 euronkin häviäminen yhtiön selvään virheeseen (5000 euron ostoksella) harmittaa.

Tuollainen näsäviisastelu on a) täysin turhaa ja b) ärsyttävää.

7 tykkäystä

Kukaan ei enää tässä vaiheessa kiistä sitä, että IR toimi virheellisesti. On jokaisen oma asia, haluaako hakea korvauksia. Se nyt vaan on niin, että Inderesin foorumilla pyörii enemmän fundamenttisijoittajia ja treidauksille sekä veivauksille on omat ketjunsa. Nokian Rinkuloiden tapaisessa hyvin volatiilissa osakkeessa ei koskaan tiedä, mitä kurssissa on sisällä. Perälautaan katsominen sijoittamisessa harvoin kannattaa, jos jää märehtimään vanhoja, niin voi jäädä huomaamatta ihan uudet mahdollisuudet, joita markkina tarjoaa jokainen päivä. Varsinkin tässä nimenomaisessa tapauksessa jumittuminen kuvitteellisen summan häviämiseen on hiukan turhaa, kun kurssikehitys on osoittanut 30.4 olleen erinomainen ostopäivä :slight_smile: (toki 2.5 oli vielä parempi päivä).

1 tykkäys

On myös turhaa yrittää vierittää pahaa oloa muille keskustelijoille, jotka vain toteavat vähän kuin vanhan kansan sananlaskua mukaillen “parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”.

Tämä vain minun oma henkilökohtainen näkemykseni, mutta en näe mitään järkeä pitkittää ostotapahtumaa osakkeessa aivan viimeiseen päivään saakka, jos osingot haluaa todella lunastaa. Niin kuin aiemmin mainitsin, niin jos nyt ei puhuta miljoonista tai sadoista tuhansista, niin ostotapahtuman voi varmasti laittaa sisälle hieman ennakkoon, jos ei ole aivan varma miten täsmäyspäivät tapahtuvat vapaiden tai muiden osatekijöiden vuoksi.

Pienimuotoisella sijoituksella oma näkemykseni siis on, että mitään rahallista suurta eroa ei ole pitkittää ostotapahtumaa viime tippaan, jos on vaarana menettää osingot kokonaan. Onko se rahallinen suuri ero sitten merkityksellinen, jos kyse on joistain kympeistä tai satasista hankintahinnassa? Se on jokaisen oma asia toki.

4 tykkäystä

Norjalaisten osinko-osakkeiden säilytys AOT vai OST? Tähtäimessä pitkä pito.

-Ensimmäinen viesti…

1 tykkäys

Mitä sivustoja/palveluita käytätte osakkeiden analysoinnissa hyödyksi? Erityisesti kiinnostaa ilmaiset sivustot. Onko teillä ilmaisia vastineita esim. seuraaville: Simply wall street, seeking alpha, market screener yms.

Onko johonkin kasattu ns. linkkipankkia parhaimpiin ilmaisiin yksityissijoittajan työkaluihin? Muistelisin, että jossakin sijoitusopuksessa (kenties “Tähtäimessä Osakkeet”) oli näitä koottuna, mutta ei ole kyseistä teosta juuri nyt saatavilla.

Onko esim. analyytikkojen konsensusennusteita nähtävillä jossakin laajemmin kasattuna, vai haetteko ennusteet yksi kerrallaan esim. seuraamienne yritysten sijoittajasivustoilta?

Tällä pääset alkuun, kyllä se käsittääkseni lähtökohtaisesti niin on, että ulkomaiset osinko-osakkeet Arvo-osuustilillä, kun tuo lähdevero on hieman ongelmallinen Osakesäästötilillä:

Ulkomaisten osinkojen verotuksen erot arvo-osuustilillä (AOT) ja osakesäästötilillä (OST)

Telian, SSAB:n ja muiden ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden jakamista osingoista jää pääsääntöisesti 15 % (USA, Ruotsi ja Kanada) tai 25–27 % (Saksa 26,4 %, Norja 25 % ja Tanska 27 %, tilanne 10.12.2020) suuruinen lähdevero yhtiön kotimaahan. Tavallisella arvo-osuustilillä (osake- ja rahastosalkussa eli AOT:llä) Suomen osinkoveroprosentin ylittävät lähdeverot pääsääntöisesti huomioidaan ja hyvitetään kotimaan verotuksessa, mutta osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä vastaavasti. Liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea takaisin yhtiön kotimaasta, mutta tämä jää sijoittajan itsensä vastuulle. Katso lisätietoja lähdeverojen takaisinhakemisesta täältä. Takaisinmaksettuja lähdeveroja myös verotetaan osakesäästötililtä nostettuna tuottona, eli niistä peritään pääomatulovero. Lue lisää “lähdeverohävikin” vaikutuksesta sijoittajan tuottoihin Nordnet Blogissa.

1 tykkäys

Osaako kukaan neuvoa millaiset säännöt Ruotsissa on julkisten ostotarjousten ja tarjousvelvollisuuden suhteen? Tai mistä löytyisi tietoa tästä?

Kysyn tätä siksi, koska yhden omistukseni TradeDoubler pääomistaja on nostanut omistusosuuttaan 2016 19% → 2017 40% → 2023 52%. Onko Ruotsissa vastaavia sääntöjä tarjousvelvollisuuden suhteen (30% | 50% ) kuin Suomessa ja mitkä ovat rajat?

4 tykkäystä

Olen seurannut salkkuni kehitystä Morningstarin ilmaisten sivujen avulla. Nyt on niissä alkanut tuntua olevan jatkuvasti jotain häikkää. Tietäisikö joku vaihtoehtoa? Ilmaista ja sellaista, johon voisi sisällyttää eri pankeissa tehtyjä sijoituksia?

Kiitos jo etukäteen!

Portfolio Performance tai Yahoo Finance mobiilissa.

1 tykkäys