Tottakai pitää oikaista. Jos konserni omistaa jonkun toisen yrityksen kanssa tytäryrityksen yhdessä (konserni 51 % ja kaveri 49 %), niin et tietenkään voi tulkita niin, että koko tytäryrityksen tulos kuuluu konsernille, vaikka se näin vähän hämäävästi konsernikirjanpidossa tehdään. Kaverille (eli määräysvallattomalle omistajalle) kuuluva osuus pitää oikaista sillon tuloksesta ja yhtiöt joutuvat tämän tekemään konsernituloslaskemassa vain nettotuloksesta. Käyttökatteeseen ja liikevoittoon tätä oikaisua ei kuitenkaan tehdä, joten sen takia niiden katsominen osakkeenomistajan kannalta voi johtaa vääriin johtopäätöksiin siitä kuinka hyvin konserni tekee rahaa juuri sinulle. Kannattaa katsoa juuri emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa osuutta tuloksesta.
Moi!
Minulla olisi mahdollisuus osallistua Kanadan pörssiin listatun yrityksen henkilöstön osakeosto-ohjelmaan. Henkilöstö saa ostaa osaketta 15% markkinahintaa edullisemmin. Miten Suomen verokarhu tulkitsee tämän tapahtuman? Katsotaanko tuo erotus jotenkin verotettavaksi tuloksi tai voiko tästä koitua kohdalleni jotain muita kustannuksia verottajalta?
Kannattaa kysyä verottajalta erityisesti tuo Kanada -kohta ja muutenkin, että mitä lainkohtaa / ohjeita tähän sovelletaan. Sen verran yleisiä nämä on, että osaavat varmasti vastata ainakin miten tämä Suomalaisen pörssiyhtiön kohdalla menisi.
Tämä saattaa rinnastua optioon - kts. työsuhdeoptioiden verotus:
Tuloverolaki 66 § 3 momentti: Veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla.
Eli todennäköisesti verottaja kiittää tästäkin tapahtumasta samana verovuonna, kun noita merkitset.
Sitten jos jäät holdailemaan, niin homma mennee aivan kuten olisit ostanut normisti pörssistä…
Huh, olen vihdoin saanut vastauksen ehdottomasti yleisempään kysymykseen luettuani Random Walkerin tekstejä nordnetblogissa, mikä minulle on ystäväpiirissäni esitetty osakesijoittamiseen liittyen, kun olen vihjaillut omistavani osakkeita. Ei ole vaikea arvata kysymystä; Mihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt?
Tämän kysymyksen kohdatessani olen yleensä vain vastannut “ei mitään hajua” ja samalla yrittänyt olla repimättä pelihousuja, tai pitämättä pientä oppituntia sijoittamisesta. Mutta tähän kysymykseen on olemassa helppo vastaus: “Riippuu mikä on tuottovaatimuksesi”!
Siinä pieni vinkkeli, jos joku erehtyy kysymään sinulta tämän maailman hövelimmän kysymyksen, vastaa noin 
Odotan innolla kun minulta kysytään tuota kysymystä, niin voin antaa iloisesti tyhjentävän vastauksen. Tarkkailen oikein silmä värähtämättä meneekö kysyjältä jauhot kurkkuun vai tuleeko mahdollisesti lisäkysymyksiä.
Kuin salama kirkkaalta taivaalta mieleeni tuli kysymys, mihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt? Tuotto odotukseni on - ja vaatimukseni +
Osaako joku kertoa miten jäävuoritoimeksiannot näkyvät aamun huutokaupassa? Esim. Remedyn aamuhuutokaupassa näkyi tänään 7500 osakkeen myyntilaita, joka katosi huutokaupan päätyttyä. Onkohan tuossa kyse tästä vai jostain muusta? Voiko toimeksiantoja asettaa ehdolla, että on voimassa vain aamuhuutokaupan?
Minkäslaisia sivuja muut käyttää osakkeiden historiatietojen (esim. vapaa kassavirta, EPS 10v ajalta) etsimiseen? Pohjoismaiset osakkeet löytää Nasdaqin sivuilta, USA:n pörsseihin on kohtalaisen helppo löytää lähteitä, mutta entäs muut maat?
Miksi perinteisen autoteollisuuden osakkeet ovat “edullisia” eli P/E 5-7?
