Selvä, jostain sain aikoinaan kuvan, että olisi ollut saatavilla 
Kummallinen mielleyhtymä 
Kiitos kuitenkin @Verneri_Pulkkinen vastauksesta, toivottavasti en liikaa häirinnyt 
4 tykkäystä
Kyllähän noita Inderesin julkaisemia tuloksiakin voi veivailla itse excelissä eteenpäin melko pienellä vaivalla. Ainakin niin, että voi tehdä herkkyysanalyysiä.
Esim. DCF mallissa suurta roolia näyttelee oletus TERM arvosta. Jossain yhtiöissä tämä komponentti edustaa yksinään jopa yli 70% lasketusta arvosta ja hyvin usein liikutaan 50% (+/- 10%) välillä.
Pelkästään pelaamalla TERM arvon kanssa voi heiluttaa DCF ennustetta hyvin paljon.
En tiedä mitä Inderes käyttää, mutta tässä muutama tapa, jota itse käytän ko. komponentin kohdalla:
TERM = (P/FCF) * FCFn
FCFn = viimeisen vuoden vapaa kassavirta
P/FCF = kerroin jolla ko. kassavirtaa “arvostetaan” tulevaisuuteen (näyttää Inderesin ennusteissa vaihtelevan kasvuodotusten mukaan n. 10-25 jos näin sen laskee)
Sitten voi laskea myös takaperoisesti olettamalla vaikkapa, että vapaa kassavirta tulevaisuudessa olisi sama jokaisena vuonna ja laskemalla TERM ja WACC muuttujilla, että mikä se olisi. Tästä voi päätellä myös paljonko kasvuodotuksia on latailtu tulevaisuuteen.
T= TERM
r = WACC/100
A = vapaa kassavirta per vuosi TERM arvolle
A = T*r/(1+r)
2 tykkäystä
Kiitos paljon @UltraLong! Itseäni juuri kiehtovat nämä matemaattiset mallit todella paljon, vaikka olenkin lukiossa tottunut ennemminkin derivoimaan ja integroimaan alkeisfunktioita Mutta matematiikan käyttäminen “todistusaineistona” ja mallina on todella mukavaa hommaa. Tuo parametrien määrittäminen on vaan hankalaa, enkä ole viitsinyt lähteä vielä venkslaamaan itse DCF-mallia, kun en kaikkien parametrien laskukaavoja/informaatiota ole pystynyt 100% varmuudella määrittämään.
1 tykkäys
Eipä kestä. Nämähän on muuten vain matemaattisia lukusarjoja ts. ainakin minusta helpompia kuin derivointi tai integrointi laskutoimituksina. Ts. lukiomatikka riittää täysin mainiosti tähän hommaan. Selvitä vain itsellesi hyvin miten diskonttaus tehdään (ts. miten tulevien vuosien tuloja arvostetaan tähän päivään). Sen jälkeen pystyt helposti luomaan exceliin mallin, jossa diskonttaat vaikka seuraavan 50v tuloja ja voit myös tehdä oletuksia vuosittaisesta kasvusta (toisin kuin tuossa yksinkertaistetussa mallissa, jossa päästään helppoon kaavaan olettamalla tasainen tulovirta).
Tollasen mallin luominen on hyödyllistä myös siksi, että siinä näkee hyvin mitä tapahtuu kun muuttelet vaikkapa vuosittaista kasvuoletusta, diskonttakorkoa jne.
1 tykkäys
Juu, tuo diskonttauksen laskutoimitus tuossa on nimenomaan keskiössä. Olen jonkun kaavan diskonttaukseen kyllä nähnyt, mutta tarkemmin pitäisi kyllä katsoa, että miten konkreettisesti menee. Itseäni kiinnostaisi ehkä nimenomaan tuon TERM-arvon muuttaminen ja sen vaikutus DCF-mallin ulosantamaan arvoon, toisaalta myös esim. joitain epätodennäköisempien muutosten ennakointi, esim. WACC:n nostaminen yms. yms. 
Moi,
Esim. tää on hyvä DFC / diskonttaukseen liittyen:
https://www.investopedia.com/terms/d/dcf.asp
Samaista artikkelista pääsee WACC määritelmään.
Siinä kohtaa mulla meni vähän aikaa miettiessä, että miten Inderesin DFC laskelmassa olevat luvut menee sinne, ennenkuin hoksasin, että kaavan voi pyörittää siten, että sinne voi sujauttaa suoraan tavoitellun velkaantumisasteen ilman, että tarttee lähteä tasetta perkaamaan.
Näin:
Esim. Tavoiteltu velkaantumisaste = 20%.
D/V = 20/100 = 0,2
E/V = (1- D/V)
Muilta osin se onkin suoraviivainen homma laskea.
2 tykkäystä
Sain Nokiasta DCF-mallin valmiiksi Käytin TERM-arvon laskemiseen eri laskukaavaa, joka on alla, osaatko sanoa onko ihan validi?
Tuossa tietenkin on pakko käyttää oletusta kassavirran kasvusta pitkällä aikavälillä, mutta jos haluaa neutraalin arvon, niin silloin tuon kassavirran kasvun voi olettaa nollaksi, niin silloin tulee huomioitua vaan nuo kaksi muuta termiä. Tuli muuten mieleen, tuo kun käyttää nk. “discount ratea”, niin eikö siihen voi käyttää WACC arvoa (joka esim. Nokian tapauksessa olisi 8%)? Ainakin näin ymmärsin Investopedian artikkelista.
1 tykkäys
Tuntuu ihan loogiselta, että diskonttakorosta voisi periaatteessa vähentää tuon kasvun.
En tosin nyt ymmärrä miksi sitä ei sitten vähennetä vastaavasti myös tossa toisessa kohtaa.
Silloin se täsmäisi antamaani kaavaan ja ainoa ero olisi vain se, miten “r” määritellään.
Mut jos löysit jostain uskottavasta lähtestä niin hyvä. Itse väsäisin mielummin excelin asiasta, koska silloin voisin valita esim. vuosille 5-10 ja 10-20 eri kasvunopeuden. On aika hazardia vetää vain yksi luku sinne kasvunopeudeksi - varsinkin, jos se kasvunopeus on suuri.
1 tykkäys
Onko mielestäsi suuri “virhe”, jos käyttää diskonttokorolle WACC:n arvoa? En oikein löytänyt muuta tapaa diskonttokoron laskemiselle, Investopedia käytti WACC-arvoa sille.
Käsittääkseni WACC on juurikin tuohon tarkoitukseen. Eli siinä otetaan diskonttakorkoon huomioon sekä oman että vieraan pääoman kustannus.
Jos haluaa spekuloida WACC:n kokoa, niin Inderesin rapsoissa avataan ne kaikki komponentit. Oman pääoman kustannus yleensä hallitseva (kun pienehkö velkaantuneisuus) ja siellä sitten komponentteina yrityksen beta, markkinoiden riskipreemio, likviditeettipreemio sekä riskitön korko.
1 tykkäys
Juu. Itsellä tuota diskonttokorkoa käyttäen tuo DCF antaa oman pääoman arvoksi Nokialle 5,066€, mikä heittää aika paljon siitä, mitä Mikael saa, ja se johtuu nimenomaan tuosta WACC:n käytöstä, joka antaa diskontatun vapaan kassavirran arvoiksi aika paljonkin pienempiä arvoja, kuin mitä Mikael on sieltä saanut ulos, siksi epäilin tuota WACC:n käyttöä diskonttokorkona
Ehdotan että vertaat laskelmaasi uusimman Nokia-rapsan sivuun 13 eli DCF-laskelmaan.
Jos sieltä menet rivi kerrallaan, niin esim. vapaa kassavirta riviltä → diskontattu vapaa kassavirta niin siinä kohtaa tuo WACC tulee peliin. Kyllä mun nähdäkseni täsmää melko hyvin…
1 tykkäys
Hmm… Kävin korjaamassa yhden potenssin, joka oli yhden liian suuri kaavassa, mutta silti antaa pikkuisen pienempiä arvoja, onko alla olevassa kaavassa jotain mätää?
Tuo potenssiin yksi on siis vuodesta 2019 alkaen ja 2020 potenssi vaihtuu kakkoseksi jne. jne. (G26 solussa WACC, eli 8%)
Muutenkin tuolla DCF laskelman alkupäässä tulee joitain ihmeellisiä muutaman miljoonan heittoja joissain kohdissa, vaikka luvut olen tsekannut miljoonaan kertaan, mutta niillä ei todellakaan pitäisi olla näin suurta vaikutusta. Nyt DCF-mallin antama arvo on jo tosin lähempänä, 5,426€.
Kaavasi laskutapa on periaatteessa oikein. Ero johtuu siitä, että Inderesin DCF-malli tarkastelee arvoa arviointihetken päivälle olettaen 365 päivää vuodessa. Mallissahan lasket arvoa vuoden 2018 lopun päivälle ja nyt ollaan todellisuudessa huhtikuussa. Tälle päivälle laskettu arvo olisi siis kaavalla G16/(G26+1)^(249/365) ja seuraava potenssi olisi ^(614/365) jne. 249 tulee siis siitä, että vuoden 2019 loppuun on nyt 249 päivää jäljellä.