Esim. PSA groupe (noin 80 % myynnistä Euroopan alueella eli Kiinan riski on pieni):
Markinna-arvo noin 17.6b EUR
H1 2019: liikevaihto 38,34b EUR (-0.7%)
marginaali 8,7 % (+0,9 pts)
kassarvirta noin 2,3 b EUR ja nettokassa 7,9 b EUR.
Missä vika?
Taitaa syklin kääntyminen painaa autoteollisuutta, kts. huonot uutiset automyynnistä Euroopassa ja maailmalla. Yhtiöt todella syklisiä, kilpailu raakaa ja digitalisaatio änkee tuollekin sektorille. Näistä aiheista varmaan itse alkaisin penkomaan lisää tietoa, jos alasta heräisi kiinnostus.
Olen ihan samaa välillä miettinyt @G.J_Joe. Olisiko @Verneri_Pulkkinen luettelemien syiden lisäksi myös kyse siitä, että autoteollisuus on murroksessa?
Dieselit (turhaan) lähes pannassa, sähköautoja ei (eikä niiden infraa) vielä kunnolla markkinoilla ole ja hybridit ovat (osittain) suurta hämäystä kun bensaa alkaa kulua ensimmäisten 20km jälkeen yli tuplasti normibensiiniin nähden. Vielä ei ole näkyvyyttä siihen, mikä autonvalmistajista oikeasti voittaa kisan. EU:n ja eri maiden verotus- ja muiden päätösten vaikutus lisää oman vivahteensa soppaan. Jos kuluttajat eivät oikein tiedä mihin tai minkä tyyppiseen autoon rahansa pistäisi, niin sijoittajankaan ei ole helppo sitä tehdä. Itse uskon saksalaisen autoteollisuuden voimaan, mutta voihan tässä joku mennä oikealta ohi.
Ei kannata hirttäytyä pelkästään niihin yksittäisiin autonvalmistajiin. Itseltä ei niitä löydy, mutta teknologian tarjoajia kyllä löytyy. Magna International esimerkiksi on erinomainen firma, joka tarjoaa käytännössä koko alan repertuaarin valmistuksesta lähtien.
Yhtiö on muuten erinomaisesti onnistunut hyödyntämään kroonisen aliarvostuksen ja omien osakkeiden ostot. Osakemäärä on viiden vuoden aikana tippunut 427 miljoonasta 315 miljoonaan ilman velkaantumista samalla osinkoa nostaen. Yhtiö tuottaa hyvin kassavirtaa ja todennäköisesti tulee tuottamaan varsin kohtuullisesti jo pelkkien omien osakkeiden oston tuomalla nosteella. Jos ja kun markkinat edes vähän elpyvät niin potentiaalinen tuplaaja
Autoteollisuudessa on todellakin iso murros käynnissä ja näkisin riskinä, että autojen valmistajat voivat jäädä tässä ristituleen.
Yhtäältä poliitikot ja yleinen mielipide on jo vuosikausia pelanneet pitkää kiekkoa “sähköauto”-päätyyn. Logiikka on ollut, että miksi edistää aktiivisilla toimilla mitään muuta vaihtoehtoa, kun sähköautot on “se ratkaisu”. Vaihtoehtojahan on - esim. bio/maakaasu, jossa sama moottori voi käydä bensallakin ts. ei tartte edes kehittää mitään uutta ja ihmeellistä.
Käytännössä kuitenkin vain aniharvassa paikassa sähköautojen osuus on kasvanut merkittäväksi, koska ne vaan maksaa aivan liikaa. Suomessakin sähköautot ja ladattavat hybridit ovat käsittääkseni lähinnä joko leasingautoilijoiden tai hyvätuloisten valinta. Perushybrideillä ei minusta ratkaista yhtään mitään ainakaan ilmastonmuutoksen torjunnassa (alentaa vain jonkin verran bensankulutusta). Ainostaan ladattavalla hybridillä voi merkittävästi alentaa päästöjä ja tämäkin vaatii hyvin ahkeraa latailua, koska tällä hetkellä käytössä olevilla akkupaketeilla saa aivan max. 50km - talvella hyvä jos puolet tästä.
Jos sitten hinnan kanssa päästään alemmaksi - vaikka tukemalla - niin sitten haasteeksi nousee raaka-aineiden riittävyys. Sähköautohan tarttee kupariakin moninkertaisesti normiautoon verrattuna ja siihen sitten vielä nämä akkumetallit ym. päälle, joita normiautossa ei tarvita.
Maailmalla alkaa olla aika vähissä ne maat, joissa uusi kaivos tai merkkittävä nykyisen kaivoksen tuotannon kasvattaminen menee ns. “sukkana läpi”. Toisin sanoen, suurimittaiseen raaka-aine tuotannon lisäämisen liittyy globaalissa mittakaavassa iso hitausmomentti.
Sitten on vielä se ST1:sen Anttosen nostama dilemma, että jos raskas lentoliikenne kuitenkin tarttee sitä JET A1:stä tulevaisuudessakin, niin mitä tehdään sille kaikelle bensalle/dieselille, mitä siinä jalostusprosessissa kuitenkin syntyy, vaikka ostajat haluaisivat siitä vain kerosiinia eikä mitään muuta.
Eli kyllä siinä ainakin moni teollisuudenala on kohta hankalassa välikädessä EU:n halujen ja realiteettien välissä. Todella vaikea nähdä, miten tämä ratkaistaan, koska joku saa pahasti näpeilleen tässä.
Itsellä ei ole enää öljyteollisuuden osakkeita ja tätä yleistä sähköistysbuumia olen ajatellut katsella sieltä kaivosteollisuuden laitetoimittajien karsinasta käsin (ts. Metso, Outotec). Moni muukin trendi kun tukee 10-20v aikavälillä uusien kaivosten avausta.
Jos ei olisi ilmastonmuutosta, niin tämä liikenteen sähköistys kyllä epäilemättä lämättäisiin taas sinne päätyyn odottelemaan…
Hei
Mihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt kun tuottovaatimukseni on korkein mahdollinen!?
Reilun viikon päästä molemmat perheen autot on sähköautoja.
Jos ajaa kuten keskimääräinen suomalainen autoilija ajaa, eli 40-50 km päivässä ja autoa voi ladata kotona, sitä infraa tarvitaan käytännössä hirvittävän vähän.
Itse olen ajanut sähköautolla yli 10000 kilometriä ja olen tuona aikana ladannut sitä julkisesta pikalatauspisteestä tasan 2 kertaa. Molemmilla kerroilla alle 10 minuuttia, jolla olen varmistanut perille pääsyn määränpäähän.
Toki on paljon myös heitä, jotka ajavat usein yli 300 kilometrin päivämatkoja, mutta he ovat ylivoimaisessa vähemmistössä.
Julkisia latureita alkaa olla sitä paitsi jo aika tiheässä. https://latauskartta.fi/
Itse olen tarvinnut tuosta kartasta tasan yhtä laturia kerran viime vuonna ja toisen kerran tänä vuonna.
Oma autoni latautuu 2 kertaa viikossa omassa tallissa samaan aikaan kun itse nukun. Keskimääräiselle autoilijalle sähköautoilu on peace of cake, kunhan kotona on latausmahdolllisuus. Jos kotona ei voi ladata, homma menee paljon vaikeammaksi.
Olen melko varma, että 60% omakotiasujista voisi ryhtyä sähköautoilijaksi heti nyt, ilman pienintäkään hankaluutta. Liikkuminen on mukavan halpaa. 100 km ajojen vaatimat sähköt ovat maksaneet minun tapauksessani alle 1.4 euroa/100km.
Aiempi bensa-auto vei pyöreästi 10 euroa/100 km.
Automalleja saisi toki tulla nopeammin saataville. Tarjonta on vielä suht rajallista ja hinnat edelleen hieman liian korkeita.
Ainakin Volkkari panostaa kunnolla sähköistymiseen, malleja alkaa tulla ensi vuodesta alkaen kiihtyvällä tahdilla markkinoille. Minulla ainakin on sellainen käsitys, että Volkswagen ei tule jäämään autokannan sähköistymisessä muiden valmistajien jalkoihin.
Opiskelijana sijoittamisesta haluaisin puhua täällä vähän enemmän. Itse olen ainoa kaveriporukastani kuka on sijoittamisesta kiinnostunut, vaikka olen kyllä yrittänyt heille sijoittamisesta puhua ja saada heillekkin innokkuutta aiheeseen, mutta en ole onnistunut.
Onko käytännössä muita negatiivisia puolia opiskelijana sijoittamisessa, kuin mahdollisuus sille, että tuet peruuntuu/kela alkaa pyytämään rahoja takaisin? Ja kuinka helposti tähän tilanteeseen joutuu? Minulla on noin 8,5k osakkeissa kiinni, eli jonkin verran osinkojakin on tulossa. Lähden nyt opiskelemaan ensimmäistä vuotta. Olen jo jonkin verran perehtynyt asiaan, mutta olisi kiva kuulla ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia, sillä itse en varsinaisesti tunne muita opiskelijoita, jotka omistaisivat osakkeita
Edit: aikomuksenani on jatkaa sijoittamista tulevaisuudessakin, pottini ei tule jäämään tähän nykyiseen määrään.