8 tykkäystä
Ainiin, kiitos @Jesse_Kinnunen! Unohtui yksi tärkeä komponentti huomioida, joka on siis se, että ei ole vuosi täynnä vielä Matematiikassa siis tarkkana… Tuo DCF on siitä kiva malli matemaattisille ihmisille, että siinä pääsee oikeasti kyllä käyttämään matematiikkaa pessimististen ja optimististen skenaarioiden peilaamiseen
Eipä kestä 
itselle suurin arvo DCF:ssä on, että voi testata mitä oletuksia tietty osakekurssitaso pitää sisällään. Eräänlainen “sanity check” siis. Lisäksi juuri tuo mitä sanoit eli kertoo miten arvo muuttuu jos eri parametreja muuttaa esim jos kannattavuus jääkin lähivuosina nykyisiä ennusteita heikommaksi.
3 tykkäystä
Aloittelija kysyy, mistä tunnistaa “hyvän” yhtiön mihin sijoittaa, näkeekö sen suoraa tunnusluvuista vai tilinpäätöksistä tms? Ja miten näitä pitäisi tulkita? Ja kai pitää olla jotakin ennustajan vikaa myös
2 tykkäystä
On helppo löytää yhtiöitä jotka on historiassa ollut hyviä. Mutta mistä tunnistaa hyvän yhtiön? Mielestäni siitä, että se on yksinkertaisesti omistaja-arvoa luova yhtiö. Mutta miten semmoisen löytää, tai pikemminkin mistä tietää sen olevan myös jatkossa omistaja-arvoa luova yhtiö, jaa-a, siinä tuhannen taalan kysymys. Tunnusluvut ja tuloslaskelma on vain pintaraapaisu yhtiöstä, ne ei valitettavasti tulevaisuutta hirveästi kerro. Täytyy pureutua pintaa syvemmälle.
Hyvällä yhtiöllä voidaan myös viitata hyvin hoidettuun yhtiöön; omistaja-arvon luonnin lisäksi esim yhtiön johto on laadukas, yhtiö ja sen johto osaa allokoida kassavirrat viisaasti, käyttää velkavipua järkevästi, investoi järkevästi, osaa sopeutua muuttuvaan maailmaan ajoissa jnejne. Jos löydät yhtiön, jolla on kestävä kilpailuetu, on se lähes pomminvarmasti “hyvä” (tai omistaja-arvoa luova) yhtiö ainakin pitkässä juoksussa. Tämmöistä kestävää kilpailuetua voi olla vaikea löytää, yhtiöllä voi olla lukuisia vahvuuksia muttei mitään kestävää kilpailuetua. Pörssiyhtiötä ostaessasi on myös vaara, että maksat liian korkeaa hintaa, varsinkin lyhyellä aikavälillä. Tätäkin on tosin vaikea, joskus mahdoton ennustaa.
4 tykkäystä
Hyvä yhtiö on teoriassa sellainen yhtiö, joka on hyvin kannattava, mahdollisimman vähäriskinen, kasvava ja joka säilyttää nämä ominaisuutensa hamaan tulevaisuuteen. Yleensä tämä edellyttää jotain kestävää kilpailuetua. Kilpailuetu voidaan mallintaa oman pääoman tuottona, joka on korkeampi kuin sijoittajien tuottovaatimus. Korkean oman pääoman tuoton yritykset eivät välttämättä ole kasvavia, jos oman pääoman tuotto perustuu tekijään, joka ei skaalaudu sijoitettavan pääoman mukana.
Tunnuslukuja analysoidessa pitää muistaa, että ne harvoin kertovat koko tarinaa yrityksestä. Jos mitataan ROE %:ia, jätetään huomiotta taseen rakenne. Viime vuoden P/E -luku puolestaan antaa harhaisen kuvan, jos viime vuosi oli poikkeuksellinen jonkin kertaerän vuoksi. P/B -luku on P/E -lukua vakaampi, mutta sekään ei kerro taseen rakennetta (kuten liikearvon määrää, ks. Stockmann). Entä onko yhtiön taseessa olevat kassavarat hyvä asia, vai pitäisikö niitä pitää osoituksena huonosta johdosta? Eri tunnusluvut perustuvat siis eri oletuksille yhtiöstä ja talouskehityksestä. Siksi on tärkeää ymmärtää, minkälaisia oletuksia analyytikko on tehnyt ja miksi.
Historiaa taaksepäin katsottaessa on vaikea välttyä valitsemasta voittajia. Siitä seuraa harhakuvitelmia, kuten se että osakemarkkinat tuottavat 8 % korkoa korolle vuodessa tai että korkealle noussut yhtiö jatkaa kasvuaan. Sijoitat vain tuohon kumisaapasvalmistajaan, koska siitä tulee vuosikymmenten saatossa maailman suurin matkapuhelinvalmistaja, mutta irrottaudu sijoituksestasi ajoissa, koska asema ei kestä. Jos ennustat oikein tulevaisuuden ja ennustuksesi poikkeaa yleisestä sentimentistä, voit olla voittaja osakemarkkinoilla.
7 tykkäystä
Olisiko kellään heittää hyviä sijoittamiseen liittyviä Twitter-tilejä seuraukseen? Kelpaa niin suomalaiset kuten englantilaiset twiittajat 
1 tykkäys