Käytännössä suurin riski opiskelijana on ettei Kelalta voi saada “verovähennyksiä” eli myyt osakkeen A, voittoa 5000€, myyt osakkeen B 3000€ tappiolla, Kela näkee että olet tehnyt kyseisenä vuonna tuloa 5000€ osakkeilla. Opintotuen vuosituloraja taitaa olla 13k, asumistukeen vaikuttaa toki pienempikin määrä tuloja keskimäärin kuukautta kohti. Kelan sivuilta löytyy laskureita joilla on hyvä kokeilla.
Meneekö se oikeasti edelleen näin? Tämä on kyllä ihan kammottava juttu.
@AM165 Opiskelijana kannattaa perehtyä ensi vuonna tulevaan osakesäästötiliin. Tuon pitäisi toimia opiskelijoilla hyvin.
Menee juurikin noin. Lisäyksenä vielä, että ei tarvitse edes olla eri osakkeita vaan, jos on ostanut samaa osaketta useammassa erässä niin tappiot eivät ole vähennyskelpoisia. Itse olen myynyt erästä osaketta tappiolla ja joutunut kuitenkin palauttamaan tukia, koska yksi erä oli tuottanut voittoa.
Haha, niinhän meillä kaikilla 
Taidan aistia tässä retorisen kysymyksen, mutta ei kysyvä tieltä eksy. Tyhmä ei ole se joka kysyy, se on hölmöä olla kysymättä vaikka ei tiedä. Vastaus voi olla hyvinkin yksinkertainen: sijoita sinne mistä oletat saavasi korkeinta tuottoa. Mutta en halua päättää tätä oivaa keskustelua noin tylsään vastaukseen (koska itse harmillisesti aloitin tämän aiheen, jota kadun joka sekunti elämästäni) niin vastaan vähän pidemmän kaavan mukaan. Mikä se korkein tuottovaatimus sitten on? Ja kuinka pitkästä aikahorisontista puhutaan? Päivästä vai viidestä vuodesta? Kysymys on hivenen epäolennainen ja myös puutteellinen. Mutta jos itse lähtisin hakemaan niin korkeaa tuottoa kuin mahdollista, suuntaisin katseen pörssiin, koska en osaa muualta korkeaa tuottoa etsiä. Yrittäisin ajoittaa ostot ja myynnit niin hyvin kuin mahdollista, vivulla tottakai. Todennäköisesti tässä kävisi kuitenkin niin, että en saakaan niin korkeaa tuottoa kuin olisin voinut saada jollain muulla tavalla, varsinkin mitä pidempi on aikahorisontti , joten tarkastelisin sitä, miten olen ennen ‘saavuttanut’ korkeinta tuottoa. Vastaukseni saa silti (mikä sattuma) melko tylsän lopputuloksen, että omistaisin hyviä, laadukkaita ja omistaja-arvoa luovia yrityksiä ja pitäisin aikahorisontin mahdollisimman pitkänä. Möisin kun oletan saavani parempaa tuottoa jostain muualta. Kysymyksesi on myös huvittava, koska kysyt tätä kysymystä minulta, vaikka tuottokäppyräsi on biitannut omani heittämällä, ainakin oman käsitykseni mukaan =D Ei kysyvä usein tieltä eksy, mutta kysyttäessä minulta kyseistä kysymystä, saattaa kysyjä eksyä hyvinkin nopeasti. Lisäksi sijoitusneuvonta on luvanvaraista hommaa.
Näin tämän vastauksen laatimisessa jopa vaivaa, joten ei tämä kysymys aivan merkityksetön ollut.
Moikka, itse olen viitisen vuotta opiskellut ja valmistuminen häämöttää. Osakepositioni ei kovin suuri ole ,eli en ole saanut osinkotuottoja niin paljoa että Kela siitä hetkauttaisi nenäänsä. Kuitenkin ovat erittäin tarkkoja jos myyt osakkeita, siinä itse olisin tarkkaavainen. Tarkkoja lukuja en muista, mutta Kelan tädit kyllä sen kertovat mikä on se maaginen haamuraja (sama asia on jos olet töissä).
Toinen vinkki on että ota ilo irti opiskeluelämästä, se on huikeaa aikaa 